Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 18:31 | Vertti Kontinen | ||
| Oho! Kirjoitusvirhe :) Kävin aseman pihassa nopeasti pyörähtämässä, mutta tarkemmin en paikkaa tutkinut |
||||
|
21.10.2022 17:46 | Jarno Piltti | ||
| Hyvin rakennettu dioraama! | ||||
|
21.10.2022 17:17 | Hannu Peltola | ||
| Ratapihan oikeassa reunassa on vanha Filipstad Västran asemarakennus, nykyinen Filipstad: https://vaunut.org/kuva/120928?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 17:16 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja, jonka kruunaa Great Northern -veturi! Kävitkö Filipstadin asemalla? Poistaisitko vielä muutamista Filipstadin kuvista kuvauspaikka-kohdasta ylimääräisen T:n, niin kuvat löytyvät jatkossa helpommin (Filipstad, ei Filipstadt) | ||||
|
|
21.10.2022 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsissa ei käytetä vaihteenopastinlyhtyjä. | ||||
|
21.10.2022 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessa oli aikoinaan annettu määräys, että junanlähettäjän piti nimenomaan siirtyä lähetettäväksi tarkoitetun junan vierelle, siten että lähtölupa voitiin nähdä veturista. Näin ollen: asematalon rapuilta tai toimiston ikkunasta ei lähtöopastetta suinkaan saanut antaa. Linjaradion tullessa käyttöön, sitäkin alettiin käyttää lähtöluvan antamiseen (esimerkki Vilppulasta kesältä 1980, osapuolina junasuorittaja ja Tampereelle matkaavan tavarajuna T3410:n kuljettaja): "Kuuleeko 3410, Vilppula kutsuu." "3410 kuulee Vilppulaa." "3410 lähtölupa Vilppulasta.", "3410, lähtölupa Vilppulasta" (kuljettaja toisti). Vielä "vanhan" JT:n (ainakin JT 1957) aikana saatettiin isoilla risteysasemilla käyttää erikseen ulkojunanlähettäjää, sisäjunanlähettäjän huolehtiessa puhelinliikenteestä. Ruotsissa tågklareraren virkalakissa oli aikoinaan valkoinen päällinen. |
||||
|
21.10.2022 16:28 | Vertti Kontinen | ||
| Nykyään sama veturi on varaosalähteenä muille TMY:ille :/ | ||||
|
|
21.10.2022 16:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä veturi aina lämmittää lumivuohi- ja jenkkijunaharrastajien mieltä! Mukavaa nähdä, että tämä veturi on vielä näinkin hyvässä kuosissa. T43:n ääni on se ainoa oikea dieselveturin ääni... :-) Näin sisarveturin Kristinehamnissa 2013 ja se alkoi jo tuolloin olla rapeammassa kunnossa: https://vaunut.org/kuva/86350?maa=141&t=t43 | ||||
|
21.10.2022 14:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatie : rautatietaloutta, rautatietekniikkaa, rautatiehallintoa -lehden, 30.09.1936, nro 3, s. 5 mukaan kenraalikuvernöörin salonkivaunu n:o 41 oli Suomessa ensimmäinen rautatievaunu, jossa oli vesikiertoinen lämmitys: "— Ensimmäisissä vaunuissa meillä niinkuin muuallakin oli järjestelmä sovitettu siten, että kussakin vaunussa oli oma, hiilillä tahi puilla lämmitettävä vesikattila, mutta kun tällainen lämmitys on hankala hoitaa junassa, ei se tullut meillä käytäntöön kuin aluksi parissa virkavaunussa. Ensimmäinen sellainen lämmityslaitos tehtiin v. 1898 Pragissa rakennettuun kenraalikuvernöörin salonkivaunuun n:o 41. Siinä oli tosin myöskin erillinen injektorilaite, jolla vettä voitiin lämmittää puhaltamalla putkistoon höyryä, mikä kuitenkin synnytti häiritsevän kovan äänen. Vesikattila oli tehty kuparista siten, että paisunta-astia oli yhtä kappaletta kattilan kanssa ja savupiippu viety paisunta-astian läpi." |
||||
|
21.10.2022 14:30 | Jouni Hytönen | ||
| Joku Kuhmon veneensiirtorata tämä oli. | ||||
|
21.10.2022 13:08 | Pertti Hiltunen | ||
| Historiikkikirjan Valtionrautatiet 1962-1987 mukaan Raskas kiskotus (K54) saavutti Humppilan 1965. Tarkkaa ajankohtaa ei ole historiikissa sanottu, joten tämä kuva on otettu viimeistään 1965, jolloin oli joitakin ratapihoja Turku-Toijala välillä vailla raskasta kiskoa kuten tässä kuvassa. | ||||
|
|
21.10.2022 12:14 | Erkki Nuutio | ||
| Turkuun kulkevan junan saapuessa: Junanlähettäjä valmiina laiturilla, postisäkki rakennuksen nurkalla ja ovi avoinna postin työtiloihin. Junaa odottavat ovat 50-60 -lukujen tyylisiä ja hyvin pukeutuneita, niinkuin vielä silloin oli tapana. Arvioin siksi kuvan olevan 50-luvun lopulta pystymättä todistamaan sitä täsmällisillä seikoilla. |
||||
|
21.10.2022 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9820 hylättiin vuonna 1982. Tuon kaksiakselisen autojenkuljetusvaunun numero herätti epäilykseni: ettei se olisikin 105'922? Ja sarjamerkillä Haa. Haa - vaunuja olivat numerot 105'921 - 105'970 ja Hac - vaunuja 105'851 - 105'872, 105'899 - 105'920 ja 105'972 - 105'999. Hac - vaunuissa oli yksi ylimääräinen ura pyöränvasteita varten, niin etteä leveämpiä autoja voitiin kuormata yhteen jonoon. Haa 105'922 oli entinen Ek 935 vuodelta 1925. Autonkuljetusvaunuvaiheen jälkeen siitä tehtiin Fh 3340. Hab 105'971 oli Haa - vaunusta tehty kaksikerroksinen versio: vaunut.org/kuva/80806?/tag0=11%7CHab%7C Ha - vaunut (näitä mainittuja ennen) oli oma lukunsa: vaunut.org/kuva/134759?tag0=11%7CHa%7C |
||||
|
21.10.2022 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni 80:aa remontoitiin aika lailla vuonna 1947, jolloin se sai kuvassa näkyvän ilmiasunsa, eteisineenkin. 1960-luvun vaihteen vaunuluettelossa A 80:n valaistuksena oli Pintsch-korkeapainekaasuhehkuvalo ja lämmityksenä höyrylämmitys, täydennettynä nestekaasulämmityslaitteella. Patteriventtiilit olivat termostaatilla varustettuja, Clorius - merkkisiä. |
||||
|
|
21.10.2022 11:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Missähän vaiheessa tuo sisäänkäynti on vedetty sisään? Alkuperäisessä piirustuksessa se on seinän tasassa, niinkuin vielä vuoden 1911 kuvassakin: https://vaunut.org/kuva/152699 Alkuperäisestä piirustuksesta näkyy, että vaunun alkuperäinen 3-akselinen rakenne oli ripustukseltaan varsin näyttävän ja koristeellisen näköinen. |
||||
|
21.10.2022 11:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Voisiko tähän saada tunnisteisiin todennäköisemmän tunnistuksen: B 31 (B 5001). | ||||
|
21.10.2022 11:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu rakennettiin alunperin tarkastusvaunuksi (inspektionsvagn) Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle. Vaunu oli tarkotettu käytettäväksi myös keisarillisessa junassa. Tarkastusvaunu oli vaunu, jota käytettiin rautatievirkamiesten tarkastusmatkoilla. Vaunun piirustukset laati konetirehtööri Engström. Huomiota kiinnittivät mm. vaununsiltojen sulkeminen eteisiksi, käytävän sijoittaminen vaunun reunaan, ja lämmitysjohtojen asentaminen lattianrajaan lattiakylmyyden estämiseksi. Hufvudstadsbladet vertasi vaunua liikkuvaan asuintaloon. Morgonbladet, 9.8.1877, nro 183, s. 1 — Vid jernvägens mekaniska verkstad är en ny s. k. inspektionsvagn under arbete och når snart sin fallbordan. Denna vagn är tillika afsedd att kunna vid behof öka materielen i den kejserliga tränen. Ritningen till denna vagn, som i komfort och sinnrik anordning torde få anses utmärkt, är uppgjord af maskindirektören Engström. Särskildt förtjena några omständigheter att framhållas, emedan de synas vara egnade att föranleda behöfliga och särdeles tacknämliga framtida förändringar i jemväl de vanliga passagerarevagnarnes konstruktion. Hr Engström har öfverbyggt de i ändan af vagnarna befintliga plattformerna och derigenom gjort af dem ett slags förstuga till kupéerna. Man har vidare anbragt gången genom vagnen icke i midten, utan på ena långsidan, hvarigenom af gången blifvit en korrider, som leder till serskilda mindre, fullkomligt afstängda kupéen. Detta allt vinnes utan att det minsta inkräkta på utrymmet. Jemte det att de afskilda kupéerna erbjuda en större trefnad, än de nuvarande jernvägskupéerna, kan hvarje sådan ny kupé med största lätthet i hast inrättas till sofvagn, med liggplatser i två rader ofvanom hvarandra, hvarvid endast de på gångjern rörliga ryggstöden behöfva upplyftas. Värmledning har blifvit anbragt utmed vagnens golf, hvarigenom man undviker den nu i kupéerna vintertid obehagliga kölden vid golfvet. Den ifrågavarande inspektionsvagnen består för öfrigt af toilettrum, ett par mindre kupéer, en större sådan samt en salong med fönster på tre sidor. (H. D.) Hufvudstadsbladet, 19.8.1877, nro 192, s. 8 I går syntes den nya, af wåra tidningar redan omnämnda inspektionswagn från jernwägens mekaniska wertstad i Helsingfors wara ut pä profresa hit till Dickursby, åtföljd af bl. a mastindirektör Engström. Beqwämt inrättad med en ljus salong i ena ändan samt wid ena sidan ett expeditions= och twenne sofrum och försedt för öfrigt med praktiska arrangementer för wärme= och wattenledning, uppgångar, o. s. w., tycktes detta fullt möblerade, rullande hus, som företedde en synnerlig smak och elegans, kunna utgöra en beqwäm bostad för hwilken familj som helst, samt utgör obestridt, hwad arbetet beträffar, en heder för den werkstad, hwarifrån det utgätt. På ordinarie tågen syntes en mängd passagerare, som af det herrliga wädret utlockats från hufwudstadens qwalm och hetta. K- n. |
||||
|
|
21.10.2022 10:43 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaisin jälkimmäistä. Muistaakseni Resiina-lehdessä on ollut artikkeli veneenkuljetusradoista. Sieltä voisi saada vinkkejä. | ||||
|
21.10.2022 10:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyisen aseman vieressä: https://vaunut.org/kuva/72757 | ||||
|
21.10.2022 10:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
|
21.10.2022 10:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tuo kuva Photoshopin tulosta vai esim. joltain veneensiirtoradalta? | ||||
|
21.10.2022 08:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja kuvausaikakin on tiedossa: 13:26:43. (Jos kameran kello oli ajassa) | ||||
|
21.10.2022 00:23 | Arto Papunen | ||
| Minä olen pohtinut kuitenkin, että jos näissä on ollut tehokas moottori ja siellä vielä miller-moottori millä saadaan polttoainetaloutta paremmaksi niin miksei näitä Powerhauleja ole silti myyty enempää. 37 Iso-Britanniassa, 25 Turkissa, 25 Etelä-Koreassa ja 3 Australiassa näiden 9:n lisäksi. | ||||
|
20.10.2022 22:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Empäs tiennytkään tuommoisesta. Isän äiti oli Raudusta kotoisin. Muut sisarukset evakoitui tuolta Pieksämäen suunnille, mutta mamma tuli Satakuntaan. | ||||
|
20.10.2022 22:29 | Jouni Hytönen | ||
| Mieleen jäi myös kaunis näköala tuolta tieltä Vuonislahden asemanseudulle. | ||||
|
|
20.10.2022 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Mietin, että näissä maisemissa ei juuri ole tullut liikuttua, mutta sentään maaliskuussa 2021 kävin Paaterissa (kuvasta oikealla) ja ajoin jäätietä pitkin Kolille (kuvasta vasemmalle). | ||||
|
20.10.2022 22:11 | Jouni Hytönen | ||
| Päivä oli näemmä sunnuntai, olen ollut aamupäivällä maisemissa. :) Tämä lienee otettu klo 18:n tienoilla tai sen jälkeen, kun sunnuntaipikajuna 98:n vaunustoa ei ole ainakaan seisontaraiteella. Asemalla se periaatteessa voisi olla. | ||||
|
20.10.2022 22:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisivat voineet kirjoittaa toisella kotimaisella edes St Michelsparken! | ||||
|
|
20.10.2022 22:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Purettiin 1970, missä tämä asemarakennus tarkalleen sijaitsi? | ||||
|
20.10.2022 22:05 | Tommi Koskinen | ||
| Raideosuustietojen perusteella jatkoyhteys oli T 53723 Raumalle. | ||||
|
|
20.10.2022 22:04 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvin kyllä huokuu kostea kylmyys kuvasta. | ||||
|
|
20.10.2022 22:04 | Jouni Hytönen | ||
| Vaihdonkielto-opastin purettiin jo vähän aikaisemmin kuin kampiasetinlaitteet jäivät pois käytöstä. | ||||
|
|
20.10.2022 22:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Päivän paras! | ||||
|
20.10.2022 21:49 | Jarno Piltti | ||
| On ja hieno vaunustokin vielä. | ||||
|
|
20.10.2022 21:48 | Jarno Piltti | ||
| Eikös tämä ole supisuomalainen keksintö? Suojataan kulkutie halvalla, yhdellä opastimella, sen sijaan että tarvitsee joka raiteelle omat pää- tai raideopastimet. | ||||
|
|
20.10.2022 21:44 | Jarno Piltti | ||
| Hieno sommitelma maataloushärveleineen. | ||||
|
|
20.10.2022 21:43 | Jarno Piltti | ||
| Idyllisen näköinen rakennus! | ||||
|
20.10.2022 21:27 | Pasi Seljas | ||
| Rakennus lienee vanha Tampereen kattohuopa oy.n tehdas. Tulipa sielläkin käytyä muutaman kerran huopaa hakemassa. Kovasti on väritys muuttunut noista ajoista. | ||||
|
|
20.10.2022 21:13 | Jussi Pajunen | ||
| Komea kuva. Hienot värit ja sommittelu. | ||||
|
20.10.2022 20:23 | Heikki Jalonen | ||
| Jännittävää. Nimensä perusteella Krakonoš-juna vie matkustajansa Jättiläisvuorille ja suoraan Rübezahlin syliin... Onneksi mukaan voi ottaa polkupyörän. | ||||
|
|
20.10.2022 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkä kokoinen tämä malli on? Vihje: miten olisi tulitikkuaski, taskukampa, kuulakärkikynä tms mallin viereen mittakaavaa antamaan? Pienousrautatiet poikkeuksetta ovat 1 : 87 - skaalaa, mutta tämä ei sellainen liene? Hienoa työtä, kyllä käsityksen Karjaasta jotenkin saa, ei siinä mitään. |
||||
|
|
20.10.2022 19:40 | Miitre Timonen | ||
| Laiturilla olevat syksyiset lehdet viittaisivat myös siihen, tosin ei ihan EXIF-tietojen tarkkuudella. | ||||
|
|
20.10.2022 18:14 | Jimi Lappalainen | ||
| EXIF-tietojen mukaan kuva olisi otettu 1.10.2007. | ||||
|
20.10.2022 18:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
20.10.2022 18:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisi varmaan hauska ajaa tämä junana Kokkolasta Tampereelle. | ||||
|
20.10.2022 17:59 | Timo Salo | ||
| Juuri näin, mukavahan sellainen pesä on pihapiirissä... :-) | ||||
|
|
20.10.2022 17:34 | Jouni Hytönen | ||
| Laskin liuskekiven takaisin pesän katteeksi. Pahoittelin häiriötä. :) | ||||
|
|
20.10.2022 14:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyykäärmeet on parasta jättää omaan rauhaansa. Nämä kun pyydystävät ja pistävät poskeensa pikkueläimiä (myyriä, päästäisiä jne), jotka yleensä ja erityisesti nykyisin ovat täynnä punkkare - eikun punkkeja. Etelässä näki aikoinaan isoin määrin rantakäärmeitä, jotka olivat bodattuja, ruskettuneita ja niukoissa simmareissa. |
||||
|
|
20.10.2022 14:37 | Topi Lajunen | ||
| HSL:n reittiopas ei löydä toiminta-alueeltaan yhtään Mikkeli-alkuista kohdetta. Lähimmäksi osuu Espoon Mikkelä ja siihen liittyvät kohteet. | ||||
|
|
20.10.2022 14:07 | Lasse Reunanen | ||
| Tyypillistä Mikkeliä, kun katsoo rappusten asettelua... | ||||
|
|
20.10.2022 13:02 | Timo Salo | ||
| Mitäs Jouni teit sille kyypesälle...? | ||||