Valtion rataverkko

[Lauri Rantala]

Viranomaisen näkemyksiä Venäjän rooliin Suomen rautateillä

https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/blogit/suomen-ja-venajan-valinen-rautatieliikenne-kehittyy-aktiivisesti-takana-jo

[Lauri Rantala]

Lähijunia, yöjunia ja Haaparantaan... kaikkee löytyy  VR:n esityksestä

Tässä materiaalissa on esitetty alustavia ajatuksia Suomen junaliikenteen tarjonnan kehittämisen
vaihtoehdoista 2020-luvulle.
• Mahdollinen lisäliikenne ei sisälly perustason liikenteen sopimukseen, vaan sille tulee osoittaa erillinen
lisärahoitus.
• Osa reiteistä on teknisesti käynnistysvalmiita jo 2022 ja niille on haettu ratakapasiteetti. Osa vaatii
esimerkiksi investointeja matkustajalaitureihin, mikä vie joitain vuosia.
• Materiaalissa on nostettu esille kehittämiskohteet / mahdolliset infran nykyrajoitteet, joiden
kehittäminen on edellytys liikennetarjonnan laajentamiselle.
• Materiaali ei ota kantaa liikennetarjonnan kehittämisen rahoitustarpeeseen, joka riippuu vahvasti mm.
junien kulkupäivistä, vuoromääristä, pysähdyksistä ja käytettävästä kalustosta.
• Olisi tärkeä päästä keskustelemaan tarkemmista alueellisista tarpeista ja liikenteen reunaehdoista,
joiden puitteissa VR voi laskea alustavan tarjoushinnan.


https://vrgroup.studio.crasman.fi/file/dl/i/RBcS7Q/ABfQ6qUxmIFPDERyO_t7vA/VRGroupinehdotukset_Lisliikenneostoliikenteeseen20092021.pdf

[Lauri Rantala]

Sastamalakin haluaa lähijunia

https://sastamala.fi/sivu.tmpl?sivu_id=12259

[Lauri Rantala]

Rantala vähän ruoti Suomen valtion rataverkon tilaa

"Suomessa on runsaasti hyödyntämätöntä rataverkkoa, jotka
ovat joko suljettu liikenteeltä tai ovat erittäin vähäliikenteisiä –
elinkeinoelämä voisi hyödyntää näitä ja lisäksi tukee rataverkon
toimimista verkkona. Esim. Suomen kehärata poikittaisyhteytenä."

https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Traficom_Rantala_WSP_22092021.pdf

[Lauri Rantala]

Pirkanmaa kirjoittanut kirjeen LVM:lle

"Eurooppalaisen raideleveyden jatkuminen Norjasta ja Ruotsista Suomeen Ouluun saakka kytkisi Pohjoisen kaivosteollisuuden, Perämerenkaaren suurteollisuuden ja Pohjoisen metsä- ja kemianteollisuuden samaan raideleveyteen. Sama raideleveys edesauttaisi myös matkustajaliikenneyhteyden kehittämisen välille Oulu-Luulaja."

https://paarata.fi/suomen-paarataryhman-kirje-lvmlle-pohjois-eurooppa-nykyista-paremmin-liikennekartoille/

[Uwe Geuder]

Pirkanmaa kirjoittanut kirjeen LVM:lle

... Sama raideleveys ...

Ei ole minusta täysin hullu idea. Että Suomi haluaisi kuulua tiivemmin Venäjään kuin Eurooppaan en pidä kovin realistisena ajatuksena. Siirto kestäisi vuosikymmeniä ja maksaisi rahaa. Mutta niin maksaakin nykyinen saarisijainti ja kilpailun puutetta. Täysin korjattavissa olevia vaunuja romutetaan, kun jälkimarkkinoita ei ole.

Espanjassa voi nähdä, että ratkaisuja siirtymävaiheeseen on keksitty: http://vaunut.org/kuva/150630

[Urpo Mustapää]

Pirkanmaa kirjoittanut kirjeen LVM:lle

... Sama raideleveys ...

Ei ole minusta täysin hullu idea. Että Suomi haluaisi kuulua tiivemmin Venäjään kuin Eurooppaan en pidä kovin realistisena ajatuksena. Siirto kestäisi vuosikymmeniä ja maksaisi rahaa. Mutta niin maksaakin nykyinen saarisijainti ja kilpailun puutetta. Täysin korjattavissa olevia vaunuja romutetaan, kun jälkimarkkinoita ei ole.

Espanjassa voi nähdä, että ratkaisuja siirtymävaiheeseen on keksitty: http://vaunut.org/kuva/150630

Maantieteelle emme voi mitään sanoi eräskin pressa aikoinaan mutta Venäjän rataverkon laitamilla ovat niin Kiina, Japani kuin Etelä-Korkeakin. Jos venäläiset saavat joskus konttikuljetusputken toimimaan niin valittavana on kahden viikon junakuljetus tai kuuden viikon laivakuljetus.

Suomalainen teollisuus muuttuu yhä enemmän pienten korkeammalle jalostettujen tuote-erien valmistajaksi eikä kiskokuljetus ole niille paras vaihtoehto koska kuljetusketjun molemmissa päissä tarvitaan kumipyöriä. Kansainvälinen merikontti on niiden liikuttelussa kömpelö vaihtoehto eivätkä nuo junavaunusta suoraan kuorma-auton kyytiin lastattavat kontit ole yleistyneet Suomessa.

Bulkkitavara kiskoilla tulee olemaan yhä enemmän transitoa ja harva matkustaja tuntee raideleveyden takapuoleensa joten yritetään nyt pitää tämä nykyinen verkko liikennöitävässä kunnossa eikä haaveilla tyhjän panttina yhteiskunnan tuella liikkuvasta junasta jota kukaan ei käytä koska kustannukset ovat karanneet käsistä.....

[Lauri Rantala]

Maantieteelle emme voi mitään sanoi eräskin pressa aikoinaan mutta Venäjän rataverkon laitamilla ovat niin Kiina, Japani kuin Etelä-Korkeakin. Jos venäläiset saavat joskus konttikuljetusputken toimimaan niin valittavana on kahden viikon junakuljetus tai kuuden viikon laivakuljetus.

Suomalainen teollisuus muuttuu yhä enemmän pienten korkeammalle jalostettujen tuote-erien valmistajaksi eikä kiskokuljetus ole niille paras vaihtoehto koska kuljetusketjun molemmissa päissä tarvitaan kumipyöriä. Kansainvälinen merikontti on niiden liikuttelussa kömpelö vaihtoehto eivätkä nuo junavaunusta suoraan kuorma-auton kyytiin lastattavat kontit ole yleistyneet Suomessa.

Bulkkitavara kiskoilla tulee olemaan yhä enemmän transitoa ja harva matkustaja tuntee raideleveyden takapuoleensa joten yritetään nyt pitää tämä nykyinen verkko liikennöitävässä kunnossa eikä haaveilla tyhjän panttina yhteiskunnan tuella liikkuvasta junasta jota kukaan ei käytä koska kustannukset ovat karanneet käsistä.....

Venäjän konttiliikennehän toimii, mutta ei juurikaan Suomeen vaan junat menevät Eurooppaan Ukrainan yms. kautta. Ja Kiinasta ei tule mitään bulkkia, vaan korkeasti jalostettuja tuote-eriä. Junaliikennettähän tukee voimakkaasti Kiinan valtio.

Venäjän transito on pääosin fossiilista bulkkia,jonka kysyntä lopahtaa 15-20 vuoden kuluessa joten mitä sitten kuljetaan Suomen rautateillä ?
 

[Urpo Mustapää]

Maantieteelle emme voi mitään sanoi eräskin pressa aikoinaan mutta Venäjän rataverkon laitamilla ovat niin Kiina, Japani kuin Etelä-Korkeakin. Jos venäläiset saavat joskus konttikuljetusputken toimimaan niin valittavana on kahden viikon junakuljetus tai kuuden viikon laivakuljetus.

Suomalainen teollisuus muuttuu yhä enemmän pienten korkeammalle jalostettujen tuote-erien valmistajaksi eikä kiskokuljetus ole niille paras vaihtoehto koska kuljetusketjun molemmissa päissä tarvitaan kumipyöriä. Kansainvälinen merikontti on niiden liikuttelussa kömpelö vaihtoehto eivätkä nuo junavaunusta suoraan kuorma-auton kyytiin lastattavat kontit ole yleistyneet Suomessa.

Bulkkitavara kiskoilla tulee olemaan yhä enemmän transitoa ja harva matkustaja tuntee raideleveyden takapuoleensa joten yritetään nyt pitää tämä nykyinen verkko liikennöitävässä kunnossa eikä haaveilla tyhjän panttina yhteiskunnan tuella liikkuvasta junasta jota kukaan ei käytä koska kustannukset ovat karanneet käsistä.....

Venäjän konttiliikennehän toimii, mutta ei juurikaan Suomeen vaan junat menevät Eurooppaan Ukrainan yms. kautta. Ja Kiinasta ei tule mitään bulkkia, vaan korkeasti jalostettuja tuote-eriä. Junaliikennettähän tukee voimakkaasti Kiinan valtio.

Venäjän transito on pääosin fossiilista bulkkia,jonka kysyntä lopahtaa 15-20 vuoden kuluessa joten mitä sitten kuljetaan Suomen rautateillä ?
 

Kysymys on hyvä koska se ratkaisee myös tulevien kapearaideprojektien kohtalon. Ellei meillä ole tuottavaa teollisuutta niin kaikki suuremmat ratainvestoinnit ovat turhia koska konsulttityötä voi tehdä etäyhteyksilläkin.

Tuo Kiinan valtion tuki suoraan yrityksille on hyi hyi. Suomessakin kaikki kalustohankinnat tehdään oman maan ulkopuolelta poislukien Tampereen ratikka. Ikävät huhut väittävät Transtechin sepittäneen vuosien varrella useampiakin pääkaupunkiseudun halpishankintoja....

[Topi Lajunen]

Suomessakin kaikki kalustohankinnat tehdään oman maan ulkopuolelta poislukien Tampereen ratikka.

Ja Jokeri-ratikka. Ja Kruunuvuorenrannan ratikka. Ja VR:n matkustajavaunut.

[Lauri Rantala]

Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpano käynnissä
Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) vuosille 2021-2032 huhtikuussa 2021. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä. Suunnitelman viimeistelyssä huomioitiin lausuntokierroksella saatu runsas palaute.

Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja erityisesti kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.

Väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautatieverkkoon, jossa on suuria peruskorjaustarpeita. Lisäksi pyritään hyödyntämään paremmin EU-rahoitusta, joka kohdistuu nimenomaan rataverkkoon.

Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Tieverkon rahoitustaso säilyy jatkossakin rataverkkoa suurempana.

Rahoitus haasteena
Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa vuosittain suunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja laatii siitä yhteenvetoraportin. Ensimmäinen yhteenvetoraportti julkaistiin lokakuussa. Liikenne 12-suunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa keskeinen haaste on, etteivät keväällä 2021 päätetty julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2022 talousarvioehdotus sisällä suunnitelman mukaisia määrärahoja suunnitelman toimeenpanoon. Vielä vuoden 2022 toimissa tämä ei juurikaan näy, mutta pitemmällä aikavälillä rahoituksen puute tulee vaikuttamaan. Erityisesti väyläverkon kehittämisen toimeenpanon kannalta on valitettavaa, että keväällä hallituksen puoliväliriihessä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle sovittiin kohdistettavan vuodesta 2023 eteenpäin 110 miljoonan euron säästövelvoite, joka on osoitettu kokonaisuudessaan kehittämishankemomentille.

Toimenpiteet, jotka eivät edellytä rahoitusta, etenevät suunnitelman mukaisesti.
Liikennejärjestelmän tilannetta ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikennejärjestelmäanalyysissä. Ensimmäinen versio liikennejärjestelmäanalyysistä julkaistiin lokakuun alussa.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Maria Torttila, p. 050 572 2237, maria.torttila(ät)gov.fi, Twitter @TorttilaMaria

[Lauri Rantala]

Väylävirasto sai tuomion

"Tästä seuraa, että Väyläviraston aikataulukauden 2021 ja 2022 rautateiden verkkoselostuksissa julkaisemat suurjänniteverkkojen siirtomaksuun sisällytetyt loistehoa tuottavien suodattimien aiheuttamat maksut eivät ole raideliikennelain mukaisia ja ne tulee poistaa verkkoselostusten sähköenergian siirtopalvelun ja ratajohtoverkon siirtomaksuhinnaston yhteydestä."

https://www.saantelyelin.fi/fi/ajankohtaista/rautatiealan-saantelyelin-linjasi-ratasahkoverkon-sahkohairioiden-suodattamisen

[Lauri Rantala]

Myös henkilöjunaliikennne

"Rautatieliikenteen tiedot tulee toimittaa ensimmäisen kerran maaliskuun 2022 loppuun mennessä, linja-autoliikennöitsijöiden tiedot toukokuun 2022 loppuun mennessä, linja-autoliikenteen välityspalveluiden ensimmäiset tyyppiviikkotiedot joulukuun 2021 alussa sekä toimivaltaisten viranomaisten liikenteen tiedot viimeistään helmikuussa 2022. Tiedot toimitetaan määräyksessä esitetyllä tavalla joko Tilastokeskukselle tai Traficomille."

https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/henkiloliikenteen-markkinat-tarkempaan-seurantaan-uusia-tietoja-kerataan-erityisesti

[Lauri Rantala]

Laurila-Tornio tilaisuus

"Yleisötilaisuus järjestetään:

Aika: 15.12.2021 klo 17.00

Paikka: Valtuustosali, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio sekä Teams-tapahtuma

Tilaisuudessa voi tutustua suunnitelmaluonnoksiin ja esittää niistä mielipiteensä."

https://vayla.fi/-/kutsu-vuorovaikutukseen-laurila-tornio-itainen-ratasuunnitelma-keminmaa-tornio-1

[Lauri Rantala]

Rautatiealan Sääntelyelimen  säädösryhmäinfo pidetty


1. Valitukset maksuista

"Valtion rataverkon haltija ei pystynyt perustelemaan kaikkia
kustannuksia, joten osaa niistä ei saanut sisällyttää laskelmiin. "

https://www.saantelyelin.fi/sites/default/files/media/file/Sidosryhm%C3%A4tilaisuus%20241121%20Maksuihin%20liittyv%C3%A4t%20valitukset_Kukkarinen.pdf

[Lauri Rantala]

Väyläviraston info 15.12.2021 pidetystä tilaisuudesta Torniossa

https://vayla.fi/documents/25230764/35412559/01_Laurila+-+Tornio+-+it%C3%A4inen+RaS,+luonnos+15.12.2021.pdf/ed1fe84a-6512-a9c5-5504-4d05b01edd91/01_Laurila+-+Tornio+-+it%C3%A4inen+RaS,+luonnos+15.12.2021.pdf?t=1639467310119

[Lauri Rantala]

se loppuu sitten

"Ryssland stoppade en del av sin virkesexport till Finland vid årsskiftet. Kombinerat med ett tidigare beslut om exportbegränsningar som trädde i kraft i november innebär det här ett bortfall på 15 procent av Finlands träimport från Ryssland.
"

https://www.jarnvagsnyheter.se/20220105/12899/ryssland-stoppade-en-del-av-virkesexporten-till-finland

https://yle.fi/uutiset/3-12259350

[Lauri Rantala]

Haaparanta projeti alkoi

"I projektet ska bansträckan elektrifieras och dessutom ska anläggningsarbeten utföras bland annat för att möjliggöra gränsöverskridande persontågstrafik. Den beräknade kostnaden för projektet är 24 miljoner euro, varav den finländska järnvägsstyrelsens andel är 10 miljoner euro, försörjningstrygghetens andel är 10 miljoner euro och svenska statens bidrag uppgår till 4 miljoner euro."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20220110/12906/gemensamt-svensk-finskt-jarnvagsprojekt-mellan-laurila-tornea-haparanda-over-gransen

[Lauri Rantala]

Väyläviraston esitys eduskunnalle ratainvestoinneista

"Investointiohjelman rataverkon kehittämisen talouskehys on 1 260 milj. euroa,
joka sisältää jatkuvia hankkeita 240 milj. euroa vuodesta 2030 eteenpäin. Ratojen
hankekokonaisuus perustuu Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden ja strategisten
linjausten sekä liikenneverkon strategisen tilannekuvan lisäksi Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyihin kehittämisen teemoihin. Teemat koskevat rataverkon toimivuutta ja välityskykyä, maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä, asemanseutuja ja ratapihoja sekä toimenpiteitä muualla kuin pääväyläverkolla."

https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2021-73_vaylaverkon_investointiohjelma_web.pdf

[Lauri Rantala]

Monopolit ovat sairautta

"Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet 9-vuotisen sopimuksen henkilöjunaliikenteen hankinnasta. Sopimuskausi on 1.2.2022-31.12.2030"

https://www.lvm.fi/-/lvm-n-ja-vr-n-valille-9-vuotinen-ostoliikennesopimus-1642677

[Santeri Hiitola]

Oulun Oritkarin kolmioraiteen rakentaminen käynnistyy vihdoin. Nopeuttaa liikennettä Oulun satamaan kun pohjoisesta voi jatkossa ajaa suoraan satamaradalle. Radan alta puretaan Club Teatria tapahtumatila ja radan ylittävä maantiesilta kävely ja pyöräteineen uusitaan kokonaan.

Uutiset/tiedotteet
https://vayla.fi/-/oulun-oritkarin-kolmioraiteen-rakentaminen-ja-latokartanon-siltaremontti-kaynnistymassa
https://www.kaleva.fi/club-teatria-joutuu-lahtemaan-nykyisista-tiloistaa/4452390

Ja hanke
https://vayla.fi/oulun-ratapihat/oritkarin-kolmioraide

Sitten odotellaan että milloin tulee se Oulun toinen suunniteltu kolmioraide

[Markku Naskali]

Mikähän mahtoi olla todellinen syy Miemolan sillan vaihdolle Lempäälässä?
Ei se kovin laho voinut olla kun purkaminen ei tahtonut onnistua.

[Topi Lajunen]

Mikähän mahtoi olla todellinen syy Miemolan sillan vaihdolle Lempäälässä?
Ei se kovin laho voinut olla kun purkaminen ei tahtonut onnistua.

Eiköhän sillat kannata uusia ENNEN kuin muuttuvat lahoiksi.

[Markku Naskali]

Tuo oli kai tarkoitettu vitsiksi sillä noin perusteltuna purkamista riittää!

[Topi Lajunen]

Tuo oli kai tarkoitettu vitsiksi sillä noin perusteltuna purkamista riittää!

"Laho" ainakin minun kielenkäytössä tarkoittaa sen verran heikentynyttä kuntoa, että sillan yli ei ole enää turvallista ajaa. Siksi ne tulee uusia siinä vaiheessa, kun vielä toimivat turvallisesti siltana. Silloille annetaan tietty odotettavissa oleva elinaika jo rakennusvaiheessa, jota sitten tarkennetaan kuntotutkimuksilla säännöllisin väliajoin. Materiaalien väsyminen tunnetussa kuormituksessa tunnetaan.

Ei se mene - onneksi - siten, että siltojen uusimista ryhdytään suunnittelemaan vasta siinä vaiheessa, kun niistä putoilee paloja...