Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #150 : Syyskuu 21, 2021, 01:25:24 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #151 : Syyskuu 21, 2021, 06:48:32 » |
|
Lähijunia, yöjunia ja Haaparantaan... kaikkee löytyy VR:n esityksestä Tässä materiaalissa on esitetty alustavia ajatuksia Suomen junaliikenteen tarjonnan kehittämisen vaihtoehdoista 2020-luvulle. • Mahdollinen lisäliikenne ei sisälly perustason liikenteen sopimukseen, vaan sille tulee osoittaa erillinen lisärahoitus. • Osa reiteistä on teknisesti käynnistysvalmiita jo 2022 ja niille on haettu ratakapasiteetti. Osa vaatii esimerkiksi investointeja matkustajalaitureihin, mikä vie joitain vuosia. • Materiaalissa on nostettu esille kehittämiskohteet / mahdolliset infran nykyrajoitteet, joiden kehittäminen on edellytys liikennetarjonnan laajentamiselle. • Materiaali ei ota kantaa liikennetarjonnan kehittämisen rahoitustarpeeseen, joka riippuu vahvasti mm. junien kulkupäivistä, vuoromääristä, pysähdyksistä ja käytettävästä kalustosta. • Olisi tärkeä päästä keskustelemaan tarkemmista alueellisista tarpeista ja liikenteen reunaehdoista, joiden puitteissa VR voi laskea alustavan tarjoushinnan. https://vrgroup.studio.crasman.fi/file/dl/i/RBcS7Q/ABfQ6qUxmIFPDERyO_t7vA/VRGroupinehdotukset_Lisliikenneostoliikenteeseen20092021.pdf
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #152 : Syyskuu 28, 2021, 07:48:26 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 410
|
« Vastaus #155 : Lokakuu 10, 2021, 21:56:05 » |
|
Pirkanmaa kirjoittanut kirjeen LVM:lle
... Sama raideleveys ...
Ei ole minusta täysin hullu idea. Että Suomi haluaisi kuulua tiivemmin Venäjään kuin Eurooppaan en pidä kovin realistisena ajatuksena. Siirto kestäisi vuosikymmeniä ja maksaisi rahaa. Mutta niin maksaakin nykyinen saarisijainti ja kilpailun puutetta. Täysin korjattavissa olevia vaunuja romutetaan, kun jälkimarkkinoita ei ole. Espanjassa voi nähdä, että ratkaisuja siirtymävaiheeseen on keksitty: http://vaunut.org/kuva/150630
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Urpo Mustapää
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 91
|
« Vastaus #156 : Lokakuu 11, 2021, 05:26:18 » |
|
Pirkanmaa kirjoittanut kirjeen LVM:lle
... Sama raideleveys ...
Ei ole minusta täysin hullu idea. Että Suomi haluaisi kuulua tiivemmin Venäjään kuin Eurooppaan en pidä kovin realistisena ajatuksena. Siirto kestäisi vuosikymmeniä ja maksaisi rahaa. Mutta niin maksaakin nykyinen saarisijainti ja kilpailun puutetta. Täysin korjattavissa olevia vaunuja romutetaan, kun jälkimarkkinoita ei ole. Espanjassa voi nähdä, että ratkaisuja siirtymävaiheeseen on keksitty: http://vaunut.org/kuva/150630Maantieteelle emme voi mitään sanoi eräskin pressa aikoinaan mutta Venäjän rataverkon laitamilla ovat niin Kiina, Japani kuin Etelä-Korkeakin. Jos venäläiset saavat joskus konttikuljetusputken toimimaan niin valittavana on kahden viikon junakuljetus tai kuuden viikon laivakuljetus. Suomalainen teollisuus muuttuu yhä enemmän pienten korkeammalle jalostettujen tuote-erien valmistajaksi eikä kiskokuljetus ole niille paras vaihtoehto koska kuljetusketjun molemmissa päissä tarvitaan kumipyöriä. Kansainvälinen merikontti on niiden liikuttelussa kömpelö vaihtoehto eivätkä nuo junavaunusta suoraan kuorma-auton kyytiin lastattavat kontit ole yleistyneet Suomessa. Bulkkitavara kiskoilla tulee olemaan yhä enemmän transitoa ja harva matkustaja tuntee raideleveyden takapuoleensa joten yritetään nyt pitää tämä nykyinen verkko liikennöitävässä kunnossa eikä haaveilla tyhjän panttina yhteiskunnan tuella liikkuvasta junasta jota kukaan ei käytä koska kustannukset ovat karanneet käsistä.....
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #157 : Lokakuu 11, 2021, 08:16:50 » |
|
Maantieteelle emme voi mitään sanoi eräskin pressa aikoinaan mutta Venäjän rataverkon laitamilla ovat niin Kiina, Japani kuin Etelä-Korkeakin. Jos venäläiset saavat joskus konttikuljetusputken toimimaan niin valittavana on kahden viikon junakuljetus tai kuuden viikon laivakuljetus.
Suomalainen teollisuus muuttuu yhä enemmän pienten korkeammalle jalostettujen tuote-erien valmistajaksi eikä kiskokuljetus ole niille paras vaihtoehto koska kuljetusketjun molemmissa päissä tarvitaan kumipyöriä. Kansainvälinen merikontti on niiden liikuttelussa kömpelö vaihtoehto eivätkä nuo junavaunusta suoraan kuorma-auton kyytiin lastattavat kontit ole yleistyneet Suomessa.
Bulkkitavara kiskoilla tulee olemaan yhä enemmän transitoa ja harva matkustaja tuntee raideleveyden takapuoleensa joten yritetään nyt pitää tämä nykyinen verkko liikennöitävässä kunnossa eikä haaveilla tyhjän panttina yhteiskunnan tuella liikkuvasta junasta jota kukaan ei käytä koska kustannukset ovat karanneet käsistä.....
Venäjän konttiliikennehän toimii, mutta ei juurikaan Suomeen vaan junat menevät Eurooppaan Ukrainan yms. kautta. Ja Kiinasta ei tule mitään bulkkia, vaan korkeasti jalostettuja tuote-eriä. Junaliikennettähän tukee voimakkaasti Kiinan valtio. Venäjän transito on pääosin fossiilista bulkkia,jonka kysyntä lopahtaa 15-20 vuoden kuluessa joten mitä sitten kuljetaan Suomen rautateillä ?
|
|
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 11, 2021, 16:36:50 kirjoittanut Lauri Rantala »
|
tallennettu
|
|
|
|
Urpo Mustapää
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 91
|
« Vastaus #158 : Lokakuu 13, 2021, 05:18:13 » |
|
Maantieteelle emme voi mitään sanoi eräskin pressa aikoinaan mutta Venäjän rataverkon laitamilla ovat niin Kiina, Japani kuin Etelä-Korkeakin. Jos venäläiset saavat joskus konttikuljetusputken toimimaan niin valittavana on kahden viikon junakuljetus tai kuuden viikon laivakuljetus.
Suomalainen teollisuus muuttuu yhä enemmän pienten korkeammalle jalostettujen tuote-erien valmistajaksi eikä kiskokuljetus ole niille paras vaihtoehto koska kuljetusketjun molemmissa päissä tarvitaan kumipyöriä. Kansainvälinen merikontti on niiden liikuttelussa kömpelö vaihtoehto eivätkä nuo junavaunusta suoraan kuorma-auton kyytiin lastattavat kontit ole yleistyneet Suomessa.
Bulkkitavara kiskoilla tulee olemaan yhä enemmän transitoa ja harva matkustaja tuntee raideleveyden takapuoleensa joten yritetään nyt pitää tämä nykyinen verkko liikennöitävässä kunnossa eikä haaveilla tyhjän panttina yhteiskunnan tuella liikkuvasta junasta jota kukaan ei käytä koska kustannukset ovat karanneet käsistä.....
Venäjän konttiliikennehän toimii, mutta ei juurikaan Suomeen vaan junat menevät Eurooppaan Ukrainan yms. kautta. Ja Kiinasta ei tule mitään bulkkia, vaan korkeasti jalostettuja tuote-eriä. Junaliikennettähän tukee voimakkaasti Kiinan valtio. Venäjän transito on pääosin fossiilista bulkkia,jonka kysyntä lopahtaa 15-20 vuoden kuluessa joten mitä sitten kuljetaan Suomen rautateillä ? Kysymys on hyvä koska se ratkaisee myös tulevien kapearaideprojektien kohtalon. Ellei meillä ole tuottavaa teollisuutta niin kaikki suuremmat ratainvestoinnit ovat turhia koska konsulttityötä voi tehdä etäyhteyksilläkin. Tuo Kiinan valtion tuki suoraan yrityksille on hyi hyi. Suomessakin kaikki kalustohankinnat tehdään oman maan ulkopuolelta poislukien Tampereen ratikka. Ikävät huhut väittävät Transtechin sepittäneen vuosien varrella useampiakin pääkaupunkiseudun halpishankintoja....
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #159 : Lokakuu 13, 2021, 12:21:36 » |
|
Suomessakin kaikki kalustohankinnat tehdään oman maan ulkopuolelta poislukien Tampereen ratikka.
Ja Jokeri-ratikka. Ja Kruunuvuorenrannan ratikka. Ja VR:n matkustajavaunut.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #160 : Marraskuu 05, 2021, 07:48:46 » |
|
Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpano käynnissä Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) vuosille 2021-2032 huhtikuussa 2021. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä. Suunnitelman viimeistelyssä huomioitiin lausuntokierroksella saatu runsas palaute.
Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja erityisesti kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.
Väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautatieverkkoon, jossa on suuria peruskorjaustarpeita. Lisäksi pyritään hyödyntämään paremmin EU-rahoitusta, joka kohdistuu nimenomaan rataverkkoon.
Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Tieverkon rahoitustaso säilyy jatkossakin rataverkkoa suurempana.
Rahoitus haasteena Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa vuosittain suunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja laatii siitä yhteenvetoraportin. Ensimmäinen yhteenvetoraportti julkaistiin lokakuussa. Liikenne 12-suunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa keskeinen haaste on, etteivät keväällä 2021 päätetty julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2022 talousarvioehdotus sisällä suunnitelman mukaisia määrärahoja suunnitelman toimeenpanoon. Vielä vuoden 2022 toimissa tämä ei juurikaan näy, mutta pitemmällä aikavälillä rahoituksen puute tulee vaikuttamaan. Erityisesti väyläverkon kehittämisen toimeenpanon kannalta on valitettavaa, että keväällä hallituksen puoliväliriihessä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle sovittiin kohdistettavan vuodesta 2023 eteenpäin 110 miljoonan euron säästövelvoite, joka on osoitettu kokonaisuudessaan kehittämishankemomentille.
Toimenpiteet, jotka eivät edellytä rahoitusta, etenevät suunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmän tilannetta ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikennejärjestelmäanalyysissä. Ensimmäinen versio liikennejärjestelmäanalyysistä julkaistiin lokakuun alussa.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Maria Torttila, p. 050 572 2237, maria.torttila(ät)gov.fi, Twitter @TorttilaMaria
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #165 : Joulukuu 16, 2021, 08:07:22 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #168 : Tammikuu 27, 2022, 07:58:29 » |
|
Väyläviraston esitys eduskunnalle ratainvestoinneista "Investointiohjelman rataverkon kehittämisen talouskehys on 1 260 milj. euroa, joka sisältää jatkuvia hankkeita 240 milj. euroa vuodesta 2030 eteenpäin. Ratojen hankekokonaisuus perustuu Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden ja strategisten linjausten sekä liikenneverkon strategisen tilannekuvan lisäksi Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyihin kehittämisen teemoihin. Teemat koskevat rataverkon toimivuutta ja välityskykyä, maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä, asemanseutuja ja ratapihoja sekä toimenpiteitä muualla kuin pääväyläverkolla." https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2021-73_vaylaverkon_investointiohjelma_web.pdf
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 209
|
« Vastaus #171 : Heinäkuu 01, 2022, 12:44:30 » |
|
Mikähän mahtoi olla todellinen syy Miemolan sillan vaihdolle Lempäälässä? Ei se kovin laho voinut olla kun purkaminen ei tahtonut onnistua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #172 : Heinäkuu 02, 2022, 10:22:54 » |
|
Mikähän mahtoi olla todellinen syy Miemolan sillan vaihdolle Lempäälässä? Ei se kovin laho voinut olla kun purkaminen ei tahtonut onnistua.
Eiköhän sillat kannata uusia ENNEN kuin muuttuvat lahoiksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 209
|
« Vastaus #173 : Heinäkuu 02, 2022, 16:43:27 » |
|
Tuo oli kai tarkoitettu vitsiksi sillä noin perusteltuna purkamista riittää!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #174 : Heinäkuu 02, 2022, 16:57:02 » |
|
Tuo oli kai tarkoitettu vitsiksi sillä noin perusteltuna purkamista riittää!
"Laho" ainakin minun kielenkäytössä tarkoittaa sen verran heikentynyttä kuntoa, että sillan yli ei ole enää turvallista ajaa. Siksi ne tulee uusia siinä vaiheessa, kun vielä toimivat turvallisesti siltana. Silloille annetaan tietty odotettavissa oleva elinaika jo rakennusvaiheessa, jota sitten tarkennetaan kuntotutkimuksilla säännöllisin väliajoin. Materiaalien väsyminen tunnetussa kuormituksessa tunnetaan. Ei se mene - onneksi - siten, että siltojen uusimista ryhdytään suunnittelemaan vasta siinä vaiheessa, kun niistä putoilee paloja...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|