Valtion rataverkko

[Panu Breilin]

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/3d0a3771-1c17-4f25-95ec-4b8d5be0d232/d4318c83-2367-48a2-b43b-f083cfc1bc22/LIITE_20250611113318.PDF

Tuossa Väyläviraston esityksessä on mielenkiintoista tietoa.

On esimerkiksi päädytty siihen, että limittäisraiteella (nelikiskoraiteella)  molempien raideleveyksien junat voivat liikkua sähkövedolla, kunhan limittäisraideosuudet eivät ole kovin pitkiä.

Toisaalta esiin on noussut tarve selvittää jonnekin Karungin ja Tornion välille sijoittuvan toisen Tornionjoen ylittävän rautatiesillan rakentamista.

[Jari Välimaa]

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/3d0a3771-1c17-4f25-95ec-4b8d5be0d232/d4318c83-2367-48a2-b43b-f083cfc1bc22/LIITE_20250611113318.PDF

Tuossa Väyläviraston esityksessä on mielenkiintoista tietoa.

On esimerkiksi päädytty siihen, että limittäisraiteella (nelikiskoraiteella)  molempien raideleveyksien junat voivat liikkua sähkövedolla, kunhan limittäisraideosuudet eivät ole kovin pitkiä.

Toisaalta esiin on noussut tarve selvittää jonnekin Karungin ja Tornion välille sijoittuvan toisen Tornionjoen ylittävän rautatiesillan rakentamista.

Esityksessä oli taas ratkaisu limittäisraiteelle tyyppillinen suomalainen, hankitaan erikoiskalustoa. Ei kiitos vaan tavallista eurooppalaista kalustoa. Rataverkon jännite voi olla nykyisten valtiorajojen sisällä koska monijännitevetureita standardileveydellä on saatavilla.

[Erkki Nuutio]

Epäilemättä voidaan tarvita rautatiesilta myös Karungin tienoille.
Se ei silti mitenkään korvaa Tornio-Haaparannan yhteyden saattamista poikkeusoloissakin riittävän turvalliseksi ja pikaisesti korjauskelpoiseksi SEKÄ SUJUVAKSI läpikulkevien junien kannalta (mitä nykyreitti ei toteuta).
Suomi (ja Ruotsikin) on suhtautunut pohjoisosiinsa yliolkaisesti.  Suunnittelutehtävä on toive siitä, että pohjoisratojen strategiaan ja tarpeisiin vihdoin syvennytään !

Yksin Karungin reitin täydennys vain palauttaisi säälittävän olotilan 1915-1917, kun ihmiset kuljetettiin pikarautatietä pitkin Karunkiin ja sieltä reki- ja venekyydissä Karunkiin (på svenska).
Rata tehtiin pikaisesti tasoitetulle maalle ja kevättulva vei pikaisesti sen ratasillatkin mukanaan.

Säälittävää olisi päätyä aikaansaamattomuuden seurauksena samankaltaiseen hätätilanteeseen kun Tornio- Haaparannan kiertoradan sillat posautetaan taivaalle.
Siihen ei tarvita kuin pari Putinin ystävää Suomen tai Ruotsin puolelta.
Moottorivene ja räjäytystarpeet on näille jo toimitettu poikkeustilaa odottamaan.

[Jari Välimaa]

Epäilemättä voidaan tarvita rautatiesilta myös Karungin tienoille.
Se ei silti mitenkään korvaa Tornio-Haaparannan yhteyden saattamista poikkeusoloissakin riittävän turvalliseksi ja pikaisesti korjauskelpoiseksi SEKÄ SUJUVAKSI läpikulkevien junien kannalta (mitä nykyreitti ei toteuta).
Suomi (ja Ruotsikin) on suhtautunut pohjoisosiinsa yliolkaisesti.  Suunnittelutehtävä on toive siitä, että pohjoisratojen strategiaan ja tarpeisiin vihdoin syvennytään !

Yksin Karungin reitin täydennys vain palauttaisi säälittävän olotilan 1915-1917, kun ihmiset kuljetettiin pikarautatietä pitkin Karunkiin ja sieltä reki- ja venekyydissä Karunkiin (på svenska).
Rata tehtiin pikaisesti tasoitetulle maalle ja kevättulva vei pikaisesti sen ratasillatkin mukanaan.

Säälittävää olisi päätyä aikaansaamattomuuden seurauksena samankaltaiseen hätätilanteeseen kun Tornio- Haaparannan kiertoradan sillat posautetaan taivaalle.
Siihen ei tarvita kuin pari Putinin ystävää Suomen tai Ruotsin puolelta.
Moottorivene ja räjäytystarpeet on näille jo toimitettu poikkeustilaa odottamaan.

Ei noita uusia siltoja tarvita.

ja kannattaa opiskella miten toimitaan poikkeusoloissa suojamaan kulkuyhdet,  kuten vaikka kohdeilmantorjunnalla.

[Panu Breilin]

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/3d0a3771-1c17-4f25-95ec-4b8d5be0d232/d4318c83-2367-48a2-b43b-f083cfc1bc22/LIITE_20250611113318.PDF

Tuossa Väyläviraston esityksessä on mielenkiintoista tietoa.

On esimerkiksi päädytty siihen, että limittäisraiteella (nelikiskoraiteella)  molempien raideleveyksien junat voivat liikkua sähkövedolla, kunhan limittäisraideosuudet eivät ole kovin pitkiä.

Toisaalta esiin on noussut tarve selvittää jonnekin Karungin ja Tornion välille sijoittuvan toisen Tornionjoen ylittävän rautatiesillan rakentamista.

Esityksessä oli taas ratkaisu limittäisraiteelle tyyppillinen suomalainen, hankitaan erikoiskalustoa. Ei kiitos vaan tavallista eurooppalaista kalustoa. Rataverkon jännite voi olla nykyisten valtiorajojen sisällä koska monijännitevetureita standardileveydellä on saatavilla.

Linkitetyssä esityksessä sanotaan näin:

"Selvityksissä päädytty siihen, että limittäisraidetta voidaan käyttää lyhyillä matkoilla. Erityisesti pitkillä osuuksilla limittäisraiteeseen liittyy monia teknisiä ja kunnossapidollisia epävarmuuksia. Pidemmillä matkoilla olisi myös enemmän vaatimuksia virroittimen ominaisuuksille. Limittäisraideratkaisu vaatii joka tapauksessa jatkoselvityksiä ja standardeista poikkeavien ratkaisujen hyväksyttämistä."

Yksi tulkinta tuolle voisi olla se, että lyhyillä matkoilla normaali virroitin on vielä ok. Vaikka ajolangalle ei siis saadakaan standardin mukaista siksakkia koska raiteiden keskilinjat poikkeavat toisistaan. Mutta pidemmillä osuuksilla tarvittaisiin sitten erikoisratkaisuja virroittimelle. Virroitinhan kuluu epätasaisesti jos kunnollinen siksak puuttuu.

[Jari Välimaa]

Linkitetyssä esityksessä sanotaan näin:

"Selvityksissä päädytty siihen, että limittäisraidetta voidaan käyttää lyhyillä matkoilla. Erityisesti pitkillä osuuksilla limittäisraiteeseen liittyy monia teknisiä ja kunnossapidollisia epävarmuuksia. Pidemmillä matkoilla olisi myös enemmän vaatimuksia virroittimen ominaisuuksille. Limittäisraideratkaisu vaatii joka tapauksessa jatkoselvityksiä ja standardeista poikkeavien ratkaisujen hyväksyttämistä."

Yksi tulkinta tuolle voisi olla se, että lyhyillä matkoilla normaali virroitin on vielä ok. Vaikka ajolangalle ei siis saadakaan standardin mukaista siksakkia koska raiteiden keskilinjat poikkeavat toisistaan. Mutta pidemmillä osuuksilla tarvittaisiin sitten erikoisratkaisuja virroittimelle. Virroitinhan kuluu epätasaisesti jos kunnollinen siksak puuttuu.

juu, tuo asia vaatii vielä selvitystä ja suunnittelua monta kierrosta. Jos halutaan suunnitella maailman omituisin raidejärjestelmä.

[Jari Välimaa]

Raideliikenteen säädösseuranta 5.4.-25.6.2025

"Raideliikenteen säädösseurannan luettelosta ilmenevät otsikossa mainitulla ajanjaksolla julkaistut keskeiset raideliikennettä koskevat hallituksen esitykset, valtiosopimukset, kansalliset ja Euroopan unionin säädökset sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräykset, lausuntopyynnöt ja määräyshankepäätökset. Seurantaan sisällytetään myös muun ohella raideliikenteen toimintaympäristöön vaikuttavia ajankohtaisia säädöksiä ja lainsäädäntöhankkeita."

https://traficom.fi/fi/ajankohtaista/raideliikenteen-saadosseuranta-54-2562025

[Erkki Nuutio]

Epäilemättä voidaan tarvita rautatiesilta myös Karungin tienoille.
Se ei silti mitenkään korvaa Tornio-Haaparannan yhteyden saattamista poikkeusoloissakin riittävän turvalliseksi ja pikaisesti korjauskelpoiseksi SEKÄ SUJUVAKSI läpikulkevien junien kannalta (mitä nykyreitti ei toteuta).
Suomi (ja Ruotsikin) on suhtautunut pohjoisosiinsa yliolkaisesti.  Suunnittelutehtävä on toive siitä, että pohjoisratojen strategiaan ja tarpeisiin vihdoin syvennytään !

Yksin Karungin reitin täydennys vain palauttaisi säälittävän olotilan 1915-1917, kun ihmiset kuljetettiin pikarautatietä pitkin Karunkiin ja sieltä reki- ja venekyydissä Karunkiin (på svenska).
Rata tehtiin pikaisesti tasoitetulle maalle ja kevättulva vei pikaisesti sen ratasillatkin mukanaan.

Säälittävää olisi päätyä aikaansaamattomuuden seurauksena samankaltaiseen hätätilanteeseen kun Tornio- Haaparannan kiertoradan sillat posautetaan taivaalle.
Siihen ei tarvita kuin pari Putinin ystävää Suomen tai Ruotsin puolelta.
Moottorivene ja räjäytystarpeet on näille jo toimitettu poikkeustilaa odottamaan.

Ei noita uusia siltoja tarvita.

ja kannattaa opiskella miten toimitaan poikkeusoloissa suojamaan kulkuyhdet,  kuten vaikka kohdeilmantorjunnalla.

Onkohan Sinulla sittenkään vahvaan sotilasosaamiseen tukeutuvaa tietämystä asiasta?
Joka tapauksessa jäämme odottamaan asiantuntijoiden tehtäväksi annettua selvitystä.
Sen sotilaalliset yksityiskohdat määrittää Puolustusministeriö/Puolustusvoimat/NATO.

Eilisen Aamulehden kirjoituksessa Ukrainan turvallisuus- ja yhteistyökeskuksen johtaja Serhi Kuzan kertoo, että Venäjä valmistaa tänä vuonna kuukausittain 6000...8000 pitkän kantaman droonia (kaiken muun ohella).
"Mikään ilmatorjunta ei riitä niitä vastaan, ne voivat tuhota kaiken silkalla määrällä."
Sopii keksiä vaikka elektromagneettista pulssia niitä vastaan - sellainen tosin hajottaisi omankin elektroniikan.

Edelleen Kuzan:
Kalusto- ja miehistökuljetuksiin käytettävät tiet [etenkin rautatiet] on suojattava verkoilla ihan kokonaan.
Ensimmäiseksi yritetään pilkkoa maa osiin [edelliskerroillakin pilkkomista yritettiin maamme vyötärön kohdalta].

[John Lindroth]

Sotaherroille suosittelen astumista neuvottelupöytiin! Ai niin aseisiin saa nykyään lainaa ja se kuuluisa pankinjohtaja(ei Suomessa)!Ja kun poliitikko ottaa malleen jättilainaa voi jopa saada palkkioviran!

[John Lindroth]

Epäilemättä voidaan tarvita rautatiesilta myös Karungin tienoille.
Se ei silti mitenkään korvaa Tornio-Haaparannan yhteyden saattamista poikkeusoloissakin riittävän turvalliseksi ja pikaisesti korjauskelpoiseksi SEKÄ SUJUVAKSI läpikulkevien junien kannalta (mitä nykyreitti ei toteuta).
Suomi (ja Ruotsikin) on suhtautunut pohjoisosiinsa yliolkaisesti.  Suunnittelutehtävä on toive siitä, että pohjoisratojen strategiaan ja tarpeisiin vihdoin syvennytään !

Yksin Karungin reitin täydennys vain palauttaisi säälittävän olotilan 1915-1917, kun ihmiset kuljetettiin pikarautatietä pitkin Karunkiin ja sieltä reki- ja venekyydissä Karunkiin (på svenska).
Rata tehtiin pikaisesti tasoitetulle maalle ja kevättulva vei pikaisesti sen ratasillatkin mukanaan.

Säälittävää olisi päätyä aikaansaamattomuuden seurauksena samankaltaiseen hätätilanteeseen kun Tornio- Haaparannan kiertoradan sillat posautetaan taivaalle.
Siihen ei tarvita kuin pari Putinin ystävää Suomen tai Ruotsin puolelta.
Moottorivene ja räjäytystarpeet on näille jo toimitettu poikkeustilaa odottamaan.

Voisikohan joet alittaa?

[Markku Naskali]

Kovasti kiivaillaan millimetreistä mutta pitäisi muistaa että sodan menetelmät muuttuvat nopeasti. Ihminen on taitava keksimään pirullisia keinoja lähimmäisensä tappamiseksi. Jo nyt erilaisilla kauko-ohjatuilla menetelmillä tehdään ties mitä tuhoa. Ja eivätköhän ne vanhat panssarivaunutkin osaa kulkea omatoimisestikin?

[Jari Välimaa]

Epäilemättä voidaan tarvita rautatiesilta myös Karungin tienoille.
Se ei silti mitenkään korvaa Tornio-Haaparannan yhteyden saattamista poikkeusoloissakin riittävän turvalliseksi ja pikaisesti korjauskelpoiseksi SEKÄ SUJUVAKSI läpikulkevien junien kannalta (mitä nykyreitti ei toteuta).
Suomi (ja Ruotsikin) on suhtautunut pohjoisosiinsa yliolkaisesti.  Suunnittelutehtävä on toive siitä, että pohjoisratojen strategiaan ja tarpeisiin vihdoin syvennytään !

Yksin Karungin reitin täydennys vain palauttaisi säälittävän olotilan 1915-1917, kun ihmiset kuljetettiin pikarautatietä pitkin Karunkiin ja sieltä reki- ja venekyydissä Karunkiin (på svenska).
Rata tehtiin pikaisesti tasoitetulle maalle ja kevättulva vei pikaisesti sen ratasillatkin mukanaan.

Säälittävää olisi päätyä aikaansaamattomuuden seurauksena samankaltaiseen hätätilanteeseen kun Tornio- Haaparannan kiertoradan sillat posautetaan taivaalle.
Siihen ei tarvita kuin pari Putinin ystävää Suomen tai Ruotsin puolelta.
Moottorivene ja räjäytystarpeet on näille jo toimitettu poikkeustilaa odottamaan.

Ei noita uusia siltoja tarvita.

ja kannattaa opiskella miten toimitaan poikkeusoloissa suojamaan kulkuyhdet,  kuten vaikka kohdeilmantorjunnalla.

Onkohan Sinulla sittenkään vahvaan sotilasosaamiseen tukeutuvaa tietämystä asiasta?
Joka tapauksessa jäämme odottamaan asiantuntijoiden tehtäväksi annettua selvitystä.
Sen sotilaalliset yksityiskohdat määrittää Puolustusministeriö/Puolustusvoimat/NATO.

Eilisen Aamulehden kirjoituksessa Ukrainan turvallisuus- ja yhteistyökeskuksen johtaja Serhi Kuzan kertoo, että Venäjä valmistaa tänä vuonna kuukausittain 6000...8000 pitkän kantaman droonia (kaiken muun ohella).
"Mikään ilmatorjunta ei riitä niitä vastaan, ne voivat tuhota kaiken silkalla määrällä."
Sopii keksiä vaikka elektromagneettista pulssia niitä vastaan - sellainen tosin hajottaisi omankin elektroniikan.

Edelleen Kuzan:
Kalusto- ja miehistökuljetuksiin käytettävät tiet [etenkin rautatiet] on suojattava verkoilla ihan kokonaan.
Ensimmäiseksi yritetään pilkkoa maa osiin [edelliskerroillakin pilkkomista yritettiin maamme vyötärön kohdalta].

Unohdat nyt että Suomi kuuluu Natoon ja venäläistä täällä Suomessa voikin vastassa olla amerikkalainen prikaati jossa on myös Brittien pataljoona eli FLF-joukot. https://yle.fi/a/74-20169300

Poikkeusoloissa tärkeät liikenteen solmukohdat suojataan aluejoukoilla ja mahdollisesti kohdeilmatorjunnalla käyttäen konetykkejä drooneja vastaan. Ei siellä desantit riehu.

[Jari Välimaa]

Suomi investoi tulevaisuuden rautatiehankkeeseen Norjaan ja Ruotsiin

6.5.2025, Googlen konekäännös

"Suomi on aloittanut Pohjois-Suomesta Pohjois-Norjan Narvikiin ulottuvan rautatieyhteyden suunnittelun. Hankkeen tavoitteena on muuttaa Suomen raideleveys Ruotsin ja Norjan standardin mukaiseksi, mikä yhdistäisi Suomen lähemmäksi naapureitaan."

"Emme enää koskaan ole tilanteessa, jossa emme saa apua Suomeen tai pääse Eurooppaan rautateitse", hän lisää.

https://www.highnorthnews.com/en/finland-invests-future-railway-norway-and-sweden

[Jari Välimaa]

Väylän esitys 11.6.2025 raideleveystilaisuudessa

"Eurooppalaisen
raideleveyden ulottaminen
Pohjois-Suomeen
Eurooppalaisen raideleveyden ratojen
kehittäminen Ruotsista Suomeen
Selvitystyön keskeiset tulokset"

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/3d0a3771-1c17-4f25-95ec-4b8d5be0d232/d4318c83-2367-48a2-b43b-f083cfc1bc22/LIITE_20250611113318.PDF

Ei noi kustannukset näytä suurilta jos kokonaisuus pilkotaan osiinsa, vähän ihmettelen tuota Tornio-Kolari osuutta

[Tero Korkeakoski]

On tuo raportti kyllä hauskaa luettavaa. Kukaan muu ei näe tarvetta kapeammalle yhteydelle kuin Nato.

Pitäiskö nyt vaan suosiolla rakentaa yksittäiset teollisuusraiteet Ruotsista Misiin ja ehkä Raaheen. Niin etteivät ne olisi sotkemassa Suomen liikennöintiä ollenkaan. Vai tulisiko se kuitenkin kalliimmaksi jos nuo raiteet rakennettaisiin vaikka 50km/h nopeudelle ja halvimman mahdollisen mukaan. Kun tuo raporttikin kertoo että mitään muuta tarvetta noille raiteille ei ole kuin sotilaskaluston kuljettaminen. Itse lisäsin yhteyden Raaheen ihan siinä mielessä että siinä voisi kuljettaa rautamalmia joka ei välttämättä ole noin lyhyellä matkalla tehokasta kuljettaa laivalla.