Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2348
|
|
« Vastaus #225 : Joulukuu 15, 2023, 21:38:19 » |
|
Rautatieoperaattoristako tuo johtui? Eikä jostain muusta?
Aivan varmasti myös kustannuskysymys. Sähköllä muun rahdin seassa Raumalle lienee selvästi edullisempaa kuljettaa rahtia kuin erikseen omana junana Kaskisiin dieselillä... Sekä ympäristöarvot. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1093
|
|
« Vastaus #226 : Joulukuu 16, 2023, 10:45:48 » |
|
Wiki on varmaan ainakin lähes oikeassa (mahd. virhe on epäoleellista). Se, mikä kiinnostaa on, että mitä tehdään sähköistämättömille. Pitääkö ne sulkea? Sulkea vähäliikenteiset? Lakkauttaa radat kaikista 0% maista? Miten se pelastaisi yhtään mitään?
Onko joku vaatimassa niiden sulkemista? Jos valtion taloutta tarkastellaan niin ylläpidon kustannukset suhteessa liikennekäyttöön ovat suuret, jolloin tällaiset sähköistämättömät rataosuudet erottuvat negatiivisesti. Tällöin aika lailla kenen vaan on helppo ehdottaa lakkautusta, kun perustelutkin ovat jo valmiina. Eljas taisi kirjoittaa kaikista maista, eikä pelkästään Suomesta. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2348
|
|
« Vastaus #227 : Joulukuu 16, 2023, 13:50:08 » |
|
Jos valtion taloutta tarkastellaan niin ylläpidon kustannukset suhteessa liikennekäyttöön ovat suuret, jolloin tällaiset sähköistämättömät rataosuudet erottuvat negatiivisesti. Tällöin aika lailla kenen vaan on helppo ehdottaa lakkautusta, kun perustelutkin ovat jo valmiina.
Eljas taisi kirjoittaa kaikista maista, eikä pelkästään Suomesta. Joka maassa toki oma politiikka... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #228 : Helmikuu 04, 2024, 09:33:38 » |
|
Mites oli tälläinen kone suorittamaan raideleveyden vaihto ? Eli ensiksi kiskot irti vanhoista betonipölkyistä ja sitten vanhat pölkyt ylös. Sitten uudet standardi pölkyt maahan ja sitten kiskojen asennus uusille pölkyille. Sivun lopussa video miten kone työskentelee. https://www.plassertheurer.com/en/machine/assembly-line-method/sum-q-3 |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 04, 2024, 14:17:34 kirjoittanut Jari Välimaa »
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
|
« Vastaus #229 : Helmikuu 04, 2024, 17:08:40 » |
|
Linja todennäköisesti OK. Mutta entä vaihteet, tukikerroksettolat sillat ja muut päällysrakenteen erityiskohteet? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #230 : Helmikuu 05, 2024, 07:38:57 » |
|
Linja todennäköisesti OK. Mutta entä vaihteet, tukikerroksettolat sillat ja muut päällysrakenteen erityiskohteet?
Vaihteet yms erikoiskohteet vaativat uutta infraa tosin näissäkin tapauksissa tukikerroksille ei tarvitse tehdä mitään. Mielenkiintoista on vain se että tälläisillä laitteilla voisi suurimman osuuden hoitaa helposti ja nopeasti ja kysyntää pitäisi olla kun kaikki haluavat irti Moskovan rataverkosta. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #232 : Helmikuu 09, 2024, 08:00:03 » |
|
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #233 : Helmikuu 12, 2024, 08:33:28 » |
|
Uusiutuvat lisääntyivät myös raideliikenteessä "Ruotsi (29,2 %) on EU-maa, jossa uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteestä on ylivoimaisesti suurin, ja se on jo saavuttanut vuoden 2030 tavoitteen. Myös Suomi (18,8 %) on erittäin korkealla osuudella, vaikka sen pitäisi vielä kasvaa noin 10 prosenttiyksikköä, mikäli se valitsee uusiutuvan osuuden osalta vuodelle 2030 asetetun tavoitteen." https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/w/DDN-20240205-1(Konekäännös mahdollista) |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #234 : Maaliskuu 04, 2024, 14:35:06 » |
|
31.01.2024 | Uutiset Selvitys: Itäradan linjausvaihtoehdot avaavat raiteet suurnopeusjunille "Itäradan pääsuuntaselvityksessä löydettiin useita linjausvaihtoehtoja, jotka täyttävät 300 kilometrin tuntinopeudelle asetetut vaatimukset. Suurnopeusjunille soveltuva kaksiraiteinen Itärata on suunnitteilla välille Lentorata–Porvoo–Kouvola." https://www.itarata.fi/selvitys-itaradan-linjausvaihtoehdot-avaavat-raiteet-suurnopeusjunille/ |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2551
|
|
« Vastaus #235 : Maaliskuu 04, 2024, 17:45:26 » |
|
Itäradan otsakkeessa on jo kaksi kirjoitusvirhettä: Itärata on yksi sana (ei Itä rata) ja lisäotsikossa lukee "tolkun rata", kun siinä pitäsi olla "tolkuton rata". Suomessa ei olla köyhiä eikä kipeitä, kun täällä pröystäillään maailman pienimmälle ihmismäärälle tarkoitetuilla suurnopeusradoilla. Jos ei ole tarkoitus saada tavaraliikennettä (ei yhteyttä pääradalle tai satamaradoille), niin eikö enemmän matkustajia saisi vetämällä rata Loviisa-Kotka-Hamina, kuin ajamalla pysähtymättä Porvoo-Kouvola? Kiva paikallisliikennerata Porvoosta Helsinkiin: Kierretään Keravan (asemalle varaus) ja lentokentän kautta. Sielläkö kaikki käyvät töissä? Hesan ja Porvoon välillä ei ilmeisesti asu ketään, koska sille välille ei tule palveluita. Kehdataan kehua 3 tunnin yhteyttä Kuopioon. Kouvolassa säilyy junan kulkusuunnan muutos ja se vie jo 10 minuuttia (nyt 10-20 min). Lisäksi se ärsyttää monia. Ainoa kunnon parannus Savoon olisi Lahden oikoradan jatko Heinola-Mäntyharju. Lahtelaiset, joilla on kesä/etätyöasunto Mäntyharju-Pieksämäki-alueella, pitänee saada lopullisesti pois junista (Lahti-Kouvola ehkä jää joku paikallisjuna, mutta kuka haluaa vaihtaa junaa matkalla Lahdesta Mäntyharjulle?) Luulisi, että tavaraliikenne kannattaisi huomioida, eli Porvoo-Hamina-Luumäki tai Lahti-Mäntyharju, mutta suurnopeusrata kuulostaa niin hienolta, että siirtyköön tavarat maantielle. Tärkeintä saada joku minuutti pois Lappeenrannan ja Joensuun päättäjiltä. Tolkuttoman radan pelkkään suunniteluun käytetään miljoonia ja taas miljoonia, vaikka raha ei riitä edes nykyisen verkon ylläpitoon. Miten sitten entistä kalliimman radan ylläpitoon? Suunniteltaisiin edes jotain oikeasti hyödyllistä ja tärkeää, kuten junalauttaa tai tunnelia Viroon tai miten saadaan yhteys merelle Pohjois-Norjaan. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 336
|
|
« Vastaus #236 : Maaliskuu 04, 2024, 18:00:13 » |
|
Kyllähän junalauttaa suunnitellaan tai onko se viimeisin suunnitelma, että olisi proomuratkaisu.
Itse pidän yhtenä ongelmana sitä, että miksi metro tehtiin virtakiskona eikä rautatien spekseillä..
Mahdollinen itärata kun olisi voinut alkaa rautatieaseman uumenista metron rinnalta. Toki olisi tullut ongelmia kun tuollainen rata vaatisi ehkä sen 4 raidetta suuntaansa.. Mutta tällöin joku raidelinjaus tullut muualta kuin muut suunnat.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #237 : Maaliskuu 05, 2024, 08:20:37 » |
|
Kyllähän junalauttaa suunnitellaan tai onko se viimeisin suunnitelma, että olisi proomuratkaisu.
Itse pidän yhtenä ongelmana sitä, että miksi metro tehtiin virtakiskona eikä rautatien spekseillä..
Mahdollinen itärata kun olisi voinut alkaa rautatieaseman uumenista metron rinnalta. Toki olisi tullut ongelmia kun tuollainen rata vaatisi ehkä sen 4 raidetta suuntaansa.. Mutta tällöin joku raidelinjaus tullut muualta kuin muut suunnat.
Itse vain ihmettelen miksei Helsingin metroa suunniteltu eurooppalaisena verkkona vaikka ilmajohdollisena 750V, niin kaluston saatavuus ja hinta olisi ollut halvempaa. Kun taas Tampereella ja Turussa kaupunkiraideverkot ovat eurooppalaisia. Ja kaupunkiverkkoja ja yleisiä verkkoja ei pidä sotkea toisiinsa ja kaupunkiliikenteessä ei voi käyttää 25 KV jännitettä ilmajohdossa. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Urpo Mustapää
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 91
|
|
« Vastaus #238 : Maaliskuu 05, 2024, 15:01:14 » |
|
Kyllähän junalauttaa suunnitellaan tai onko se viimeisin suunnitelma, että olisi proomuratkaisu.
Itse pidän yhtenä ongelmana sitä, että miksi metro tehtiin virtakiskona eikä rautatien spekseillä..
Mahdollinen itärata kun olisi voinut alkaa rautatieaseman uumenista metron rinnalta. Toki olisi tullut ongelmia kun tuollainen rata vaatisi ehkä sen 4 raidetta suuntaansa.. Mutta tällöin joku raidelinjaus tullut muualta kuin muut suunnat.
Itse vain ihmettelen miksei Helsingin metroa suunniteltu eurooppalaisena verkkona vaikka ilmajohdollisena 750V, niin kaluston saatavuus ja hinta olisi ollut halvempaa. Kun taas Tampereella ja Turussa kaupunkiraideverkot ovat eurooppalaisia. Ja kaupunkiverkkoja ja yleisiä verkkoja ei pidä sotkea toisiinsa ja kaupunkiliikenteessä ei voi käyttää 25 KV jännitettä ilmajohdossa. Jos raideleveys täsmää eikä muita esteitä ole niin kaupunkiverkossa voi tarvittaessa liikkua joko Last Mile- tai akkutekniikalla. Nykyaikainen taajuusmuuttajatekniikka voidaan virittää myös muille syöttöjännitteille mutta teho pienenee kun jännite laskee (P=U*I). Kaupunkiverkoissa liikkuvien junien tehontarve on pienempi joten 25kV jännitteelle ei sinänsä ole tarvetta. Pohjois-Ruotsin talviliikenne oli tänä talvena hyvä esimerkki halvan Keskieurooppalaisen kaluston toiminnasta Pohjoismaissa. Raideleveydestä riippumatta kaikki uudet ratikat taitavat olla kotimaista valmistetta. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 970
|
|
« Vastaus #239 : Maaliskuu 05, 2024, 15:16:01 » |
|
Kyllähän junalauttaa suunnitellaan tai onko se viimeisin suunnitelma, että olisi proomuratkaisu.
Itse pidän yhtenä ongelmana sitä, että miksi metro tehtiin virtakiskona eikä rautatien spekseillä..
Mahdollinen itärata kun olisi voinut alkaa rautatieaseman uumenista metron rinnalta. Toki olisi tullut ongelmia kun tuollainen rata vaatisi ehkä sen 4 raidetta suuntaansa.. Mutta tällöin joku raidelinjaus tullut muualta kuin muut suunnat.
Itse vain ihmettelen miksei Helsingin metroa suunniteltu eurooppalaisena verkkona vaikka ilmajohdollisena 750V, niin kaluston saatavuus ja hinta olisi ollut halvempaa. Kun taas Tampereella ja Turussa kaupunkiraideverkot ovat eurooppalaisia. Ja kaupunkiverkkoja ja yleisiä verkkoja ei pidä sotkea toisiinsa ja kaupunkiliikenteessä ei voi käyttää 25 KV jännitettä ilmajohdossa. Helsingin metro suunniteltiin ja rakennettiin kylmän sodan aikana. Ei ollut puhettakaan että junia ostettaisiin länsi-Euroopasta, hyvä että sentään annettiin kotimaisen Valmetin valmistaa ne. Ilmajohto metroissa vaatii isommat tunnelit ja rajoittaa junien pituuksia. Hybridimalli voisi jotenkin toimia eli maanpäällisillä osuuksilla ilmajohdot ja tunneleissa virtakiskot. Tällaista harrastettu jossain päin maailmaa jos metrossa käytettäisiin kevyempää, raitiovaunutyyppistä kalustoa. Tällainen viritys oli vaihtoehtona aikoinaan länsimetron toteuttamiseksi. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
|
« Vastaus #240 : Maaliskuu 05, 2024, 20:37:13 » |
|
Ilmajohto metroissa vaatii isommat tunnelit ja rajoittaa junien pituuksia. Hybridimalli voisi jotenkin toimia eli maanpäällisillä osuuksilla ilmajohdot ja tunneleissa virtakiskot. Tällaista harrastettu jossain päin maailmaa jos metrossa käytettäisiin kevyempää, raitiovaunutyyppistä kalustoa. Tällainen viritys oli vaihtoehtona aikoinaan länsimetron toteuttamiseksi.
HKL:n metron raideleveys on nykyisin virallisesti 1522 mm. Akselipaino on hyvin maltillinen, noin 8 tonnia, radalla on ehkä liiankin hepposia siltoja. Tunnelit ovat matalia, lähinnä lättähattukorkeutta. Lättähatutkin ovat liian leveitä alakerrastaan liikkuakseen siellä. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #241 : Maaliskuu 06, 2024, 08:17:11 » |
|
Ilmajohto metroissa vaatii isommat tunnelit ja rajoittaa junien pituuksia. Hybridimalli voisi jotenkin toimia eli maanpäällisillä osuuksilla ilmajohdot ja tunneleissa virtakiskot. Tällaista harrastettu jossain päin maailmaa jos metrossa käytettäisiin kevyempää, raitiovaunutyyppistä kalustoa. Tällainen viritys oli vaihtoehtona aikoinaan länsimetron toteuttamiseksi.
HKL:n metron raideleveys on nykyisin virallisesti 1522 mm. Akselipaino on hyvin maltillinen, noin 8 tonnia, radalla on ehkä liiankin hepposia siltoja. Tunnelit ovat matalia, lähinnä lättähattukorkeutta. Lättähatutkin ovat liian leveitä alakerrastaan liikkuakseen siellä. Ei valtion rataverkon kalusto voi liikkua Helsingin Metron verkossa kun Valtion rataverkolle on haluttu rakentaa maailman mahtavin ja erikoisin kuormaulotuma jolloin vaunut ovat liian suuria. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 314
|
|
« Vastaus #242 : Maaliskuu 06, 2024, 09:32:42 » |
|
Ilmajohto metroissa vaatii isommat tunnelit ja rajoittaa junien pituuksia. Hybridimalli voisi jotenkin toimia eli maanpäällisillä osuuksilla ilmajohdot ja tunneleissa virtakiskot. Tällaista harrastettu jossain päin maailmaa jos metrossa käytettäisiin kevyempää, raitiovaunutyyppistä kalustoa. Tällainen viritys oli vaihtoehtona aikoinaan länsimetron toteuttamiseksi.
HKL:n metron raideleveys on nykyisin virallisesti 1522 mm. Akselipaino on hyvin maltillinen, noin 8 tonnia, radalla on ehkä liiankin hepposia siltoja. Tunnelit ovat matalia, lähinnä lättähattukorkeutta. Lättähatutkin ovat liian leveitä alakerrastaan liikkuakseen siellä. Ei valtion rataverkon kalusto voi liikkua Helsingin Metron verkossa kun Valtion rataverkolle on haluttu rakentaa maailman mahtavin ja erikoisin kuormaulotuma jolloin vaunut ovat liian suuria. Valtion rataverkolla liikkuu kaiken kaikkiaan hyvin monenlaista kalustoa. Siitä todella rajallinen osa on sellaisenaan kelvollista liikkumaan metron radalla. Mieleeni tulee sepelin ja kiskojen kuljetuksiin tarkoitettu kalusto. Tuo lättähattuesimerkki esitettiin tuolla edellä sellaisella tavalla, että jotkut lukijat ovat voineet ymmärtää asian väärin. Lättähattujunan iskunvaimentimen kiinnityskorvake (mikä onkaan tuon osan oikea nimi) olisi ottanut virtakiskoon kiinni, jos Lättähatulla olisi lähdetty ajamaan metroradalle. Lättähattu itsessään olisi todennäköisesti mahtunut tunneliin sinänsä. Omat haasteensa voivat liittyä lisäksi hyvin korkeisiin laitureihin - aikanaan Martinlaakson radallakin oli nykyistä korkeampien laitureiden takia merkittäviä kalustorajoituksia, vaikka ko. rata oli osa valtakunnallista rautatieverkkoa. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
|
« Vastaus #243 : Maaliskuu 06, 2024, 10:25:55 » |
|
Ilmajohto metroissa vaatii isommat tunnelit ja rajoittaa junien pituuksia. Hybridimalli voisi jotenkin toimia eli maanpäällisillä osuuksilla ilmajohdot ja tunneleissa virtakiskot. Tällaista harrastettu jossain päin maailmaa jos metrossa käytettäisiin kevyempää, raitiovaunutyyppistä kalustoa. Tällainen viritys oli vaihtoehtona aikoinaan länsimetron toteuttamiseksi.
HKL:n metron raideleveys on nykyisin virallisesti 1522 mm. Akselipaino on hyvin maltillinen, noin 8 tonnia, radalla on ehkä liiankin hepposia siltoja. Tunnelit ovat matalia, lähinnä lättähattukorkeutta. Lättähatutkin ovat liian leveitä alakerrastaan liikkuakseen siellä. Ei valtion rataverkon kalusto voi liikkua Helsingin Metron verkossa kun Valtion rataverkolle on haluttu rakentaa maailman mahtavin ja erikoisin kuormaulotuma jolloin vaunut ovat liian suuria. Valtion rataverkolla liikkuu kaiken kaikkiaan hyvin monenlaista kalustoa. Siitä todella rajallinen osa on sellaisenaan kelvollista liikkumaan metron radalla. Mieleeni tulee sepelin ja kiskojen kuljetuksiin tarkoitettu kalusto. Tuo lättähattuesimerkki esitettiin tuolla edellä sellaisella tavalla, että jotkut lukijat ovat voineet ymmärtää asian väärin. Lättähattujunan iskunvaimentimen kiinnityskorvake (mikä onkaan tuon osan oikea nimi) olisi ottanut virtakiskoon kiinni, jos Lättähatulla olisi lähdetty ajamaan metroradalle. Lättähattu itsessään olisi todennäköisesti mahtunut tunneliin sinänsä. Omat haasteensa voivat liittyä lisäksi hyvin korkeisiin laitureihin - aikanaan Martinlaakson radallakin oli nykyistä korkeampien laitureiden takia merkittäviä kalustorajoituksia, vaikka ko. rata oli osa valtakunnallista rautatieverkkoa. Lättähatusta jos ottaa pois iskunvaimentimen kiinnityskorvakkeen, niin niillä voi ajaa metroradalla. Jos asia esitetään noin, niin jotkut lukijat ymmärtävät asian jälleen väärin. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 209
|
|
« Vastaus #245 : Maaliskuu 07, 2024, 17:43:19 » |
|
Tuohan olisi hyvä slogan. Kun juna kulkee tuulella, niin tyynellähän pääse liikkeelle.
Tunnetaan myös sanonta tuulella käyvästä ihmisestä. Sellainen toimii aina mielialansa mukaisesti. Sekin olisi hyvä selitys liikenteen kuvaamiseen.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #247 : Maaliskuu 19, 2024, 09:14:37 » |
|
Säädöshanke alueellisen toimivallan mahdollistamisesta henkilöjunaliikenteessä käynnistyy"Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen. Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut säädöshankkeen, jolla tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Säädöshankkeen tavoitteena on selkiyttää sääntelyä rautatieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten osalta ja lisätä tosiasiallista kilpailua raideliikennemarkkinalla ja helpottaa markkinoille pääsyä." https://lvm.fi/-/saadoshanke-alueellisen-toimivallan-mahdollistamisesta-henkilojunaliikenteessa-kaynnistyy |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1394
|
|
« Vastaus #248 : Maaliskuu 21, 2024, 06:16:12 » |
|
Onkohan isänmaa vaihtunut ? "Venäläistä nikkeliä virtaa Suomeen sodasta ja lakoista huolimatta: Yle selvitti, ketkä bisnestä pyörittävät" https://yle.fi/a/74-20079903 |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Humalisto
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 29
|
|
« Vastaus #249 : Maaliskuu 21, 2024, 12:03:28 » |
|
Onkohan isänmaa vaihtunut ? "Venäläistä nikkeliä virtaa Suomeen sodasta ja lakoista huolimatta: Yle selvitti, ketkä bisnestä pyörittävät" https://yle.fi/a/74-20079903Isolla rahalla ei kuulemma ole isänmaata. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
