Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

Wikipediaankin on ilmestestynyt artikkeli raideleveyden muuttamisesta: (englanniksi)

"Leveyden muuntaminen on yhden raideleveyden (kiskojen välisen etäisyyden) vaihtamista toiseen." :

https://en.wikipedia.org/wiki/Track_gauge_conversion

ja lista muutoksista :

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_gauge_conversions

ja 1524 mm löytyy myös

[Eljas Pölhö]

Jos Länsirata ja Itärata rakennetaan 1435mm raideleveydelle ennen muuta Suomea, niin välit Helsinki-Espoo ja Helsinki-Kerava tulevat olemaan mielenkiintoisia kohteita.

[Eljas Pölhö]

Wikipediaankin on ilmestestynyt artikkeli raideleveyden muuttamisesta: (englanniksi)

"Leveyden muuntaminen on yhden raideleveyden (kiskojen välisen etäisyyden) vaihtamista toiseen." :
https://en.wikipedia.org/wiki/Track_gauge_conversion
ja lista muutoksista :
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_gauge_conversions
ja 1524 mm löytyy myös

Tässä kannattaisi englanninkielinen unohtaa ja katsoa saksankielinen versio, jossa on ainakin Lahti-Loviisa mainittu (ja muutenkin täydellisempi). Saksankielisestäkin puuttuu kokonaan Euroopan puoleinen Venäjä, jossa ainakin Arkangelin rata (1067mm->1524mm->1520mm) kannattaisi huomioida sen merkittävyyden ja yleisen tunnettavuuden takia.

[Rainer Silfverberg]

Jos Länsirata ja Itärata rakennetaan 1435mm raideleveydelle ennen muuta Suomea, niin välit Helsinki-Espoo ja Helsinki-Kerava tulevat olemaan mielenkiintoisia kohteita.

Länsiradan kohdalla Espoo -Helsinki kaukojunaraiteet muutettaisiin samalla 1435 mm radaksi.

Lähijunat mahtuvat kaikki lähijunaraiteille jotka jatkuisivat Karjaalle asti 1524 mm raideleveydellä.

[Tauno Hermola]

Wikipediaankin on ilmestestynyt artikkeli raideleveyden muuttamisesta: (englanniksi)

"Leveyden muuntaminen on yhden raideleveyden (kiskojen välisen etäisyyden) vaihtamista toiseen." :
https://en.wikipedia.org/wiki/Track_gauge_conversion
ja lista muutoksista :
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_gauge_conversions
ja 1524 mm löytyy myös

Tässä kannattaisi englanninkielinen unohtaa ja katsoa saksankielinen versio, jossa on ainakin Lahti-Loviisa mainittu (ja muutenkin täydellisempi). Saksankielisestäkin puuttuu kokonaan Euroopan puoleinen Venäjä, jossa ainakin Arkangelin rata (1067mm->1524mm->1520mm) kannattaisi huomioida sen merkittävyyden ja yleisen tunnettavuuden takia.

Tästäkin, siis englanninkielisestä Wikipediasta, puuttuu Kreikka eli Ateena - Peloponnesos ja osa Peloponnesosta.

[Eljas Pölhö]

Jos Länsirata ja Itärata rakennetaan 1435mm raideleveydelle ennen muuta Suomea, niin välit Helsinki-Espoo ja Helsinki-Kerava tulevat olemaan mielenkiintoisia kohteita.

Länsiradan kohdalla Espoo -Helsinki kaukojunaraiteet muutettaisiin samalla 1435 mm radaksi.

Lähijunat mahtuvat kaikki lähijunaraiteille jotka jatkuisivat Karjaalle asti 1524 mm raideleveydellä.

Itse asiassa sehän on aivan sama millä Hki-Turku ajetaan, vaikka yksiraiteisella. Sillä ei ole mitään merkitystä muulle Suomelle, kun tavaraa ei ole eikä suoria junia Helsingin kautta.

Itärata on vähän ongelmallisempi ilman jatkoja. Tavara vanhalle radalle ja matkustajille vaihto Kouvolassa?

[John Lindroth]

Eniten rahaa säästyy kun ei tee mitään,pidetään tietenkin ainoastaan vanha infra kunnossa! Tuo Eljaksen sanoma kun "Tavaraa ei ole" voisin lisätä siihen "Sekin vähä liikkuu hyvin kumipyörillä".

[Tauno Hermola]

Jos Länsirata ja Itärata rakennetaan 1435mm raideleveydelle ennen muuta Suomea, niin välit Helsinki-Espoo ja Helsinki-Kerava tulevat olemaan mielenkiintoisia kohteita.

Länsiradan kohdalla Espoo -Helsinki kaukojunaraiteet muutettaisiin samalla 1435 mm radaksi.

Lähijunat mahtuvat kaikki lähijunaraiteille jotka jatkuisivat Karjaalle asti 1524 mm raideleveydellä.

Itse asiassa sehän on aivan sama millä Hki-Turku ajetaan, vaikka yksiraiteisella. Sillä ei ole mitään merkitystä muulle Suomelle, kun tavaraa ei ole eikä suoria junia Helsingin kautta.

Onhan siellä raakapuujunia, Salosta ainakin. Hajalaankin piti vissiin tulla puuterminaali, lieneekö edistynyt, en tiedä.

[Jari Välimaa]

Jos Länsirata ja Itärata rakennetaan 1435mm raideleveydelle ennen muuta Suomea, niin välit Helsinki-Espoo ja Helsinki-Kerava tulevat olemaan mielenkiintoisia kohteita.

Länsiradan kohdalla Espoo -Helsinki kaukojunaraiteet muutettaisiin samalla 1435 mm radaksi.

Lähijunat mahtuvat kaikki lähijunaraiteille jotka jatkuisivat Karjaalle asti 1524 mm raideleveydellä.

Itse asiassa sehän on aivan sama millä Hki-Turku ajetaan, vaikka yksiraiteisella. Sillä ei ole mitään merkitystä muulle Suomelle, kun tavaraa ei ole eikä suoria junia Helsingin kautta.

Onhan siellä raakapuujunia, Salosta ainakin. Hajalaankin piti vissiin tulla puuterminaali, lieneekö edistynyt, en tiedä.

Mutta Salon raakapuujunat kiertäisisivät Ervelän.ja Pohjankurun kautta niin kauan kunnes muu rataverkko.alkaa olemaan.muutettu normaaliraideleveydelle. Ja Itäradan suhteen jäisi.käyttoon vielä.myös.Hakosilta - Lahti leveäraiteisena.

Palatakseni vielä Länsirataan.ja sen itäisinpään.osuuteen: Sillehän suunnitellaan.myös.lähiliikennettä. Se taas vaatisi todennäköisesti uuden varikon, jonka haasteeksi muodostuu NIMBY-iömiö.

Mielenkiitoinen homma tulee olemaan suunnitelma raideleveyden vaihtamiseksi, joka pitää Suomen ja Väyläviraston  tehdä "SosioEkonomisen"-selvityksen jälkeen heinäkuuhun 2026 mennessä.

"3.   Jäsenvaltioiden, joiden olemassa olevassa rataverkossa tai sen osassa raideleveys poikkeaa eurooppalaisesta 1 435 mm:n nimellisestä standardiraideleveydestä, on 19 päivään heinäkuuta 2026 mennessä tehtävä arviointi, jossa esitetään eurooppalaisiin liikennekäytäviin kuuluvat olemassa olevat radat, jotta ne voidaan mahdollisesti muuntaa eurooppalaiseen 1 435 mm:n nimelliseen standardiraideleveyteen. Rajatylittävien osuuksien osalta arviointi on koordinoitava naapurijäsenvaltion tai -valtioiden kanssa. Arvioinnin on sisällettävä sosioekonominen kustannus-hyötyanalyysi mahdollisen eurooppalaiseen 1 435 mm:n nimelliseen standardiraideleveyteen muuntamisen elinkelpoisuudesta ja yhteentoimivuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointi."

[Rainer Silfverberg]

Eniten rahaa säästyy kun ei tee mitään,pidetään tietenkin ainoastaan vanha infra kunnossa! Tuo Eljaksen sanoma kun "Tavaraa ei ole" voisin lisätä siihen "Sekin vähä liikkuu hyvin kumipyörillä".

Se ei ole mikään vähäinen määrä tavaraa joka liikkuu kumipyörillä Helsingin ja Turun välillä. Rekkoja menee yhtenä nauhana, monet jatkavat laivalla Ruotsiin.

Näistä pitäisi osa saada raiteille takaisin. Ongelma on että ei ole enää terminaalia eikä ratapihaa Helsingissä josta voisi länsisuunnan tavarajunat lähteä. Se pitäisi rakentaa uudestaan jonnekin.

Länsirataa pitkin voisi ajaa tavarajunia myös itä-Suomesta Riihimäen ja Lohjan kautta Varsinais-Suomeen. Silloin tosin pitäisi olla joko kaksoisraiteet Hangon radalla tai 1524 mm raideleveys länsiradalla.

Ajatukseni 1435 mm radasta länteen lähtee siitä että junalauttaliikenne Varsinais-Suomesta Ruotsiin voitaisiin aloittaa uudelleen, mutta isommassa mittakaavasssa kuin ennen.

Teppo mainitsi varikkojen sijainnin. HSL-junien varikko tulee joka tapauksessa Mankkiin tai Luomaan sanoivat kirkkonummelaiset maajussit mitä tahansa.

Jos länsirata olisi normaaaliraiteinen, voisi Turussa olla kaukojunien ja vetureiden varikko. Lohja-Helsinki -junien varikko taas Lohjalla, ellei Ilmalaan voisi vetää pari raidetta 1435 mm raideleveydellä.

[Jouni Hytönen]

Tässä kannattaisi englanninkielinen unohtaa ja katsoa saksankielinen versio, jossa on ainakin Lahti-Loviisa mainittu (ja muutenkin täydellisempi). Saksankielisestäkin puuttuu kokonaan Euroopan puoleinen Venäjä, jossa ainakin Arkangelin rata (1067mm->1524mm->1520mm) kannattaisi huomioida sen merkittävyyden ja yleisen tunnettavuuden takia.

Ei ole näemmä saksankielisessäkään Liettuan ja Latvian raideleveysmuutoksia - Liettuahan oli maailmansotien välillä kokonaan 1435 mm:n aluetta, josta jatkui 1435 mm:n ratoja rajan yli Latvian puolelle Riikaan ja Väinänlinnaan, oliko myös Liepajaan?

[Eljas Pölhö]

Eniten rahaa säästyy kun ei tee mitään,pidetään tietenkin ainoastaan vanha infra kunnossa! Tuo Eljaksen sanoma kun "Tavaraa ei ole" voisin lisätä siihen "Sekin vähä liikkuu hyvin kumipyörillä".

Se ei ole mikään vähäinen määrä tavaraa joka liikkuu kumipyörillä Helsingin ja Turun välillä. Rekkoja menee yhtenä nauhana, monet jatkavat laivalla Ruotsiin.

Näistä pitäisi osa saada raiteille takaisin. Ongelma on että ei ole enää terminaalia eikä ratapihaa Helsingissä josta voisi länsisuunnan tavarajunat lähteä. Se pitäisi rakentaa uudestaan jonnekin.

Länsirataa pitkin voisi ajaa tavarajunia myös itä-Suomesta Riihimäen ja Lohjan kautta Varsinais-Suomeen. Silloin tosin pitäisi olla joko kaksoisraiteet Hangon radalla tai 1524 mm raideleveys länsiradalla.

----

Halvempi vaihtoehto Länsiradan tavaraliikenteelle olisi tehdä Akaalle (Toijalaan) samanlainen ohitusraide kuin Riihimäelle.

Olen edelleen sitä mieltä, että raideleveyden muutos pitäisi alkaa pohjoisesta (eikä etelästä, jollei Tallinnan tunnelia edes suunnitella).

Lupasin kirjoittaa Resiinaan 4/24 Petsamon radoista (varsin paljon erilaisiä pätkiä siellä on ollut) ja paneuduttuani siihen suuntaan vähän tarkemmin, niin Kirkniemen-Petsamon suunta pitäisi unohtaa päärataehdotuksissa ja alkaa (kiireellisesti) selvittää Tromssan suuntaa. Tietysti, jos vanha Pähkinäsaaren rauhan raja (1323) nähdään tulevana Suomen rajana, niin sitten voidaan ajatella asiaa toisin.

[Rainer Silfverberg]

Halvempi vaihtoehto Länsiradan tavaraliikenteelle olisi tehdä Akaalle (Toijalaan) samanlainen ohitusraide kuin Riihimäelle.

Olen edelleen sitä mieltä, että raideleveyden muutos pitäisi alkaa pohjoisesta (eikä etelästä, jollei Tallinnan tunnelia edes suunnitella).

Lupasin kirjoittaa Resiinaan 4/24 Petsamon radoista (varsin paljon erilaisiä pätkiä siellä on ollut) ja paneuduttuani siihen suuntaan vähän tarkemmin, niin Kirkniemen-Petsamon suunta pitäisi unohtaa päärataehdotuksissa ja alkaa (kiireellisesti) selvittää Tromssan suuntaa. Tietysti, jos vanha Pähkinäsaaren rauhan raja (1323) nähdään tulevana Suomen rajana, niin sitten voidaan ajatella asiaa toisin.

Siitä olen samaa mieltä että raideleveyden muutos tai rinnakkaisraiteiden rakentaminen pitää aloittaa pohjoisesta, Tornio-Oulu-Raahe ensimmäisenä. On täysin järjetöntä että iso terästehdas ei saa enää malmia suorana junakuljetuksena vaikka rautatie menee tehtaalle asti mutta raideleveys on väärä. Sitten pitää kartoittaa mitkä muut isot teollisuuslaitokset pohjois- ja keski-Suomessa hyötyisivät länsieurooppalaisesta radasta tehtaalle asti. Kuvittelisi että tehtailla itsellään olisi varaa osallistua investointeihin. Asiasta toiseen, miten muuten noiden eri puolilla maata rakennettujen valtavien  puukuormausterminaalien ja niiden ratapihojen kanssa on, onko valtio maksanut ne vai ovatko tehtaat osallistuneet?

Sitä minä taas ihmettelen että miten Jäämeren rata auttaisi Suomea, siis Tromssaan kulkeva? Sen rakentaminen maksaa enemmän kuin länsirata ja mitä hyötyä siitä oikein on? Matkailulle ehkä jotain hyötyä, mutta onko alkuperäisasukkailta tai norjalaisilta kysytty mitään? Jos tulee kriisi niin suomalaien ulkomaankaupan kuljetukset kannattaa ohjata Ruotsin läpi Ruotsin länsirannikon suuriin satamiin tai suoraan keski-Eurooppaan. Fehmarn-salmen tunneli valmistuu muutaman vuoden päästä ja siiitä voisi olla Suomellekin hyötyä, ihan rauhan aikanakin.

[Jari Välimaa]

Raideleveyteen liittyvät epäyhteensopivuudet eivät ole ainoastaan Suomen ongelma vaan koko Pohjolassa on näitä. Punainen väri kertoo että ei ole yhteennsopiva, sininen että on. Musta kertoo että ei ole tietoa.

https://webgate.ec.europa.eu/tentec-maps/web/public/screen/home TEN-T Compliance Indicators

[John Lindroth]

Tekemättä mitään säästää rahhoo!Aina siellä missä on tiedossa rahhoo innostutaan!

[Tauno Hermola]

Sitä minä taas ihmettelen että miten Jäämeren rata auttaisi Suomea, siis Tromssaan kulkeva? Sen rakentaminen maksaa enemmän kuin länsirata ja mitä hyötyä siitä oikein on? Matkailulle ehkä jotain hyötyä, mutta onko alkuperäisasukkailta tai norjalaisilta kysytty mitään? Jos tulee kriisi niin suomalaien ulkomaankaupan kuljetukset kannattaa ohjata Ruotsin läpi Ruotsin länsirannikon suuriin satamiin tai suoraan keski-Eurooppaan. Fehmarn-salmen tunneli valmistuu muutaman vuoden päästä ja siiitä voisi olla Suomellekin hyötyä, ihan rauhan aikanakin.

Samaa ihmettelen minäkin. Kartasta heti näkee, että Tromssan rata olisi aika lailla redundantti Narvikin radalle, siis Malmbanalle. Huoltovarmuuden kannalta redundanssi on tietenkin hyvä asia, mutta muita perusteluja on vaikea löytää.

[Johannes Erra]

Raideleveyteen liittyvät epäyhteensopivuudet eivät ole ainoastaan Suomen ongelma vaan koko Pohjolassa on näitä. Punainen väri kertoo että ei ole yhteennsopiva, sininen että on. Musta kertoo että ei ole tietoa.

https://webgate.ec.europa.eu/tentec-maps/web/public/screen/home TEN-T Compliance Indicators

Pohjoismaissa raideleveyden puolesta epäsopiva on Suomen rataverekon ohella vain Tukholman seudun Roslagsbanan. Tuo TEN-T-kartta on täynnä virheitä, kyllä Sundsvallin ja Söderhamnin välinen rata on normaaliraiteinen siinä missä käytännössä koko muukin Ruotsin rataverkko.

[Jari Välimaa]

Raideleveyteen liittyvät epäyhteensopivuudet eivät ole ainoastaan Suomen ongelma vaan koko Pohjolassa on näitä. Punainen väri kertoo että ei ole yhteennsopiva, sininen että on. Musta kertoo että ei ole tietoa.

https://webgate.ec.europa.eu/tentec-maps/web/public/screen/home TEN-T Compliance Indicators

Pohjoismaissa raideleveyden puolesta epäsopiva on Suomen rataverekon ohella vain Tukholman seudun Roslagsbanan. Tuo TEN-T-kartta on täynnä virheitä, kyllä Sundsvallin ja Söderhamnin välinen rata on normaaliraiteinen siinä missä käytännössä koko muukin Ruotsin rataverkko.

Jäsenvaltiot ovat tiedot toimittanneet. Kannattaa myös katsoa detailed-muodossa.

[Tauno Hermola]

Raideleveyteen liittyvät epäyhteensopivuudet eivät ole ainoastaan Suomen ongelma vaan koko Pohjolassa on näitä. Punainen väri kertoo että ei ole yhteennsopiva, sininen että on. Musta kertoo että ei ole tietoa.

https://webgate.ec.europa.eu/tentec-maps/web/public/screen/home TEN-T Compliance Indicators

Pohjoismaissa raideleveyden puolesta epäsopiva on Suomen rataverekon ohella vain Tukholman seudun Roslagsbanan. Tuo TEN-T-kartta on täynnä virheitä, kyllä Sundsvallin ja Söderhamnin välinen rata on normaaliraiteinen siinä missä käytännössä koko muukin Ruotsin rataverkko.

Jäsenvaltiot ovat tiedot toimittanneet. Kannattaa myös katsoa detailed-muodossa.

"Simplified" (vai onko se "detailed", kuinka päin tuo valinta oikein menee ) ainakin on täyttä roskaa: tilanne muuttuu täysin kartan zoomauksen mukaan, esim. kun Tanskan zoomaa suunnileen näytön kokoiseksi, melkein koko rataverkko menee punaiseksi!

[Jari Välimaa]

"Simplified" (vai onko se "detailed", kuinka päin tuo valinta oikein menee ) ainakin on täyttä roskaa: tilanne muuttuu täysin kartan zoomauksen mukaan, esim. kun Tanskan zoomaa suunnileen näytön kokoiseksi, melkein koko rataverkko menee punaiseksi!

Kokelin itse Tanskan suurentamista detailed moodissa ja kuvassa näkyy vain vihreää eli 1435 mm

[Jari Välimaa]

Suomeen rekisteröidyt yhteensopivuusdirektiivin ((EU) 2016/797) mukaiset rautatiekalustot listattuna

Taitaa eurooppalaiset vaunun valmistajat jo varautua vaunujen kysynnän kasvuun 1435 mm verkossa
 
Mielenkiintoisin kuitenkin oli Dr19 veturin käyttöalue: FI(Finland)+FI(Tornio),SE(Haparanda) ihankuin Tornio olisi itsenäinen samoin kuin Haaparanta ?

[Jukka-Pekka Manninen]

Sitä minä taas ihmettelen että miten Jäämeren rata auttaisi Suomea, siis Tromssaan kulkeva? Sen rakentaminen maksaa enemmän kuin länsirata ja mitä hyötyä siitä oikein on? Matkailulle ehkä jotain hyötyä, mutta onko alkuperäisasukkailta tai norjalaisilta kysytty mitään? Jos tulee kriisi niin suomalaien ulkomaankaupan kuljetukset kannattaa ohjata Ruotsin läpi Ruotsin länsirannikon suuriin satamiin tai suoraan keski-Eurooppaan. Fehmarn-salmen tunneli valmistuu muutaman vuoden päästä ja siiitä voisi olla Suomellekin hyötyä, ihan rauhan aikanakin.

Ruotsissa ei ole pelkästään kiskot maassa ja laiturit Pohjanmeren rannassa, vaan niillä kiskoilla on nykyiselläänkin aika paljon junia ja laitureissa laivoja. Jos siihen sekaan yritetään mahduttaa vielä merkittävä osa Suomen ulkomaankaupasta, niin ahdasta tulee. Narvikin radallakin on vain vähän tilaa malmijunien välissä. Tromssan rata ohittaisi nuo ruuhka-alueet. Norjaakin tuo yhteys saattaisi kiinnostaa, ja onhan Tromssa melko merkittävä liittokunnan laivaston tukikohtakin.

Mutta olen täysin samaa mieltä, että tärkeämpi suunta olisi rakentaa normaalileveää rataa Torniosta etelään. Itse olen pohdiskellut sitä keskiselle linjaukselle, n. Tornio-Oulu-Jyväskylä-Lahti-Helsinki. Päijänteen sivua kulkevaa rataa on joku joskus jossain ehdotellut ihan sen itsensä vuoksi, mutta tässä se tulisi osaksi laajemmin hyödyllistä projektia. Tallinnan tunneli täydentäisi kuvion, mutta näin isoja projekteja on turha kytkeä vahvasti kiinni toisiinsa, jollei tavoitteena ole niiden estäminen.

Reitille tulisi tietysti paljon aivan uutta rataa, mutta myös nykyisten ratojen kavennuksia, viereen rakentamista ja jopa nelikiskorataa ahtaissa paikoissa pitäisi hyödyntää missä järkevää. Nelikisko on tietysti hankala sähköistyksen kannalta, mutta hyvin rajallisilla osuuksilla (esim. Tornionjoen sillat, siis alle kilometrin pätkiä tarkoitan) voitaisiin pärjätä pitämällä ajolanka molempien standardien yhteisellä leveydellä. Vähänkin pidemmillä matkoilla tuo ei tietenkään toimi, vaan syö virroittimen hiilet turhan nopeasti.

Vain pieni osa Suomen teollisuudesta osuu tämän linjan varrelle, joten poikittaisia yhteyksiäkin tarvittaisiin. Mierontien linjaus voitaisiin käyttää Porin seudun tavoittamiseen. Siitä voisi ehkä jatkaa URPO:n kautta Turkuun? Raahen raide pitäisi kaventaa/kahdentaa ja jatkaa 1435mm osuus kiinni uuteen rataan. En ole osannut päättää, mistä olisi paras viedä yhteydet Tampereen ja Kouvolan suuntiin. Itärata toki kattaisi jälkimmäisen, jos se toteutuisi normaalileveänä. Paljon jää vielä tämänkin haavekuvan ulkopuolelle, eikä tässä ole rinnakkaisia varayhteyksiä mihinkään suuntaan. Paitsi se rinnakkainen 1524mm verkko tietysti.

Joka tapauksessa kyseessä olisi vähintään vuosikymmeniä kestävä, pitkäjänteistä sitoutumista vaativa projekti. Toteutumisen kannalta olisi tärkeintä luoda toimiva runko, jotta junakuljetuksia harkitsevat yritykset uskaltaisivat hommaan ryhtyä ja rakennuttaa omat pistoraiteensa. Tehtävissä, mutta ei onnistu kvartaaliajattelulla.

[Tauno Hermola]

"Simplified" (vai onko se "detailed", kuinka päin tuo valinta oikein menee ) ainakin on täyttä roskaa: tilanne muuttuu täysin kartan zoomauksen mukaan, esim. kun Tanskan zoomaa suunnilleen näytön kokoiseksi, melkein koko rataverkko menee punaiseksi!

Kokelin itse Tanskan suurentamista detailed moodissa ja kuvassa näkyy vain vihreää eli 1435 mm

Juu, "simplified" se on, missä melkein kaikki on punaista ja vähän sinistä siellä täällä.

[Jari Välimaa]

Traficomkin herännyt eurooppalaiseen todellisuuteen

"TEN-T-verkko koostuu kolmesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta (core network), vuoteen 2040 mennessä rakennettavasta laajennetusta ydinverkosta (extended core network)  ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta (comprehensive network). TEN-T-ydinverkko ja laajennettu ydinverkko koostuvat niistä Euroopan laajuisen liikenneverkon osista, joita kehitetään ensisijaisina ja niiden on määrä valmistua edellä mainittujen määräaikojen puitteissa. TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, rautatie-, ilma-, sisävesi- ja meriliikenne sekä liikenteen tieto- ja viestintätekniset järjestelmät (esim. ERTMS, RIS, ITS, VTMIS, EMSWe, SESAR ja eFTI)."

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/euroopan-laajuinen-liikenneverkko-ten-t

[Jari Välimaa]

Myös Väylä noteerasi TEN-T asetuksen

"Ratojen osalta laajennetulle ydinverkolle lisättiin Lentorata, Länsirata-yhteys Helsingistä Turkuun sekä Itärata-yhteys. Oulun satama on jatkossa ydinverkolla. Lisäksi kattavalle verkolle nousivat uusina Tornion, Inkoon, Joensuun ja Lappeenrannan satamat. Pietarsaaren satama ei ole jatkossa enää TEN-T-verkolla.

Suomessa on jatkossa kolme eurooppalaista liikennekäytävää. Aiempien Skandinavia–Välimeri ja Pohjanmeri–Itämeri-käytävien lisäksi Suomeen ulottuu jatkossa Itämeri–Mustameri–Egeanmeri-käytävä, johon kuuluu Suomesta Helsingin satama, Helsinki–Vantaan lentoasema sekä Helsingin seudun kaupunkisolmukohta."


https://vayla.fi/vaylista/liikennejarjestelma/tent