Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1157
|
|
« Vastaus #1050 : Syyskuu 18, 2025, 18:15:27 » |
|
Turun tunninjunalla ja Itäradalla on vain negatiivinen vaikutus Suomen huoltovarmuuteen, sillä ne vievät rahaa hyödyllisemmiltä projekteilta.
Kaikki infrahankkeet Helsingistä länteen parantavat huoltovarmuutta, myös länsirata. Kun ei edes Kaskisten radalle saada siltaa korjattua niin on aika kaukana perustella länsirataa huoltovarmuudella. Tämä esimerkki vain alleviivaa sitä kuinka mitättömän pienillä (länsirataan verrattuna) investoinneilla saisi merkittäviä parannuksia huoltovarmuuteen ja länsi-itä-yhteyksiin. Kaskisissa sentään valmis satama, rata laiturille asti ja Ruotsi reilun kivenheiton päässä. Jos edes puolet länsiradan kustannuksista kohdennattaisiin tuollaisiin täsmäkohteisiin niin huoltovarmuus kohenisi huimasti. Kaskisista on aika pitkä matka rautatietä pitkin Helsinkiin ja etelä-Suomeen. Pohjanmaalla on Vaasan rata kanssa ja pääradan varrella useita satamakaupunkeja. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1051 : Syyskuu 19, 2025, 06:34:39 » |
|
Suomi on allianssimallin edelläkävijä – tiivis yhteistyö tuo säästöjä ja innovaatioita"”Voin rohkeasti sanoa, että Suomi on Euroopan ykkönen allianssimallin käytössä. Jos lasketaan infrahankkeiden lisäksi mukaan myös talonrakennuspuoli, allianssihankkeita on maassamme toteutettu noin sata kappaletta”, sanoo hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta. Voisiko australialaisten allianssimalli toimia myös Suomessa? Väyläviraston edeltäjä Liikennevirasto kääri hihat ja lähti selvittämään. Isona kysymyksenä oli, pitääkö kilpailutettavalla hankkeella olla kokonaishinta vai taipuuko hankintalaki myös muunlaiseen hinnoittelutapaan. Selvisi, että palveluntuottajan palkkiota voi käyttää hintavertailussa. Kilpailutuksessa on siis hinta mukana, mutta valinnassa painotetaan laadullisia tekijöitä. Esimerkiksi sitä, miten projektia johdetaan ja millä tavalla yhteistyötä tehdään. ”Kun laillisia esteitä ei ollut, lähdimme toden teolla etsimään allianssimallille pilottihanketta. Ensimmäiseksi hankkeeksi valikoitui noin sadan miljoonan euron Lielahti–Kokemäki-radanparannushanke. Hanke polkaistiin käyntiin vuonna 2011 ja rakentaminen valmistui vuonna 2015. Kokeilu toi meille arvokasta oppia esimerkiksi yhteistyön kehittämisestä ja allianssimalliin kuuluvien työpajojen järjestämisestä”, Petäjäniemi kertoo. Lielahti–Kokemäki-hanke oli Euroopan ensimmäinen julkinen allianssihanke. Hanke valmistui ajallaan ja siinä alitettiin ennakoidut kustannukset noin 1,5 miljoonalla eurolla. Hankkeen lyhenne oli ”Liekki”. Nimi oli osuva, sillä hyvien kokemusten myötä muutosten roihu lähti palamaan rakennusalalla. Rantatunnelin menestys avasi ovia myös muille hankkeille. Väylävirasto on toteuttanut allianssimallilla myöhemmin esimerkiksi Lahden eteläisen kehätien. Tampereella taas oli hyviä kokemuksia Rantatunnelista, ja muun muassa siksi ratikkahanke päätettiin toteuttaa allianssimallilla." Pitäisikö raideleveysmuunnos toteuttaa kokonais allianssina ? https://vayla.fi/-/suomi-on-allianssimallin-edellakavija-tiivis-yhteistyo-tuo-saastoja-ja-innovaatioita
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 867
|
|
« Vastaus #1052 : Syyskuu 19, 2025, 11:56:26 » |
|
Allianssimallilla sivuutetaan "laillisesti" kunnan tai muun julkisen toimijan hankintoja sitovat esteellisyys- ja muut säädökset.
Virkamiesten seurana on allianssissa hyvinä veljinä muutaman "sopivasti" valitun tuotantoyrityksen edustaja.
Oleellinen näkökohta valinnassa on epäilemättä hyöty esimerkiksi allianssipuolueille.
Kaavailtujen hankintojen vaihtoehtoja tarkastellaan siis allianssissa. Yritysedustajat (tietysti) johdattelevat teknisellä tietämyksellään sellaisiin teknisiin ja muihin ratkaisuihin, joissa näiden edustamien yritysten tuotantotekniikka on ainakin riittävä mahdollisiin kilpaileviin yrityksiin verrattuna.
Keskeistä yritysedustajille on saada poissuljetuiksi (kielletyiksi) toteutusratkaisut, jotka olisivat tilaajalle edullisia ja toimivia, mutta joita allianssiyritys ei osaa tai joissa se on kilpailukyvytön. Tässä nämä epäilemättä onnistuvat.
Valmisteltavia hankintoja koskien allianssin yritysedustajat ovat koko ajan SISÄPIIRIÄ. Sisäpiiriläinen saa jo ennen virallisia tarjousvaiheita ajoitus- ja muuta tietoa, ja saa siitä ratkaisevaa etua kilpaileviin yrityksiin verrattuna.
Siksi ei ole luultavaa, että tehokkaat ja kilpailukykyiset allianssin ulkopuoliset yritykset voittaisivat "kilpailutuksia".
Esimerkiksi Tampereen ratikkalinjoja toteuttava betoniallianssi (ns. Raitiotieallianssi) on sairas esimerkki sumplimisesta.
Määräävä tarkoitus on osoittautunut olevan kiinteistökeinottelun edistäminen ja hyödyn järjestäminen tästä keinottelusta - kenenkä muun kuin kaupunkilaisten tappioksi.
Tulokset näkyvät eri tavoilla, kuten kaupungin yli 100 miljoonan euron vuotuistappio (mm tontinvuokrien tolkuttomien korotusten ja muun jälkeenkin), maan suurimmat asumiskustannusten vuotuislisäykset ja veroja maksavien asukkaiden joukkopoistumiset mm. naapurikuntiin.
Vastuullisina kansalaisina vastustakaa alliansseilla piiloteltavaa kunnan tai muun julkisen toimijan korruptiopyrkimyksiä..
Vaatikaa avointa tarkastelua allianssien tekemisistä. Näin haitat tulisivat välinpitämättömillekin riittävän selväksi.
Vaikka epäasiallisuuksia on vaikea jälkikäteen paljastaa, tervehdyttäisi allianssikielto tai ainakin sääntöjen tiukkuus ja valvonta yhteistä hyvää.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 19, 2025, 12:11:26 kirjoittanut Erkki Nuutio »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1053 : Syyskuu 19, 2025, 14:51:43 » |
|
Allianssimallilla sivuutetaan "laillisesti" kunnan tai muun julkisen toimijan hankintoja sitovat esteellisyys- ja muut säädökset.
Virkamiesten seurana on allianssissa hyvinä veljinä muutaman "sopivasti" valitun tuotantoyrityksen edustaja.
Oleellinen näkökohta valinnassa on epäilemättä hyöty esimerkiksi allianssipuolueille.
Kaavailtujen hankintojen vaihtoehtoja tarkastellaan siis allianssissa. Yritysedustajat (tietysti) johdattelevat teknisellä tietämyksellään sellaisiin teknisiin ja muihin ratkaisuihin, joissa näiden edustamien yritysten tuotantotekniikka on ainakin riittävä mahdollisiin kilpaileviin yrityksiin verrattuna.
Keskeistä yritysedustajille on saada poissuljetuiksi (kielletyiksi) toteutusratkaisut, jotka olisivat tilaajalle edullisia ja toimivia, mutta joita allianssiyritys ei osaa tai joissa se on kilpailukyvytön. Tässä nämä epäilemättä onnistuvat.
Valmisteltavia hankintoja koskien allianssin yritysedustajat ovat koko ajan SISÄPIIRIÄ. Sisäpiiriläinen saa jo ennen virallisia tarjousvaiheita ajoitus- ja muuta tietoa, ja saa siitä ratkaisevaa etua kilpaileviin yrityksiin verrattuna.
Siksi ei ole luultavaa, että tehokkaat ja kilpailukykyiset allianssin ulkopuoliset yritykset voittaisivat "kilpailutuksia".
Esimerkiksi Tampereen ratikkalinjoja toteuttava betoniallianssi (ns. Raitiotieallianssi) on sairas esimerkki sumplimisesta.
Määräävä tarkoitus on osoittautunut olevan kiinteistökeinottelun edistäminen ja hyödyn järjestäminen tästä keinottelusta - kenenkä muun kuin kaupunkilaisten tappioksi.
Tulokset näkyvät eri tavoilla, kuten kaupungin yli 100 miljoonan euron vuotuistappio (mm tontinvuokrien tolkuttomien korotusten ja muun jälkeenkin), maan suurimmat asumiskustannusten vuotuislisäykset ja veroja maksavien asukkaiden joukkopoistumiset mm. naapurikuntiin.
Vastuullisina kansalaisina vastustakaa alliansseilla piiloteltavaa kunnan tai muun julkisen toimijan korruptiopyrkimyksiä..
Vaatikaa avointa tarkastelua allianssien tekemisistä. Näin haitat tulisivat välinpitämättömillekin riittävän selväksi.
Vaikka epäasiallisuuksia on vaikea jälkikäteen paljastaa, tervehdyttäisi allianssikielto tai ainakin sääntöjen tiukkuus ja valvonta yhteistä hyvää.
Aalto yliopisto on kanssasi eri mieltä: "Allianssimallin hyödyntäminen on viime aikoina noussut pinnalle julkisten infrastruktuuriprojektien toteuttamisessa. Kahden suomalaisen raitiotieprojektin, Raide-Jokerin ja Tampereen Raitiotien johto on kiittänyt menestyksestä juuri allianssimallin hyödyntämistä. Alliansseja on käsitelty kirjallisuudessa jonkin verran, mutta suomalaisten raitiotieprojektien tarkasteleminen tilaajan hyötyjä painottaen antaa tutkimukselle tuoreen näkökulman" https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/d448eb5d-8fe1-42b4-9f94-9c5d2378a8c1/content |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 21, 2025, 15:52:51 kirjoittanut Jari Välimaa »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1054 : Syyskuu 20, 2025, 07:37:11 » |
|
Liikenne 12 uutiskirje_syyskuu 19.9.2025 Liikenne- ja viestintäministeriö "Euroopan komissio antoi 16.7.2025 ehdotuksensa EU:n seuraavaksi rahoituskehykseksi vuosille 2027– 2034. Kehys ohjaa myös liikennejärjestelmän EU-rahoitusta. Komission ja jäsenmaiden väliset neuvottelut kehysehdotuksesta ovat alkaneet. Uudessa kehysehdotuksessa liikenteen rahoitus jakaantuisi nykyisestä poiketen kolmeen eri rahoitusinstrumenttiin. Seuraavalla rahoituskaudella liikennettä voitaisiin rahoittaa Verkkojen Eurooppa -ohjelman (CEF) lisäksi ainakin jäsenvaltiokohtaisesta suunnitelmasta (NRP) ja kilpailukykyrahastosta. Sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet on tunnistettu muuttuneessa toimintaympäristössä, ja CEFasetusehdotuksen mukaisesti sotilaalliseen liikkuvuuteen olisi varattu rahoitusta nykyiseen verrattuna kymmenkertainen määrä. CEF-asetusehdotuksen mukaisesti Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaisiin jatkossa lähinnä jäsenvaltioiden rajat ylittäviä ja yhteisiä hankkeita yleiseurooppalaisella liikenneverkolla (TEN-T). TEN-T verkolla sijaitsevat kansallisesti merkittävät hankkeet rahoitettaisiin jäsenvaltiokohtaisista NRPsuunnitelmista" https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/3d0a3771-1c17-4f25-95ec-4b8d5be0d232/4c7f9346-505d-4cc9-b7a8-6fdd016da418/LIITE_20250919054025.PDF
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1055 : Syyskuu 23, 2025, 08:01:03 » |
|
Poimintoja Hallituksen esityksestä vuoden 2026 budjetista
Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi II LTA 2025 20,0 1,0 3,0 16,0
Digirata
Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi (Digiradan toteutusvaihe)
Digirata-hankkeessa mahdollistetaan tulevaisuuden turvallinen rautatieliikenne Suomen rautateillä toteuttamalla välttämätön korvausinvestointi, jossa modernisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Toteutusvaiheessa rakennetaan ERTMS-järjestelmä sekä uusitaan ja nykyaikaistetaan koko turvalaitekanta ja liikenteenhallintajärjestelmät erillisen toteutussuunnitelman mukaisesti koko Suomen rataverkolle. Digirata-hankkeen toteutusmallilla poistetaan myös suunnitelmallisesti asetinlaitteiden korjausvelka ja mahdollistetaan junaliikenteen kasvattamista kapasiteetin kasvun myötä. Koko hankkeen kustannusarvio on kaikkiaan noin 1,2 mrd. euroa vuosina 2025—2040, ja hankkeelle on myönnetty myös EU-rahoitusta noin 100 milj. euroa. Hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset valtuudet ja määrärahat huomioidaan talousarvioissa vuosittain hankkeen etenemisen mukaisesti. Toteutusvaiheen käynnistämiseksi on osoitettu 10 milj. euron valtuus vuoden 2025 talousarviossa.
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe III LTA 2021 2027 130,0 110,0 11,0 9,0
Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi (Digiradan toteutusvaihe) TA 2025 10,0 1,0 3,0 6,0
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1056 : Syyskuu 25, 2025, 12:52:19 » |
|
Itärata valitsi kumppanit suunnitteluttamistehtäviin25.09.2025 "Itäradan yleissuunnitelma käynnistyy keväällä 2026. Yleissuunnitteluvaiheen suunnitteluttamistehtävien konsulteiksi on kilpailutuksessa valittu Rejlers ja Welado, joiden kanssa Itärata Oy on allekirjoittanut puitesopimuksen. Suunnitteluttamiskonsultit varmistavat tilaajan apuna, että suunnittelutyö toteutetaan laadukkaasti, aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti. Yleissuunnitelmassa määritellään Itäradan sijainti, tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön. ”Yleissuunnitteluvaihe on hyvin laaja, ja kestää noin kaksi vuotta. Siksi tarvitsemme lisää resursseja ja osaamista suunnitteluttamistehtäviin. Kumppanien avulla varmistamme tiedon kulkemisen, suunnittelun korkean laadun, aikataulujen yhteensovittamisen ja sen, että eri osa-alueet nivoutuvat yhteen”, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander kertoo." https://www.itarata.fi/itarata-valitsi-kumppanit-suunnitteluttamistehtaviin/
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1057 : Syyskuu 27, 2025, 08:40:39 » |
|
Näin suurehko eurooppalainen raidekalusto(RailPool) vuokraaja näkee kalustomarkkinat Euroopassa. Itäeurooppa on unohdettu ja saa nähdä miten Rail Baltikin tulo muuttaa tätä kuvaa.
|
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1058 : Lokakuu 01, 2025, 07:19:45 » |
|
Itärata valitsi kumppanit suunnitteluttamistehtäviin25.09.2025 "Itäradan yleissuunnitelma käynnistyy keväällä 2026. Yleissuunnitteluvaiheen suunnitteluttamistehtävien konsulteiksi on kilpailutuksessa valittu Rejlers ja Welado, joiden kanssa Itärata Oy on allekirjoittanut puitesopimuksen. Suunnitteluttamiskonsultit varmistavat tilaajan apuna, että suunnittelutyö toteutetaan laadukkaasti, aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti. Yleissuunnitelmassa määritellään Itäradan sijainti, tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön." https://www.itarata.fi/itarata-valitsi-kumppanit-suunnitteluttamistehtaviin/
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1059 : Lokakuu 02, 2025, 08:47:00 » |
|
Selvitys: Itäradan runkomelu ja tärinä pysyvät pääosin ohjearvojen alapuolella1.10.2025 "A-Insinöörit arvioi Itäradalle toteuttamassaan selvityksessä, millaista tärinää ja runkomelua raideliikenne aiheuttaa rakennuksiin Itäradan eri linjausvaihtoehdoilla. Selvityksessä tarkasteltiin erikseen matkustaja- ja tavaraliikenteen vaikutuksia. Lisäksi selvityksessä määriteltiin tärinän ja runkomelun vaimennusratkaisut, joilla ohjearvot saavutetaan suurimmassa osassa vaihtoehtoisten ratalinjausten vaikutusalueella olevista rakennuksista. Selvityksessä käytettiin varovaisuusperiaatetta, mikä tarkoittaa, että arviot on laadittu pahimman mahdollisen tilanteen mukaan." https://www.itarata.fi/selvitys-itaradan-runkomelu-ja-tarina-pysyvat-paaosin-ohjearvojen-alapuolella/
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1060 : Eilen kello 08:19:48 » |
|
Tervetuloa vuorovaikutustilaisuuteen!1.10.2025 "Kutsumme hankealueen asukkaat ja toimijat vuorovaikutustilaisuuteen, jossa kerromme lisää Lentoradan käytönaikaisista runkomeluvaikutuksista ja niiden vaimennuskeinoista syksyllä valmistuvan selvitystyön pohjalta. Tilaisuus järjestetään maanantaina 20. lokakuuta klo 18–19.30 Torpparinmäen koululla, osoitteessa Ylä-Fallintie 54. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua sekä paikan päällä että Teams-yhteyksin seuraavan linkin kautta: Teams-yhteys." https://lentorata.fi/tervetuloa-vuorovaikutustilaisuuteen/
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1061 : Tänään kello 08:12:16 » |
|
EU: Suomen on uusittava jopa tuhat venäläistä vaunua.3.10.2025 Googlen konekäännös "Suomi on suuren rautatiemarkkinoiden muutoksen edessä. Lähivuosina maan on korvattava satoja venäläisiä ja baltialaisia tavaravaunuja, joita käytetään tällä hetkellä kotimaan liikenteessä, mutta jotka eivät täytä EU:n turvallisuusvaatimuksia. Samaan aikaan saksalainen valmistaja haluaa etabloitua Suomeen ja lopulta haastaa valtion omistaman VR:n määräävän aseman. Kun EU asetti Venäjälle pakotteita vuonna 2022, käytännössä kaikki itärajan yli kulkeva tavaraliikenne pysähtyi. Suomeen jäi satoja tavaravaunuja, jotka oli rakennettu pääasiassa venäläisten GOST-standardien mukaisesti. Siitä lähtien metsäteollisuus on käyttänyt niitä puun ja kemikaalien kuljetukseen maan sisällä – vaikka ne eivät täytä EU:n määräyksiä. Nykyinen poikkeuslupa sallii käytön jatkumisen vuoden 2026 loppuun asti, mutta valtiopäivien odotetaan pian päättävän kahden vuoden jatkosta. ”Suomi tarvitsee vähintään 800 uutta tavaravaunua korvaamaan vanhan kaluston”, sanoo saksalaisen valmistajan VIS Verkehrs Industrie Systemenin tytäryhtiön VIS Suomen Kiskokalustetehtaan toimitusjohtaja Jari Lappalainen Ylen haastattelussa. Hän korostaa, että uusia vaunuja voidaan rakentaa metsä-, metalli- ja kemianteollisuudelle, mutta myös sotilaskaluston kuljetukseen." https://www.jarnvagsnyheter.se/20251003/17889/eu-finland-maste-ersatta-upp-till-tusen-ryska-vagnar
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 867
|
|
« Vastaus #1062 : Tänään kello 09:16:15 » |
|
Venäläisvaunujen uusimisvaatimus on tietoista vääristelyä. Jatkoajan antamiselle tulee kyllä asettaa ehtoja, kuten normipoikkeamista mahdollisesti syntyvien turvallisuuspuutteiden korjaaminen viranomaisen hyväksymällä tavalla. Normipoikkeamat eivät muodosta yksioikoista hylkäämisperustetta, vaan mahdolliset vaikutukset turvallisuuteen tai muuhun oleelliseen pitää viranomaisen asiallisesti ja uskottavasti todeta ja tarvittaessa vaatia korjausta.
Ei EU ole lopettanut eikä lopeta poikkeuslupia, mutta on varmaankin täsmentänyt niissä noudatettavaa avoimuutta ja tasapuolisuutta.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2274
|
|
« Vastaus #1063 : Tänään kello 09:41:09 » |
|
Venäläisvaunujen uusimisvaatimus on tietoista vääristelyä. Jatkoajan antamiselle tulee kyllä asettaa ehtoja, kuten normipoikkeamista mahdollisesti syntyvien turvallisuuspuutteiden korjaaminen viranomaisen hyväksymällä tavalla. Normipoikkeamat eivät muodosta yksioikoista hylkäämisperustetta, vaan mahdolliset vaikutukset turvallisuuteen tai muuhun oleelliseen pitää viranomaisen asiallisesti ja uskottavasti todeta ja tarvittaessa vaatia korjausta.
Ei EU ole lopettanut eikä lopeta poikkeuslupia, mutta on varmaankin täsmentänyt niissä noudatettavaa avoimuutta ja tasapuolisuutta.
sinun kannattaa lukea traficomin ohje asiasta ja liihen liittyvistä laista "Raideliikennelain muutoksella (476/2022) mahdollistettiin OSJD/GOST-standardin mukaisen kansainvälisen liikenteen kaluston (jäljempänä OSJD/GOST-standardin mukainen kalusto) osittainen käyttö Suomen sisäisissä kuljetuksissa. Lakimuutos on määräaikainen ja poikkeussääntely on voimassa 31.12.2026 saakka. Muutos koskee OSJD-alueelle rekisteröityjä puutavara- ja kemikaalikuljetuksiin tarkoitettuja kalustoyksiköitä - muihin kalustotyyppeihin lakimuutos ei vaikuta. " https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Ohje%20OSJDGOST-standardin%20mukaisen%20kaluston%20k%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4%20Suomen%20sis%C3%A4isess%C3%A4%20rautatieliikenteess%C3%A4.pdf |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
