Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 41 42 [43] | Siirry alas Tulostusversio
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1154


« Vastaus #1050 : Eilen kello 18:15:27 »


Turun tunninjunalla ja Itäradalla on vain negatiivinen vaikutus Suomen huoltovarmuuteen, sillä ne vievät rahaa hyödyllisemmiltä projekteilta.


Kaikki infrahankkeet Helsingistä länteen parantavat huoltovarmuutta, myös länsirata.

Kun ei edes Kaskisten radalle saada siltaa korjattua niin on aika kaukana perustella länsirataa huoltovarmuudella.

Tämä esimerkki vain alleviivaa sitä kuinka mitättömän pienillä (länsirataan verrattuna) investoinneilla saisi merkittäviä parannuksia huoltovarmuuteen ja länsi-itä-yhteyksiin.

Kaskisissa sentään valmis satama, rata laiturille asti ja Ruotsi reilun kivenheiton päässä.

Jos edes puolet länsiradan kustannuksista kohdennattaisiin tuollaisiin täsmäkohteisiin niin huoltovarmuus kohenisi huimasti.

Kaskisista on aika pitkä matka rautatietä pitkin Helsinkiin ja etelä-Suomeen. Pohjanmaalla on Vaasan rata kanssa ja pääradan varrella useita satamakaupunkeja.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2237


« Vastaus #1051 : Tänään kello 06:34:39 »


Suomi on allianssimallin edelläkävijä – tiivis yhteistyö tuo säästöjä ja innovaatioita

"”Voin rohkeasti sanoa, että Suomi on Euroopan ykkönen allianssimallin käytössä. Jos lasketaan infrahankkeiden lisäksi mukaan myös talonrakennuspuoli, allianssihankkeita on maassamme toteutettu noin sata kappaletta”, sanoo hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta.

Voisiko australialaisten allianssimalli toimia myös Suomessa? Väyläviraston edeltäjä Liikennevirasto kääri hihat ja lähti selvittämään. Isona kysymyksenä oli, pitääkö kilpailutettavalla hankkeella olla kokonaishinta vai taipuuko hankintalaki myös muunlaiseen hinnoittelutapaan.

Selvisi, että palveluntuottajan palkkiota voi käyttää hintavertailussa. Kilpailutuksessa on siis hinta mukana, mutta valinnassa painotetaan laadullisia tekijöitä. Esimerkiksi sitä, miten projektia johdetaan ja millä tavalla yhteistyötä tehdään.

”Kun laillisia esteitä ei ollut, lähdimme toden teolla etsimään allianssimallille pilottihanketta. Ensimmäiseksi hankkeeksi valikoitui noin sadan miljoonan euron Lielahti–Kokemäki-radanparannushanke. Hanke polkaistiin käyntiin vuonna 2011 ja rakentaminen valmistui vuonna 2015. Kokeilu toi meille arvokasta oppia esimerkiksi yhteistyön kehittämisestä ja allianssimalliin kuuluvien työpajojen järjestämisestä”, Petäjäniemi kertoo.

Lielahti–Kokemäki-hanke oli Euroopan ensimmäinen julkinen allianssihanke. Hanke valmistui ajallaan ja siinä alitettiin ennakoidut kustannukset noin 1,5 miljoonalla eurolla. Hankkeen lyhenne oli ”Liekki”. Nimi oli osuva, sillä hyvien kokemusten myötä muutosten roihu lähti palamaan rakennusalalla.

Rantatunnelin menestys avasi ovia myös muille hankkeille. Väylävirasto on toteuttanut allianssimallilla myöhemmin esimerkiksi Lahden eteläisen kehätien. Tampereella taas oli hyviä kokemuksia Rantatunnelista, ja muun muassa siksi ratikkahanke päätettiin toteuttaa allianssimallilla."

Pitäisikö raideleveysmuunnos toteuttaa kokonais allianssina ?

https://vayla.fi/-/suomi-on-allianssimallin-edellakavija-tiivis-yhteistyo-tuo-saastoja-ja-innovaatioita
tallennettu
Sivuja: 1 ... 41 42 [43] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2025 Resiina