Sr3?

[Topi Lajunen]

Eikait se kannata nykyistä Sr2 veturia hitaampia tilailla? Sr2 huiputhan on 230km/h, vaikka kylkeen onkin raapustettu 210km/h.

Ja Sr1:n huiput on ainakin yli 180 km/h, vaikka kylkeen onkin raapustettu jostain "käsittämättömästä" syystä vain 140 km/h.

[Oskari Kvist]

Onkohan Vectron sitten "lamamalli" kun sen huippunopeus onkin vain 200 km/h? Toisaalta, melko harvassa paikassa ajetaan matkustajavaunut perässä yli 200 km/h. Mitäs se koeajojuna 2xSr2:lla olikaan Suomessa ajanut?

[Jukka Ahtiainen]

BR 103 aloitti Saksassa aikataulunmukaisen 200km/h liikenteen 1965.

[Eljas Pölhö]

Ranskassa BB 9291 muutettiin 1963 siten, että sen sn oli 250 km/h. Joulukuu 1963-kesäkuu 1964 välillä sillä tehtiin 99 koeajoa vähintään nopeudella 200 km/h ja niistä 11 nopeudella 250 km/h. Kun radan opasteisiin oli tehty tarvittavat muutokset, alkoi 200 km/h päivittäinen liikenne 1967 Les Aubrais-Vierzon välillä (50,1 km) aluksi BB 9200-sarjan (parannetuilla) vetureilla. Seuraavina vuosina 200 km/h ratoja lisättiin huomattava määrä. Mutta sen jälkeen ei veturivetoisilla junilla "tavallisilla" radoilla ole Ranskassakaan tapahtunut mitään mullistavaa parannusta.

[Kimmo T. Lumirae]

Ja Sr1:n huiput on ainakin yli 180 km/h, vaikka kylkeen onkin raapustettu jostain "käsittämättömästä" syystä vain 140 km/h.

Sille varalle, että kaikki eivät ymmärrä tätä vitsiksi, niin muistettakoon, että 183 vai 184 km/h ajettiin 160-välityksillä olevalla Sr1:llä ja silloinkin ajomoottorit piiskattiin ylinopeudelle niiden suunniteltuun maksimikierroslukuun nähden.

Mutta Sr2:n mitoitusnopeus on todellakin 230 km/h.

[Tuomas Masalin]

Eikös Sr1 ajanut vahingossa koeajossa mittausvaunun kanssa 197 km/h? Lähde: Resiina 1/1995.

[Kimmo T. Lumirae]

Laittaisin tuon "vahingossa" vähintäänkin lainausmerkkeihin 

[Petri Nummijoki]

Sr1-vetureilla tosiaan ajettiin uutena koeajoja reilun 180 km/h vauhtiin. Ennätys varmaan tehtiin joko veturilla 3040 tai 3041, jotka olivat ensimmäiset sn160-välityksillä varustetut Sr1:t. Mutta joskus 80-luvun lopulla nopeusennätystä parannettiin arvoon 191 km/h, joka saavutettiin sn160-välityksillä varustetulla veturilla 3110. Myöhemmin on tosiaan väitetty, että ennätys olisi parantunut vahingossa tästäkin, kun koeajolla veturin nopeusmittari oli jumiutunut mutta en tiedä onko tämä miten luotettava tieto.

Käytännössä Suomessa oli ensimmäistä kertaa mahdollista ajaa kaupallisessa liikenteessä 160 km/h rantaradalla 1995, kun kulunvalvonta oli saatu käyttöön mutta silloin huomattiin, ettei Sr1-vetureita oltu koskaan virallisesti hyväksytty yli 140 km/h nopeudelle, vaikka osassa vetureista luki kyljessä 160 km/h. Koeajojen perusteella kulkuominaisuuksien katsottiin riittävän enintään nopeuteen 150 km/h asti mutta teleihin tehtiin sittemmin jotain parannuksia, joiden avulla 160 km/h tuli mahdolliseksi. Tosin sitä ei ehditty kauaa käyttää, koska Sr2-vetureiden yleistyessä katsottiin parhaaksi palauttaa kaikkien Sr1-vetureiden suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 140 km/h.

[Kimmo T. Lumirae]

No hyvä on, tuollainen vahinko on mahdollinen  Mutta 184-194:ään ei muutos tapahdu vahingossa.

[Jyrki Talvi]

Sr1 nopeusennätys tehtiin, veturilla Nro 3040. Lokakuussa 1978 Parkanonradalla, asiasta oli juttu sen aikaisessa Rautatieuutisissa. Eli nopeus oli 180 km/h.

[Tuukka Ryyppö]

Sr1 nopeusennätys tehtiin, veturilla Nro 3040. Lokakuussa 1978 Parkanonradalla, asiasta oli juttu sen aikaisessa Rautatieuutisissa. Eli nopeus oli 180 km/h.

Joo, ja vahingossa on ilmeisesti menty joskus kovempaakin. Mutta koska se ei ole ollut tahallista, sitä ei ole tietenkään rekisteröity virallisiin kirjoihin ja kansiin. Olisi se vähän outoa, jos jostain yksittäisen ihmisen virheestä tehtäisiin merkintä vielä vuosikymmenien päästä luettavaan kovakantiseen kirjaan, josta otetaan tuhansia kopioita. Ainakaan 70-80-luvuilla.

[Johannes Erra]

Itselläni oli käsitys, että Sr1-sarjan ennätys on tosiaan tuo aikoinaan Resiinassa kerrottu 197 km/h.

Minusta suurille nopeuksille viritettyä kalustoa ei ole mielekästä hankkia tilanteessa, jossa suuremmasta huippunopeudesta joudutaan maksamaan kohtuuttomasti tai se karsii käytettävissä olevia veturivaihtoehtoja tarpeettomasti. Tämä ei silti tietenkään tarkoita, etteikö suurempia nopeuksia kannattaisi tavoitella. Meillä on kuitenkin 18 kpl Sm3-Pendolinoja, jotka on sovitettu 220 km/h nopeudelle ja 46 kpl Sr2-vetureita, jotka epäilemättä voitaisiin hyväksyä 230 km/h nopeudelle. Nopeudennostoja on tehtävä Suomessa "jonkin verran" rataverkolla, jotta kuitenkaan edes 200 km/h huippunopeutta vodiaan mielekkäästi hyödyntää, näistä vieläkin korkeammista nopeuksista puhumattakaan.

Suomessa nopeuksien nostossa suuret haasteet kohdistuvat rataverkkoon, ei vetokalustoon. Se liikenne, jossa suuremmat kuin 200 km/h nopeudet ovat perusteltuja, hoidettakoon moottorijunin, ja tarvittaessa Sr2-sarjalla. Jälkimmäiset riittävät käsittääkseni jo nyt kattamaan lähes kaiken Etelä-Suomen veturivetoisen henkilöliikenteen tarpeen.

[Jukka Ahtiainen]

Vectronilla on ensimmäisenä Euroopassa TSI Highspeed sertifikaatti.
http://www.siemens.com/press/en/presspicture/?press=/en/presspicture/2012/infrastructure-cities/rail-systems/soicrl201218-02.htm

[Mikko Tarkiainen]

Itselläni oli käsitys, että Sr1-sarjan ennätys on tosiaan tuo aikoinaan Resiinassa kerrottu 197 km/h.

Minusta suurille nopeuksille viritettyä kalustoa ei ole mielekästä hankkia tilanteessa, jossa suuremmasta huippunopeudesta joudutaan maksamaan kohtuuttomasti tai se karsii käytettävissä olevia veturivaihtoehtoja tarpeettomasti. Tämä ei silti tietenkään tarkoita, etteikö suurempia nopeuksia kannattaisi tavoitella. Meillä on kuitenkin 18 kpl Sm3-Pendolinoja, jotka on sovitettu 220 km/h nopeudelle ja 46 kpl Sr2-vetureita, jotka epäilemättä voitaisiin hyväksyä 230 km/h nopeudelle. Nopeudennostoja on tehtävä Suomessa "jonkin verran" rataverkolla, jotta kuitenkaan edes 200 km/h huippunopeutta vodiaan mielekkäästi hyödyntää, näistä vieläkin korkeammista nopeuksista puhumattakaan.

Suomessa nopeuksien nostossa suuret haasteet kohdistuvat rataverkkoon, ei vetokalustoon. Se liikenne, jossa suuremmat kuin 200 km/h nopeudet ovat perusteltuja, hoidettakoon moottorijunin, ja tarvittaessa Sr2-sarjalla. Jälkimmäiset riittävät käsittääkseni jo nyt kattamaan lähes kaiken Etelä-Suomen veturivetoisen henkilöliikenteen tarpeen.

"Valtionrautatiet saavutti toukokuussa 1986 raideliikenteen nopeusennätyksen 191 km/h sähköveturin (Sr1??) ja mittausvaunun yhdistelmällä Järvenpää-Jokelan osuudella"

Näin kerrotaan Guinnessin Ennätystenkirjassa vuodelta 1994

[Topi Lajunen]

46 kpl Sr2-vetureita, jotka epäilemättä voitaisiin hyväksyä 230 km/h nopeudelle

Mulla on tästä pieni epäilys, että ihan ilman muutostöitä voitaisiin hyväksyä.

Nimimerkillä: ajanut Sr2:lla tuon 230 km/h.

[Jorma Toivonen]

Vetokalustoa löytynee tuolle 200km/h:n nopeudelle jo nykyäänkin (Sr2), mutta vaunusto ja matkustusmukavuus? Matkustin taannoin IC²-junalla Riihimäeltä Helsinkiin, kuljettaja halusi tunnustella "vauhdin hurmiota" alkumatkasta (jossain vaiheessahan tuo junan sn laskee?). Mukavaa matkustamista ei todellakaan ollut valitsemassani vaunussa, jatkuvaa edestakaista "vatkaamista" suorilla osuuksilla (kulunut pyörän profiili? Useinkohan mitataan?). Kaarteissa kulku oli tosin erittäin tasaista.

[Petri Nummijoki]

Sr1 nopeusennätys tehtiin, veturilla Nro 3040. Lokakuussa 1978 Parkanonradalla, asiasta oli juttu sen aikaisessa Rautatieuutisissa. Eli nopeus oli 180 km/h.

VR:n historiikin mukaan tarkka nopeus oli 183 km/h.

191 km/h saavutettiin 27.5.1986 veturilla 3110 välillä Järvenpää-Jokela. Tosin ajettiinkohan tämä kuitenkin alamäen suuntaan eli Jokelasta Järvenpäähän päin?

"Vahingossa" ajettu 197 km/h on saavutettu 23.11.1994 välillä Karjaa-Inkoo liittyen Pendolinoliikennettä valmisteleviin kokeisiin.

[Jarno Korhonen]

Mitähän tälle hankkeelle kuuluu? Paljon on virrannut vettä Vantaassa sitten viimeisten virallisten tiedotteiden. Onkohan vielä loppuvuoden aikana odotettavissa jotain tietoa?

[Riku Outinen]

Niinhän sitä pitäisi loppuvuoden aikana tulla tietoa, eli periaatteessa päätös saattaa tulla koska vain. Ensi vuonna pitäisi käsittääkseni kuitenkin ensimmäisen olla jo maassa.(?)

[Markku Blomgren]

Aika vauhtia pitää...tai siis eihän siinä tarvita kuin 1524mm telit Vectronien alle... 

[Marko Vornanen]

Tämän päiväisen painetun Kauppalehden mukaan VR päättää uudesta sähköveturihankinnasta pian. Loppusuoralle on päässyt saksalainen Siemens ja ranskalainen Alstom sähkövetureillaan. Uusi Sr3 on siis Vectron tai Prima.

Koska juttu on maksullinen, en voi tähän suoraa linkkiä laittaa.

Juttu löytyy maksullisesta kauppalehden palvelusta tai tänään ilmestyneestä paperiversiosta.

[Jorma Toivonen]

Noita Alsthomin tuotteita  (puuttuko nykyään tuo "H" välistä) on jo kokeiltu (Hr13), olisko Siemensin vuoro? Onko muuten tuota Primaa testailtu edes pohjoisissa olosuhteissa?

[Jouni Halinen]

Iltalehti: VR kertoo tänään "historian suurimmasta investoinnista" http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013122017859070_uu.shtml   Veturien toimittaja ilmoitetaan puoliltapäivin, on varmaan tämän sivuston suurin "uutinen".

[Juha Vuorinen]

Kohta tiedetään..

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/12/20/VR+osti+uusia+s%C3%A4hk%C3%B6vetureita+%E2%80%94+%22historian+suurin+investointi%22/20133528/4

[[Tunnus poistettu]]

Kauppalehti näköjään käyttää asiallisinta kalustoa kuvituskuvassaan:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/etusivu/