Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Epätavallisia junien pääteasemia  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 3 4 | Siirry alas Tulostusversio
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 55


« : Maaliskuu 24, 2021, 02:08:57 »

Matkustajajunat Suomessa kulkevat ja ovat aina ennenkin kulkeneet pääasiassa kaupunkiasemille, risteysasemille tai radan päätepisteisiin ja ne ovat valtaosalle tuttuja ja ikäänkuin itsestään selviä junien määränpääasemia.
Kuitenkin aikojen saatossa on yksittäisten junien pääteasemina ollut pienempiäkin liikennepaikkoja, jotka saattavat olla monille yllättäviäkin. Niitten kaikkien läpikäyminen olisi suuri urakka, enkä ole sellaiseen ryhtynyt, kun ei tiedä kiinnostaako aihe edes monia. Mikäli kiinnostaa niin voin kaivella näitä lisää.
No, pienoismallien rakentajat ainakin voisivat ripeltää epätavallisia määränpääkylttejä, kun niille on historiallinen pohja olemassa Hymyilee
Otan nyt esiin vain yhden aikataulun eli Suomen Kulkuneuvot 1.6.-30.9.1958 -numeron, kun sellainen on sattumalta röykkiöistä esiin kaivettuna jotakin aikaisempaa viestiä varten täällä, katsotaan mitä erikoisuuksia sieltä löytyy junien pääteasemiksi.

Taulujen numerojärjestyksessä edeten:
KAUNIAINEN (lättä Helsingistä)
MASALA (lättä Helsingistä)
PAIMIO (henkilöjuna Turusta)
SALO (henkilöjuna Karjaalta)
LOIMAA (henkilöjuna Turusta)
NIKKILÄ (lättä Keravalta)
HAAPAMÄKI (ravintolavaunu ja 1,2 lk. istumavaunu Helsingistä Rovaniemelle menevässä junassa)
SIURO (moottorijuna Tampereelta)
PARKANO (moottorijuna Haapamäeltä, moottorijuna Porista)
VIRRAT (lättä Haapamäeltä)
ALAVUS (lättä Seinäjoelta)
TUOMIOJA (lättä Oulusta)
PIHTIPUDAS (lättä Haapajärveltä, lättä Ylivieskasta)
KAUSALA (moottorijuna Kouvolasta)
INKEROINEN (moottorijuna Kouvolasta)
JUURIKORPI (moottorijuna Kotkasta)
LUUMÄKI (moottorijuna Kouvolasta, henkilöjuna Kouvolasta)
LAPPEENRANTA VANHA ASEMA (moottorijuna Vainikkalasta)
VAINIKKALA (moottorijuna Lappeenrannasta, moottorijuna Lappeenrannasta vanhalta asemalta)
VOIKOSKI (moottorijuna Kouvolasta)
ALAPITKÄ (sekajuna Kuopiosta)
ÄMMÄNSAARI (lättä Kontiomäeltä)
VÄÄKIÖ (lättä Pieksämäeltä)
PETÄJÄVESI (lättä Jyväskylästä, lättä Lievestuoreelta)
LIEVESTUORE (lättä Jyväskylästä)
HANKASALMI (lättä Jyväskylästä)
ÄÄNEKOSKEN KAUPPALA (lättä Jyväskylästä)
SAARIJÄRVI KK (lättä Jyväskylästä)
UIMAHARJU (lättä Joensuusta)
VALTIMO (lättä Joensuusta)

Makuuvaunuja Helsingistä lähti vuonna 1958 tutumpien pääteasemien lisäksi mm. Jämsänkoskelle, Vaasaan, Pietarsaareen, Kokkolaan, Kemiin, Imatralle, Iisalmeen, Varkauteen ja Jyväskylään. Savonlinnaan meni makuuvaunu sekä Imatran että Pieksämäen kautta. Makuuvaunujen reittejä olivat myös Tampere-Rovaniemi, Tampere-Kemi, Turku-Vaasa ja Pieksämäki-Vaasa.  
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 24, 2021, 21:41:40 kirjoittanut Kari Juntunen » tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2614


« Vastaus #1 : Maaliskuu 24, 2021, 15:44:48 »

Pieksämäki–Vääkiö on kyllä todella outo reitti Huh



MASALA (lättä Helsingistä)

Voisiko liittyä Porkkalan sulun aikaan, jolloin normaali Kirkkonummen paikkuri lopetti jo Masalaan?


KAUSALA (moottorijuna Kouvolasta)

Paikallisliikennettä + vaihtoyhteys Leininselän radalle?


INKEROINEN (moottorijuna Kouvolasta)

Paikallisliikennettä + vaihtoyhteys Haminan radalle?


ÄÄNEKOSKEN KAUPPALA (lättä Jyväskylästä)
SAARIJÄRVI KK (lättä Jyväskylästä)


Nämä lienevät olleet Uusikaupunki–Kalaranta -tyyppisiä junia, joissa ajetaan keskustan seisakkeelle ja sitten vaihtotyönä takaisin päin ratapihalle (Äki / Srj), ja sitten taas junan lähtiessä käydään keskustassa hakemassa matkustajat.


TUOMIOJA (lättä Oulusta)

Paikallisliikennettä + vaihtoyhteys Raaheen?


Moni noista lienee jokaisella maitolaiturilla pysähtyviä paikallisjunia, joiden määränpää on suhteellisen lähellä lähtöasemaa yksinkertaisesti siksi, että muutoin matka-aika venyisi kohtuuttoman pitkäksi, esim. Turku–Paimio, Seinäjoki–Alavus.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 24, 2021, 16:09:41 kirjoittanut Jimi Lappalainen » tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Antero Airola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 145


« Vastaus #2 : Maaliskuu 24, 2021, 15:51:06 »

Kouvola - Kausala junat olivat normaalia Kouvolan paikallisliikennettä, Leininselän liikenne oli loppunut monta kymmentä vuotta sitten

Kouvola - Inkeroinen junat olivat normaalia Kouvolan paikallisliikennettä, Haminan yhteys oli yleensä Kotkan junalta
tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2614


« Vastaus #3 : Maaliskuu 24, 2021, 16:09:54 »

Kiitos, muutin viestiäni.
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 314


« Vastaus #4 : Maaliskuu 24, 2021, 16:39:48 »

Kannelmäki oli kesällä 1991 (juuri ennen osuuden Mrl - Vks käyttöönottoa) joidenkin M-junien pääteasema. En kaikkea ulkoa muista ihan tarkalleen, mutta 15 min liikenteen aikana joka toinen M-juna kääntyi takaisin Helsinkiin jo Kannelmäessä. Eli tuona aikana Kannelmäen pohjoispuolelle / -lta juna kulki tiheimmilläänkin 30 min välein.

Mahtoiko heinäkuussa 2011 (joinakin arkipäivinä) olla samankaltainen käytäntö ruuhka-aikana Myyrmäen suhteen? 2011 rataa kunnostettiin ainakin Louhelan ja Martinlaakson välillä. 2011 tiheä liikenne tietenkin tarkoitti 10 minuuttia, eli Hki - Myr - Hki ajettiin 10 min liikenteenä ja Myyrmäen ja Vantaankosken välillä vuoroväli oli 20 minuuttia.
tallennettu
Panu Breilin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 452


« Vastaus #5 : Maaliskuu 24, 2021, 17:18:38 »

Pieksämäki–Vääkiö on kyllä todella outo reitti Huh

Myös Pieksämäki–Ämmänsaari-junia on ollut. Esimerkiksi vuoden 1963 kesäaikataulusta löytyy kyseisellä välillä kulkenut kiskoautojuna H963.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 970


« Vastaus #6 : Maaliskuu 24, 2021, 18:55:20 »


Otan nyt esiin vain yhden aikataulun eli Suomen Kulkuneuvot 1.6.-30.9.1958 -numeron, kun sellainen on sattumalta röykkiöistä esiin kaivettuna jotakin aikaisempaa viestiä varten täällä, katsotaan mitä erikoisuuksia sieltä löytyy junien pääteasemiksi.

Taulujen numerojärjestyksessä edeten:
KAUNIAINEN (lättä Helsingistä)
MASALA (lättä Helsingistä)
PAIMIO (henkilöjuna Turusta)
 

Ihan vakio rantaradan paikallisjunien pääteasemia vielä 1970-luvulla. Masala vähän pistää miettimään.
tallennettu
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 911


« Vastaus #7 : Maaliskuu 24, 2021, 19:12:20 »

Vääkiö varmaankin siksi, ettei rata ollut sitä pitemmälle käytössä. Samasta syystä ollut mm. Mikkeli-Herajärvi. Ja edellä mainittu Pieksämäki-Ämmänsaari oli 1964 Mikkeli-Ämmänsaari.
tallennettu

Salattu jäseniltä: Poliisin etsinnästä kaksi vuotta - alaikäisten turvaksi ei ole tehty mitään https://salattujasenilta.blogspot.com/2021/12/poliisin-etsinnasta-kaksi-vuotta.html
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 314


« Vastaus #8 : Maaliskuu 24, 2021, 19:13:14 »

Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/50121 yhteydessä palautuu mieleen pari mielenkiintoista alku- ja päätepistettä eli Piikkiö ja Pernon telakka.
tallennettu
Esa J. Rintamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 458


« Vastaus #9 : Maaliskuu 24, 2021, 20:01:37 »

Muistaakseni joskus 1960-luvulla Haapamäen - Vilppulan koululaislätät jatkoivat Vilppulasta kilometrin päässä etelään olevalle Suomelan seisakkeelle, josta palasivat tyhjänä Vilppulaan.

Niin, ja Oripohjakin on ollut joskus Tampereelta tulevien paikallisjunien pääteasemana.
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2202


« Vastaus #10 : Maaliskuu 24, 2021, 20:23:09 »

Äänekosken kauppala / Äänekosken keskusta ja Saarijärvi kk ovat kumpikin toimineet junien pääte- ja lähtöasemina ilman käyntiä lähimmällä asemalla junien välissä.

Porkkalan vuokra-alueen aikana suomalaisten junien pääteliikennepaikkoina tomivat Luoma ja Tyris. Kummassakaan ei ollut ympäriajomahdollisuutta. Masala kuului vuosina 1944 - 1956 Porkkalan vuokra-alueeseen.

Ja onhan Järvepää, Jokela, Vallila, Pitäjänmäki, Talma toimineet Uudenmaan alueella junien pääteasemina. Ainataulukirjoihin ja graaffisiin aikatauluihin kannattaa tutustua, niistä löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 25, 2021, 07:28:10 kirjoittanut Teppo Niemi » tallennettu
Jaakko Pehkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 204


« Vastaus #11 : Maaliskuu 24, 2021, 21:20:21 »

Mielenkiintoinen aihe! selasin sen innoittamana Kimmo Pyrhösen Lättähattu kirjaa. Sieltä löytyi seuraavat "epätavalliset"pääte-/lähtöasemat:

Kauliranta
Utajärvi
Koivu
Olhava
Kilpua
Martinniemi
Hirvineva
Ahmas
Rantasalmi
Lievestuore
Kauhajoki
Kaurila
Rumo
Maanselkä
Tuupovaara (=kovero)
Herajärvi (Ilomantsin radan päätepiste vähän aikaa)
Etelä Orimattila (lättä lahteen)
Länkipohja
Kannonkoski
Varanen Hinkua (lättä Haapajärveltä/lle
Voikoski
Aavasaksa
Karunki
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #12 : Maaliskuu 24, 2021, 21:39:33 »

Kehäradan käyttöönottoon valmistautuessa tehtiin jonkinlaisia kunnostustöitä Vks-radalla. Silloin oli muutaman päivän ajan Pohjois-Haaga pääteasemana. Junahenkilökuntaa oli jalkautettu asemalle kertomaan matkustajille, että menevät oikealle puolelle rataa junalleen ja auttamaan matkustajia junalta korvaavalle bussilinjalle ja toisin päin. Pohjois-Haagan aseman inva-WC oli varattu henkilökunnalle sosiaalitilaksi. Siellä oli hieman erikoista syödä nuudeleita lounaaksi. Sähköä ei ollut, mutta oman vedenkeittimen pystyi kytkemään Sm5:n pistorasiaan silloin kun moinen oli yläpuolella seisoskelemassa Hymyilee leveästi

EDIT: Korjattu väite tapahtuneen liittymisestä varsinaiseen Kehäradan käyttöönottoon.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 26, 2021, 01:01:30 kirjoittanut Tuukka Ryyppö » tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2614


« Vastaus #13 : Maaliskuu 24, 2021, 21:49:52 »

Kun Kehärata otettiin käyttöön, oli muutaman päivän ajan Pohjois-Haaga pääteasemana. Junahenkilökuntaa oli jalkautettu asemalle kertomaan matkustajille, että menevät oikealle puolelle rataa junalleen ja auttamaan matkustajia junalta korvaavalle bussilinjalle ja toisin päin. Pohjois-Haagan aseman inva-WC oli varattu henkilökunnalle sosiaalitilaksi. Siellä oli hieman erikoista syödä nuudeleita lounaaksi. Sähköä ei ollut, mutta oman vedenkeittimen pystyi kytkemään Sm5:n pistorasiaan silloin kun moinen oli yläpuolella seisoskelemassa Hymyilee leveästi

Tästä syystä Pohjois-Haagasta piti myös tehdä liikennepaikka, kun normaalisti se on seisake.
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 55


« Vastaus #14 : Maaliskuu 24, 2021, 21:58:19 »

Tarkoittiko tuo Pohjois-Haagan tilapäisenä pääteasemana olo sitä, että korvaavat bussit jatkoivat Pohjois-Haagasta Vantaankoskelle asti? Korvaava liikenne on vaikea järjestellä koska Kannelmäestä Malminkartanoonhan ei ole suoraa katuyhteyttä.
tallennettu
Tuomas Pätäri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 280


« Vastaus #15 : Maaliskuu 24, 2021, 22:24:46 »

Petri P. Pentikäisen Savon rautatie -opus kertoo, että jonkin vuoron pääteasemana oli jonkin aikaa Mouhu. Muistan asian siitä hauskasta yksityiskohdasta, että juna pysähtyi lähtö- ja pääteasemallaan vain "tarvittaessa", sillä juna jouduttiin käyttämään välissä Kinnissä suojastussuunnan vaihtamiseksi.
tallennettu
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 55


« Vastaus #16 : Maaliskuu 24, 2021, 22:51:15 »

Kaivelin kaappia selvittäkseni pari matkustajajunien pääteasemaa lisää:
MALMI - ollut yksittäisten henkilöjunien pääteasemana käytössä 1952 asti.
OULUNKYLÄ - ollut yksittäisten henkilöjunien pääteasemana 1934 asti.
Näissä pätkäjunissakin oli yleensä sekä 2. että 3. luokka, kuten Helsingin paikallisliikenteessä normaalisti.

Yllämainittuja esiin selatessa panin korvan taakse satunnaistilanteen vuodelta 1933 Viipurin ympäristössä:
Tavallisempien pääteasemien lisäksi Viipurista lähti paikkureita Hovinmaalle, Nurmeen, Johannekseen, Honkaniemeen, Kämärään ja Perkjärvelle päättyvinä. Monet näistä ajettiin moteilla.

Rantaradalta pisti silmään että ainakin 1908 kesäaikataulussa on aamuvarhainen juna Helsingistä Sockenbackaan ja takaisin.

Joka kaivaa esiin kuvia joissa tuollaisia kilpiä näkyy, saakoon yksitoista pistettä!
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2202


« Vastaus #17 : Maaliskuu 25, 2021, 05:55:46 »

Kun Kehärata otettiin käyttöön, oli muutaman päivän ajan Pohjois-Haaga pääteasemana. Junahenkilökuntaa oli jalkautettu asemalle kertomaan matkustajille, että menevät oikealle puolelle rataa junalleen ja auttamaan matkustajia junalta korvaavalle bussilinjalle ja toisin päin. Pohjois-Haagan aseman inva-WC oli varattu henkilökunnalle sosiaalitilaksi. Siellä oli hieman erikoista syödä nuudeleita lounaaksi. Sähköä ei ollut, mutta oman vedenkeittimen pystyi kytkemään Sm5:n pistorasiaan silloin kun moinen oli yläpuolella seisoskelemassa Hymyilee leveästi
Ja kun Kehä IIn sillta siirrettiin paikoilleen niin myös Kera kohosi hetkeksi liikennepaikaksi saaden jopa junakulkutien päätekohtämerkitkin.
tallennettu
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 314


« Vastaus #18 : Maaliskuu 25, 2021, 08:34:18 »

Tarkoittiko tuo Pohjois-Haagan tilapäisenä pääteasemana olo sitä, että korvaavat bussit jatkoivat Pohjois-Haagasta Vantaankoskelle asti? Korvaava liikenne on vaikea järjestellä koska Kannelmäestä Malminkartanoonhan ei ole suoraa katuyhteyttä.
Korvaavia linjoja oli useita. Ja itse asiassa tässä tarkoitettua korvaavaa liikennettä Pohjois-Haagasta ylös päin ajettiin jo pari vuotta ennen Kehäradan käyttöönottoa. Silloista Vantaakosken rataa kunnostettiin - kylläkin Kehäradan tuloa silmällä pitäen - ja liikennekatkoksen aikana oli sitten ylempänä kerrottua korvaavaa liikennettä.

HSL:n nettitiedote on vielä aktiivinen: https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/liikennetiedote/2013/06/vantaankosken-radan-korjaustyot-alkavat-172.6

Linkin uutisessa mainittavat linkit eivät ilmeisesti toimi. Joka tapauksessa korvaavia linjoja olivat 48, 49 ja 499. Niiden reitti ilmenee karkealla tasolla tuossa uutistekstissäkin. Totaalikatkos kesti vain viikon, ja korvaavat bussit olivat kulussa nimenomaan sillä viikolla. Harvennettua liikennettä oli toki pidempään samana kesänä (noin kesäkuun puolesta välistä lähelle elokuun puoltaväliä).
tallennettu
Tauno-Juhani Lappi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 296


« Vastaus #19 : Maaliskuu 25, 2021, 09:15:02 »

60-luvulla oli myös aamulla arkisin (ma-la) ajettu lättävuoro HELSINKI - PITÄJÄNMÄKI. Lienee palannut tyhjänä.
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2202


« Vastaus #20 : Maaliskuu 25, 2021, 10:13:49 »

Kaivelin kaappia selvittäkseni pari matkustajajunien pääteasemaa lisää:
MALMI - ollut yksittäisten henkilöjunien pääteasemana käytössä 1952 asti.
OULUNKYLÄ - ollut yksittäisten henkilöjunien pääteasemana 1934 asti.
Näissä pätkäjunissakin oli yleensä sekä 2. että 3. luokka, kuten Helsingin paikallisliikenteessä normaalisti.

Yllämainittuja esiin selatessa panin korvan taakse satunnaistilanteen vuodelta 1933 Viipurin ympäristössä:
Tavallisempien pääteasemien lisäksi Viipurista lähti paikkureita Hovinmaalle, Nurmeen, Johannekseen, Honkaniemeen, Kämärään ja Perkjärvelle päättyvinä. Monet näistä ajettiin moteilla.

Rantaradalta pisti silmään että ainakin 1908 kesäaikataulussa on aamuvarhainen juna Helsingistä Sockenbackaan ja takaisin.

Ja Malmista puhuttaessa ei pidä unohtaa myöskään Malmin Hautausmaata, jonne on ollut vakinaista matkustajaliikennettä.

Rantaradalla pääteasemana on ollut ainakin Siuntio joka myös 1970-luvun alussa toimi henkilöjunan lähtöasemana.

Kun näitä alettiin kaivella, niin Raippokin on toiminut pääteasemana.

Vuonna 1966 on pääteasemina toiminut esim. Siuro, Tuuri, Jepua, Orismala, Kauhajoki, Voikoski, Hankasalmi
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 25, 2021, 10:32:14 kirjoittanut Teppo Niemi » tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #21 : Maaliskuu 25, 2021, 10:27:48 »

Rantaradalla pääteasemana on ollut ainakin Siuntio joka myös 1970-luvun alussa toimi henkilöjunan lähtöasemana.

Ja on toiminut pääteasemana sen jälkeenkin, viimeksi tänään. Iskee silmää
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 970


« Vastaus #22 : Maaliskuu 25, 2021, 10:48:45 »

- Turussa on ollut yhtä aikaa 2 satama-asemaa, varsinainen Turku Satama sekä Linnansatama Viikkarin terminaalin vieressä. Sama liikennepaikka varmaan hallinollisesti muttta raiteet niin kaukana toisistaan että ajettiin eri junilla, Linnansatamaan Dm7:lla, jotka näkyivät yleisöaikataulussa.
- Turussa on ollut Pansiossa Laivastoasemalla joskus henkilöliikenteen pääteasema, joidenkin tietojen mukaan 1950-luvulla jollekin työläisjunalle joka lähti Liedosta?
- Jääkiekkoyleisölle on ajettu satunnaisia tilausjunia Turku-hallia lähinnä olevalle seisakkeelle samaan tyyliin kuin Lahden Salpausselän hiihtokisojen junat. Mutta lasketaanko nämä tilapäset tapaukset mukaan?

tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2202


« Vastaus #23 : Maaliskuu 25, 2021, 12:25:48 »

Aikataulusta 110, voimassa 15.3.1944 alkaen löytyy noita epätavallisia matkustajajunien pääteasemia mm. Lohja  (195a, moottorivaunu), Inkoo (317, la, su,sv 15.-31.10. vet Pr1), Siitama (455, vet. Hv4), Suinula / Säynäjärvi (459, kesällä maanantaisin Säynäjärvi,  vet Hv1), Karisalmi (811, 813 moottorivaunu), Kolkontaipale (906 vet Sk3)
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2349


« Vastaus #24 : Maaliskuu 25, 2021, 13:01:50 »

- Turussa on ollut Pansiossa Laivastoasemalla joskus henkilöliikenteen pääteasema, joidenkin tietojen mukaan 1950-luvulla jollekin työläisjunalle joka lähti Liedosta?

Eikös Pansioon ajettu joskus 80-luvun lopulla työläisjunaa Porkkanalla?
tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 4 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Epätavallisia junien pääteasemia  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina