Dm12 vaurioitui tulipalossa Seinäjoella torstai-iltana 6.10.22

[Teppo Niemi]

Linkki Yle Etelä-Pohjanmaan uutiseen: https://yle.fi/uutiset/74-20000885

Uutisen mukaan palo on todennäköisesti alkanut vaihteistosta ja liekit paloivat lattian läpi. Uutisen mukaan palosta ei ollut vaaraa ihmisille, ja kiskobussi saadaan vielä käyttökuntoon.

[Mikko Herpman]

Lieneekö kuivat syksyn lehdet päässeet konetilaan ja tämä vaikuttanut paloon..

[Simo Virtanen]

Lieneekö kuivat syksyn lehdet päässeet konetilaan ja tämä vaikuttanut paloon..

Lehtikeli yllättää liikenneoperaattorin syksystä toiseen.

[Matti Grönroos]

Lieneekö kuivat syksyn lehdet päässeet konetilaan ja tämä vaikuttanut paloon..

Lehtikeli yllättää liikenneoperaattorin syksystä toiseen.

Jospa kyse on innovatiivisesta kaluston elinkaaren hallinnasta. Poltetaan ne yksi kerrallaan.

[Heikki Piirainen]

Ja nyt kaikki HDM-vuorot onkin peruttu ”toistaiseksi”.

[Mikko Nyman]

Mitähän kibujen syttymisherkkyydelle mahtaisi käydä, jos niiden huoltoon panostettaisiin enemmän?

[Rainer Silfverberg]

Mitähän kibujen syttymisherkkyydelle mahtaisi käydä, jos niiden huoltoon panostettaisiin enemmän?

Olisi voitu panostaa myös ostamalla niitä suurempi määrä että jos joku on poissa käytöstä niin korvaja löytyy.

[Mikko Nyman]

Olisi voitu panostaa myös ostamalla niitä suurempi määrä että jos joku on poissa käytöstä niin korvaja löytyy.

Sanoisin, että 16 kiskobussia oli ihan hyvä määrä siihen nähden, millainen show koko ostoliikenne lättien poistumisen jälkeen oli lähes 20 vuoden ajan.

Surkea setti enivei, vaikken kaikkea VR:n piikkiin tässä laittaisikaan.  Ongelma on se, että tilaaja on hyväksynyt VR:n asettamat minimit palvelutasolle. Jos tahtotilaa olisi ollut, LVM olisi tilannut 50 kiskobussia kalustoyhtiöön ja kilpailuttanut liikenteen. Tällöin liikennettä olisi saatu laajammalti Suomeen ja vieläpä tolkulliseen hintaan. Nykyisellä mallilla palvelutaso on mitä on, eikä liikennettä saada lisää, tolkullisesta hinnasta puhumattakaan.

[Rainer Silfverberg]

Olisi voitu panostaa myös ostamalla niitä suurempi määrä että jos joku on poissa käytöstä niin korvaja löytyy.

Sanoisin, että 16 kiskobussia oli ihan hyvä määrä siihen nähden, millainen show koko ostoliikenne lättien poistumisen jälkeen oli lähes 20 vuoden ajan.

Surkea setti enivei, vaikken kaikkea VR:n piikkiin tässä laittaisikaan.  Ongelma on se, että tilaaja on hyväksynyt VR:n asettamat minimit palvelutasolle. Jos tahtotilaa olisi ollut, LVM olisi tilannut 50 kiskobussia kalustoyhtiöön ja kilpailuttanut liikenteen. Tällöin liikennettä olisi saatu laajammalti Suomeen ja vieläpä tolkulliseen hintaan. Nykyisellä mallilla palvelutaso on mitä on, eikä liikennettä saada lisää, tolkullisesta hinnasta puhumattakaan.

Paikallisliikenne toimi kohtalaisen hyvin ennen kiskobusseja Dv12 + pari vaunua perässä -konseptilla.

Ilmeisesti LVM:ssä ja VR:llä oli laskettu sen varaan että kun sähköistys etenee niin kiskobussien tarve vähenee. Nythän sähköistys eteni viime 20  vuotena käytännössä vain muutamalle matkustajaliikenneradalle: Seinäjoelta Vaasaan, Oulusta Rovaniemelle ja Kemijärvelle sekä Iisalmi-Ylivieska, ja niissäkin suurin osa liikenteestä oli kaukojunaliikennettä ennestään,  tai siitten rakenetiin kokonaan uusi rata (oikorata ja kehärata)   eli sähköistys ei vaikutanut kiskobussien tarpeeseen juuri mitenkään. Kaikki muut viime 20 vuoden aikana sähköistetyt radat ovat olleet pelkästään tavaraliikenneratoja. Pitkän tauon jälkeen valmistuu Hangon radan sähköistys  2024 jonka kiskobussiliikenne korvattiin maantiebusseilla jo 2 vuotta sitten, seuraavaksi valmistunee Tornion radan sähköistys jolla ei ole ollut kiskobusseja yli 30 vuoteen.

[EDIT:] tarkennetu viimeisen 20 vuoden aikana  sähköistetyt matkustajaliikenneradat.

[Juhana Nordlund]

Nythän sähköistys eteni viime 20  vuotena käytännössä vain muutamalle matkustajaliikenneradalle: Seinäjoelta Vaasaan, Oulusta Rovaniemelle ja Kemijärvelle sekä Iisalmi-Ylivieska, ja niissäkin suurin osa liikenteestä oli kaukojunaliikennettä ennestään,  tai siitten rakenetiin kokonaan uusi rata (oikorata ja kehärata)   eli sähköistys ei vaikutanut kiskobussien tarpeeseen juuri mitenkään.

Listauksestasi puuttuu Iisalmi - Kontiomäki - Oulu. Toisaalta Iisalmi - Ylivieska -radan sähköistys ei ole vielä valmis. Tässä muutaman vuoden takainen kirjoitus, nyt sen yhteydessä oleva lista alkaa vanheta: https://vayla.fi/-/viisikymmenta-vuotta-sahkoliikennetta-valtion-rataverkolla (Listalta puuttuvat ainakin Hangon rata ja Iisalmi - Ylivieska; työn alla kumpikin).

[Rainer Silfverberg]

Nythän sähköistys eteni viime 20  vuotena käytännössä vain muutamalle matkustajaliikenneradalle: Seinäjoelta Vaasaan, Oulusta Rovaniemelle ja Kemijärvelle sekä Iisalmi-Ylivieska, ja niissäkin suurin osa liikenteestä oli kaukojunaliikennettä ennestään,  tai siitten rakenetiin kokonaan uusi rata (oikorata ja kehärata)   eli sähköistys ei vaikutanut kiskobussien tarpeeseen juuri mitenkään.

Listauksestasi puuttuu Iisalmi - Kontiomäki - Oulu. Toisaalta Iisalmi - Ylivieska -radan sähköistys ei ole vielä valmis. Tässä muutaman vuoden takainen kirjoitus, nyt sen yhteydessä oleva lista alkaa vanheta: https://vayla.fi/-/viisikymmenta-vuotta-sahkoliikennetta-valtion-rataverkolla (Listalta puuttuvat ainakin Hangon rata ja Iisalmi - Ylivieska; työn alla kumpikin).

Mä tarkistin vuosiluvut Wikipediasta. Sen mukaan kuvittelin että Iisalmi-Ylivieska olisi saanut sähköt jo. Kontiomäki-Oulu tottakai mutta kaukojunarata sekin eikä paikallisjunia. Kontiomäki-Vartius pelkästään tavaraa.

Hangon radasta mainitsin että saa sähköt 2024.

Oikeastaan sähköistys ei muuta kiskobussien tarvetta mihinkään. Eli uusia pitäisi tilata tai ottaa käyttöön veturijunat.

[Markus Räsänen]

Olisi voitu panostaa myös ostamalla niitä suurempi määrä että jos joku on poissa käytöstä niin korvaja löytyy.

Sanoisin, että 16 kiskobussia oli ihan hyvä määrä siihen nähden, millainen show koko ostoliikenne lättien poistumisen jälkeen oli lähes 20 vuoden ajan.

Surkea setti enivei, vaikken kaikkea VR:n piikkiin tässä laittaisikaan.  Ongelma on se, että tilaaja on hyväksynyt VR:n asettamat minimit palvelutasolle. Jos tahtotilaa olisi ollut, LVM olisi tilannut 50 kiskobussia kalustoyhtiöön ja kilpailuttanut liikenteen. Tällöin liikennettä olisi saatu laajammalti Suomeen ja vieläpä tolkulliseen hintaan. Nykyisellä mallilla palvelutaso on mitä on, eikä liikennettä saada lisää, tolkullisesta hinnasta puhumattakaan.

Kiskobusseistahan oli 20 junan optio, jota syystä tai toisesta koskaan käytetty. Nykyhetkessä on helppo olla jälkiviisas. "Olisi pitänyt ostaa enemmän tai "olisi pitänyt perustaa kalustoyhtiö". Omistajan eli Valtion omistaja-ohjauksen olisi pitänyt olla aktiivisempi Liikenne -ja Viestintäministerin kanssa jo monta hallitustakautta sitten. Pidän VR:n kaluston nykytilaa seurausta ns. vanhan koulukunnan ideologiasta (VR Hallitus), joka "oikeasti" johtaa VR:ää, eikä toimitusjohtaja, omistaja-ohjaus yksikkö (VR hallintoneuvosto) tai liikenne -ja viestintäministeri. Tämän todistaa viime aikojen kovat tuulet VR:n johtoportaassa, esim. kuinka äkkiä toimitusjohtaja on vaihtunut. Mikael Aron jälkeen onko nykyinen toimitusjohtaja jo kolmas?

[Elmeri Lehtovirta]

Kuinka monta vankkaa on vielä ajokunnossa?

[Jorma Toivonen]

 https://juliadata.fi/live/train?n=10488  Risojen vienti Sk-Pm. Alussa ongelmia (?), lähtö 1½h myöhässä, Alv-Äht väli keski 3h, Äht seisomista 3h (yksi työkone pyyhälsi ohi) (norm. ruokatunti?). Tulo Pm 8h myöh.

[Asmo Rasinen]

Nythän sähköistys eteni viime 20  vuotena käytännössä vain muutamalle matkustajaliikenneradalle: Seinäjoelta Vaasaan, Oulusta Rovaniemelle ja Kemijärvelle sekä Iisalmi-Ylivieska, ja niissäkin suurin osa liikenteestä oli kaukojunaliikennettä ennestään,  tai siitten rakenetiin kokonaan uusi rata (oikorata ja kehärata)   eli sähköistys ei vaikutanut kiskobussien tarpeeseen juuri mitenkään.

Listauksestasi puuttuu Iisalmi - Kontiomäki - Oulu. Toisaalta Iisalmi - Ylivieska -radan sähköistys ei ole vielä valmis. Tässä muutaman vuoden takainen kirjoitus, nyt sen yhteydessä oleva lista alkaa vanheta: https://vayla.fi/-/viisikymmenta-vuotta-sahkoliikennetta-valtion-rataverkolla (Listalta puuttuvat ainakin Hangon rata ja Iisalmi - Ylivieska; työn alla kumpikin).

Mä tarkistin vuosiluvut Wikipediasta. Sen mukaan kuvittelin että Iisalmi-Ylivieska olisi saanut sähköt jo. Kontiomäki-Oulu tottakai mutta kaukojunarata sekin eikä paikallisjunia. Kontiomäki-Vartius pelkästään tavaraa.

Hangon radasta mainitsin että saa sähköt 2024.

Oikeastaan sähköistys ei muuta kiskobussien tarvetta mihinkään. Eli uusia pitäisi tilata tai ottaa käyttöön veturijunat.

Jos nyt hyväkuntoisia yksikerroskia IC-vaunuja ei romutettaisi. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla. ” Ai niin joo, tarvitsee konnarin!!” Ihan mahdotonta vr:än näkökulmasta!

[Stefan Baumeister]

Ilmeisesti täällä kerta oli Dm12 4402 palanut kuin eilen kävin katsomaan tuo siirtojuna (MV10488) Jyväskylässä. Junan kokopano oli Dv12 2627 + Dm12 4402 + Dm12 4403. Dm12 4402 tutkittiin Jyväskylässä ennen matka jatkoi Pieksämäelle.

[Petri Nummijoki]

Paikallisliikenne toimi kohtalaisen hyvin ennen kiskobusseja Dv12 + pari vaunua perässä -konseptilla.

Ainakin itse pidin sinisiä vaunuja matkustusmukavuudelta ylivertaisina niin Dm12-vaunuihin kuin vanhoihin Lättähattuihinkin nähden. Muutenkin Dv12-vetoinen "säästöjuna" on ideana mielestäni aliarvostettu. Siinä käytettiin vanhoja pikajunaliikenteessä itsensä takaisin maksaneita vaunuja, jotka voitiin toimittaa huoltoon johonkin vakituiseen junaan liitettynä. Junan pituutta oli mahdollista vaihdella muutamalla vaunulla kysyntätarpeen mukaan ja konduktöörillä oli kulkuyhteys junan läpi toisin kuin Dm12-vaunujen kanssa. Parhaassa tapauksessa tämä ei sitonut edes ylimääräistä veturia, jos paikallinen tavaraliikenne oli enemmän yöaikaan painottunutta ja vetureita päivällä vapaana. 1980-luvun olosuhteissa ongelmana oli tietysti suurempi miehistötarve Lättähattuun verrattuna mutta tämä ongelma korjaantui 1990-luvun puolivälissä, kun veturijunissakin siirryttiin yksinajoon.

[Esa J. Rintamäki]

Muistan reissun, jonka tein heinäkuun lopulla 2007, saatuani 50-vuotislahjaksi matkaliput Helsingistä Haapamäelle veturipuistoon ja takaisin.

Paluumatkan alussa, Haapamäellä seisoi 2 x Dm12 - juna Tampereelle. Menin jälkimmäiseen vaunuun, ja konduktööri (esiintymistiheys nykyään 0 % Dm12:ssa!) kovin kiireellisen oloisena tarkasti matkalippuni, ja sanoi: - Pitää kiirehtiä tuohon ensimmäiseen vaunuun.

Joo, se oli se siwa selvää säästöä! Harmittaa vieläkin, sen jälkeen 30 + junareissua tehneenä se, että palveluasenne on tätä: - maksakaa tai itkette ja maksatte, niin voitte jopa päästä "nauttimaan" matkastanne sisäseiniltään kovin tuhruisissa Dm12 - vaunuissa. Tulvivan WC:n sijasta päästele roskiksiin, tai lattialle!

Uutuutena nyt kulumisesta syntyneitä reikiä istuinverhoilussa ja matkan jännitystä lisää Dm12:n maine soihtuna!

Muista ottaa omat eväät, vaikka pari pulloa kuuluisaa nollakolmeatoista (Koskenkorvaa), kukaan ei estä eikä kiellä! Laita vaikka röökiksikin ja stumppaa penkkiin! Ikkunoista ei kukaan näe sisään, vaikka harjoittaisit sukupuolikuria loukkaavaa esiintymistä matkasi ratoksi.

Etkä edes tarvitse matkalippuakaan! Kun se lipuntarkastus on ainakin ollut HSL:n smurffien kontolla, niin Vilppulassa heitä et ainakaan tapaa!

Täydellinen vapaus! Eläköön kauppakamarinulikat (insane suckers!) VR:n johdossa!

[Nikolas Peippo]

Etkä edes tarvitse matkalippuakaan! Kun se lipuntarkastus on ainakin ollut HSL:n smurffien kontolla, niin Vilppulassa heitä et ainakaan tapaa!

Silloin kun VR:llä oli vielä sopimus HSL-tarkastajien kanssa kaukoliikenteessäkin, heitä saattoi nähdä niin Vilppulassa kuin vaikka Nurmeksessakin. Kovin harvinaista se tietysti oli, mutta ei täysin tavatonta.
Konduktöörien nykyisestä määrästä en osaa sanoa muuta kuin että 0% se ei ole, ainakin Nurmeksen ja Pieksämäen linjoilla heitä näkyy silloin tällöin, Savonlinnassa aika useinkin.

[Miika Lemmetyinen]

Haluaisin kanssa osallistua tähän keskusteluun.
Itse veronmaksaja en ymmärrä miksi, kyseisiä dm12 yksikköjä ei olla poistettu käytöstä teknisten vikojen ja kalusto rikkojen kautta?
Omakohtaisten kokemusten kautta jos, lähen Joensuusta Pieksämäen kautta Jyväskylään tai Pohjois-Suomeen niin valitsen mieluimmin bussin jos on mahdollista ja Nurmeksen suuntaan niin menen yleensä autolla tai linja-autolla koska, mukavuus.
Onneksi minun tuurilla on ollut aina Pieksämäelle vr:n tarjooma bussi kyyti kiitos vr
Dm12-sarjan yksiköt on minun  mielestä suomen turhin ostos Suomen rataverkolle vikoineen jos, saisin päättää mihin minun verorahani menisi niin nuiten paskiaisten hävittämiseen ja sm2-junien kehittämiseen.