Vanhan ajan vaunujen ilmanimijät

[Kurt Ristniemi]

Torpedoventtiili on kaiketi kaikille tuttu? Oikeastihan siinä kylläkin on kaksi osaa: ulkona torpedo-imuri ja sisällä lautas- tai sektoriventtiili.

Noita imureita oli kuitenkin muitakin:
- Käytettiinkö Suomessa esim. Grove-imureita (ks. kuva)? Ne tunnetaan myös nimellä shell vent / snäckventil / simpukkaventtiili. Ja löytyykö yhtään valokuvaa tai piirustusta, jossa sellainen olisi?
- VR-historiikin 1912-1937 mukaan kokeiltiin myös Airvac-imureita ja Chanard-tuulettimia (ei imuri).  Löytyykö näiden käytöstä Suomessa kuvia tai tietoja?
- Ja mikähän sen 'amerikkalais-ruotsalaisen' imurin oikea nimi ja alkuperä mahtaakaan olla? AÉRATEUR "COUPARD" se ei ainakaan liene, se kun on ranskalainen ja vähän eri näköinenkin.  Arvatenkin VR:n vanhoissa standardeissa tai ainakin piirustuksissa sekin lie kuvattu. Puuttuu vain se standardi tai piirustus.

Oli myös 'rotary ventilator'eita, eli pyöriviä imureita. Tällainen oli esim. suomalaisen arkkitehti-keksijä Sigurd Savoniuksen yhdessä saksalaisen insinööri-keksijä Anton Flettnerin kanssa v. 1924 Savonius-roottorin käyttösovelluksena kehittämä Savonius-roottori-imuri, myöh. Flettner-roottori-imuri.

Joitakin Savonius/Flettner-roottoreita näkyy Suomessa käytetyn lämminvaunuissa, mutta ei ilmanvaihtoon vaan ilman kierrättämiseen: Niissä imuri - tai tässä käytössä keskipakoispuhallin -  oli asennettu  vaunun sisällä olevaan ilmakanavaan, jossa se ilmi vaunun yläosan lämmintä ilmaa ja puhalsi sen ilmakanavaa myöten vaunun lattian tasalle, kierrättäen ilmaa ja taseten vaunun lämpötilaa. Kesällä puhallus voitiin ohjata ulos. (ks. kuva Flettner Lüfter)
http://vaunut.org/kuva/160945
http://vaunut.org/kuva/149109

[Petri Sallinen]

Standardikokoelmassa on ainoastaan piirustus torpedotuulettimesta. Päiväys on vuodelta 1935. Ehkä tuolloin käytöstä poistuneiden imijöiden piirustukset on poistettu standardikokoelmasta — tai sitten kokoelmassani on puutteita.

[Kurt Ristniemi]

Ruotsalaiset näkyvät kutsuvan Grove-imureita nimellä snäckventil.

En onnistu luomaan linkkiä tuon katalogin alkuun, mutta snäck-venttilit löytyvät sivulta 4.
https://docplayer.se/105367930-Vagnverkstaden-119-smalsparsboggi-ex-gorlitz-par-gjuten-massing-etsad-nysilver-120-katting-mycket-fin-1-m-90-1-mm-oglor-svartad.html

[Petri Sallinen]

Englantilaiset rautatieyhtiöt käyttivät simpukkamallisia ilmanimijöitä (scallop tai shell type vent). Yhtiöikohtaisissa malleisa oli eroja, kuten oli torpedoissakin. Tässä yksi GWR:n simpukka.

http://www.gwr.org.uk/coach-ventilators.html

[Kurt Ristniemi]

Ja lisää tuntuu löytyvän, kun vain keksii Googlelle sattuvia hakusanoja.
Tässä 3 brittiläistä tyyppiä: Shell, Scallop ja Ridged Dome. Onkohan noista mitään käytetty Suomessa?
Ja Shell on tietenkin sama kuin alunperin utelemani Grove-imuri.
http://twotonegreen.blogspot.com/2012/06/mk1-coach-roof-vents_03.html

[Ilkka Hovi]

Standardikokoelmassa on ainoastaan piirustus torpedotuulettimesta. Päiväys on vuodelta 1935. Ehkä tuolloin käytöstä poistuneiden imijöiden piirustukset on poistettu standardikokoelmasta — tai sitten kokoelmassani on puutteita.

VR Standardit (VRS) otettiin käyttöön vasta vuodesta 1926. Tarkoitus oli järkeistää varastoja ja ostoja, helpotti myös huoltoa ja suunnittelua. Tämän takia ei ollut tarvetta tehdä standardia vanhemmista laitteista.
Ensimmäinen standardi oli VRS 1, Puuruuveja, messinki-, uppokanta- . ( Suomen Standardisoimislautakunta B.V.52)

[Kurt Ristniemi]

VR Standardit (VRS) otettiin käyttöön vasta vuodesta 1926.

1930-luvun standardeissa torpedoventtiilit kuuluvat ryhmään 623, ’Rautatievaunujen ikkunat, luukut ja ilmastointilaitteet’.
Olikos 1920-luvulla jo samoin? Siitä ryhmästä voisi ehkä vielä löytyä tuo amerikkalais-ruotsalainenkin imuri.

Muuten: Päivitän tuon aloitusviestini tietoja sitä mukaa kuin uusia tietoja löytyy. Siten kaikki oleellinen tieto on heti alussa, eikä sitä tarvitse etsiä kommentteja kahlaamalla.

[Esa J. Rintamäki]

Sekoitanpa asiaa lisää: saksalaisilla rautateillä, jotka vuoden 1920 aprillipäivänä yhdistettiin Deutsche Reichsbahniksi, oli käytössä muun muassa "Kuckuck-lüfter"-nimellä tunnettuja kattotuulettimia.

[Kurt Ristniemi]

Sekoitanpa asiaa lisää: saksalaisilla rautateillä, jotka vuoden 1920 aprillipäivänä yhdistettiin Deutsche Reichsbahniksi, oli käytössä muun muassa "Kuckuck-lüfter"-nimellä tunnettuja kattotuulettimia.

Tuo 'lüfter'-sana olikin hyvä hakusana Googlelle. Hetikohta löytyi, paitsi tuo Kuckuck-lüfter, myös 'Luftsauger Bauart Wendler' ja 'Dachlüfter Bauart Flettner', eli Savonius-roottori-imurin myöhempi inkarnaatio.

Mutta maailmassa on eri aikoina ja eri puolilla ollut lukematon määrä mitä erilaisimpia imureita. Uusia piti keksiä koko ajan, koska vanhat nyt vain eivät oikein toimineet.

Oleellista onkin löytää mitä kaikkia imureita (tai 'työntyreitä') Suomessa on eri aikoina käytetty.

[Kurt Ristniemi]

Löytyipä lopulta piirros Flettner Lüfterin eli Flettner-roottori-imurin asennuksesta vaunun kattoon. (ks liitekuva)
Voiko sen perusteella päätellä, ovatko kuvien http://vaunut.org/kuva/160945 ja
http://vaunut.org/kuva/149109 Savonius/Flettner-roottorien akselit riittävän paksuja sisältääkseen piirroskuvan tavoin myös ilmakanavan, vai ovatko ne pelkkiä akseleita?

[Petri Sallinen]

Flettnerin kotisivuilla on esitetty dataa aiheesta. Vanhojen esitteiden kansissa näyttää olevan patenttien numerot, jos ne kiinnostavat.

https://www.flettner.co.uk/history-gallery/