Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: T 7121 suistui Tampereella  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #25 : Joulukuu 03, 2023, 18:27:46 »

Ja klo. 17:56 se lähti peruuttamaan (ilmeisesti omalla voimalla?) asemalle päin.
tallennettu
Lauri Helke
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 12


« Vastaus #26 : Joulukuu 03, 2023, 21:43:47 »

Veturi ajettiin Perkiön varikolle.

Raivauksen pitkä kesto aiheutui seuraavista syistä:

1. Ensimmäiseksi paikalle tullut raivausryhmä ei tuonut kalustoa veturin lähelle sinä aikana, kun OTKES teki tutkimuksiaan. Tästä tuli useamman tunnin viive.
2. Raivausryhmä ei tuonut mukanaan toista tunkkausvälineistöä, jolloin yhtä ainoaa välineistöä piti purkaa, siirtää ja uudelleenkasata veturin päiden välillä jatkuvasti sen sijaan, että veturin molemmissa päissä olisi ollut välineet koko ajan.
3. Veturi päätettiin tunkata läntisimmälle raiteelle, jossa oli veturin kohdalla vaihde ja useita kiskoja ylitettävänä. Tunkatessa veturin teli roikkuu ja telin polttoainesäiliön puoleisin akseli  roikkuu niin matalalla, että pyörien laipat osuvat näihin ylimääräisiin esteisiin. Myöhemmät raivaushenkilöt totesivat monta kertaa lauantaina aamulla, että jos veturi olisi tunkattu keskimmäiselle eli suoralle raiteelle ja/tai olisi ollut käytössä toinen tunkkausvälineistö, ”oltaisiin jo kotona”.

Vaihde 171 oli silmin nähden erittäin kulunut kielistään. Paikalle tullut Destian kunnossapidon asentaja kertoi, että vaihteen huonosta kunnosta oli tehty useita vikailmoituksia.
tallennettu
Timo Haapanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 159


« Vastaus #27 : Joulukuu 03, 2023, 22:09:30 »

Aiheuttiko suistuminen veturille vaurioita?
tallennettu
Lauri Helke
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 12


« Vastaus #28 : Joulukuu 03, 2023, 22:23:43 »

Veturin kokemia vaurioita tutkitaan Perkiössä tarkemmin.
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #29 : Joulukuu 04, 2023, 00:24:54 »

Kiitos oikein paljon, että toimitusjohtaja tulee itse vastaamaan harrastajien ihmettelyyn!

Näin se tietysti menee monessa ongelmaratkaisutehtävissä, että sitten kun se on valmis, se on selvä, että asia olisi pitänyt aloittaa ihan toisin.

Jos näillä sivuilla näkee vanhoja raivauskuvia, niissä on aina rautatienostureita. Onko semmoinen enää yhtäkään jäljellä Suomessa? En ole alan ammattilainen, mutta voisin arvata, että joku on laskenut, että niiden hankinta ja ylläpito ei ole kustannustehokasta.

Tietysti autonosturi on paljon joustavampi, paitsi jos ei ole sopiva tie/katu ja avoin tila lähellä, niin kuin varmaan aika monessa paikoissa rautatieverkkoa.

Tuo tunkkaaminen toimii joskus nopeammin ja joskus hitaammin niin kauan kuin kalusto seisoo vielä kiskojen vieressä. Mutta mitä he oikein tekevät, jos jälki on joskus rumempi? Ei sitä tietysti kenellekään toivo, mutta ihan ikuisesti varmaan rautatieala pääse ilman semmoista.


tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1388


« Vastaus #30 : Joulukuu 04, 2023, 08:35:35 »

Veturi ajettiin Perkiön varikolle.

Raivauksen pitkä kesto aiheutui seuraavista syistä:

1. Ensimmäiseksi paikalle tullut raivausryhmä ei tuonut kalustoa veturin lähelle sinä aikana, kun OTKES teki tutkimuksiaan. Tästä tuli useamman tunnin viive.
2. Raivausryhmä ei tuonut mukanaan toista tunkkausvälineistöä, jolloin yhtä ainoaa välineistöä piti purkaa, siirtää ja uudelleenkasata veturin päiden välillä jatkuvasti sen sijaan, että veturin molemmissa päissä olisi ollut välineet koko ajan.
3. Veturi päätettiin tunkata läntisimmälle raiteelle, jossa oli veturin kohdalla vaihde ja useita kiskoja ylitettävänä. Tunkatessa veturin teli roikkuu ja telin polttoainesäiliön puoleisin akseli  roikkuu niin matalalla, että pyörien laipat osuvat näihin ylimääräisiin esteisiin. Myöhemmät raivaushenkilöt totesivat monta kertaa lauantaina aamulla, että jos veturi olisi tunkattu keskimmäiselle eli suoralle raiteelle ja/tai olisi ollut käytössä toinen tunkkausvälineistö, ”oltaisiin jo kotona”.

Vaihde 171 oli silmin nähden erittäin kulunut kielistään. Paikalle tullut Destian kunnossapidon asentaja kertoi, että vaihteen huonosta kunnosta oli tehty useita vikailmoituksia.

Toivottavasti rauatieonnettomuuksien tutkinta OTKES alkaisi muistuttaa lento-onnettomuksien tutkintaa eli kaikki toiminta tulisi tutkinnan alaiseksi myös infran osalta sen ylläpito ja tekninen kunto.

Lisäksi kaikista onnettomuuksista pitäisi pystyä oppimaan ja parantamaan toimintojaan.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1388


« Vastaus #31 : Joulukuu 04, 2023, 09:49:41 »


Julian mukaan liikenne kulkee nyt kahta raidetta pitkin, vaihde V171 poistettu käytöstä



* Screenshot 2023-12-04 09.45.01.png (300.16 kilotavua, 1332x638 - tarkasteltu 186 kertaa.)
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1434


« Vastaus #32 : Joulukuu 04, 2023, 10:12:05 »

EI OTKESin tarvitse erikseen ”alkaa” tutkia infran ylläpitoa/teknistä kuntoa. Tällaiset tekijät on tähänkin asti tutkittu (ynnä paljon muutakin) silloin, kun onnettomuudesta tai sen uhasta on päätetty tehdä varsinainen onnettomuustutkinta.
SKS
tallennettu
Timo Salo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 73


« Vastaus #33 : Joulukuu 04, 2023, 10:23:02 »

Aika järkyttävää luettavaa nämä viimeisimmät viestit! Kuinka monta huonokuntoista vaihdetta Suomesta löytyykään ja nopeuksia yritetään vaan nostaa. Tässä olisi VORGgilaisille tehtävää dokumentoida huonokuntoisista infran osista. Ilokseni kuitenkin huomasin (vaikka sain ivaa osakseni), että viallinen vaihde V001 Siurossa pistettiin kuntoon sen saaman julkisuuden myötä...Huh Ei taida kuulua kenellekään tänäpäivänä kokonaisturvallisuuden/ajokuntoisuuden ylläpito/tarkkailu. Rahaa TÄYTYY SÄÄSTÄÄ jne jne... Itkee
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1761


« Vastaus #34 : Joulukuu 04, 2023, 10:33:31 »

Ei taida kuulua kenellekään tänäpäivänä kokonaisturvallisuuden/ajokuntoisuuden ylläpito/tarkkailu. Rahaa TÄYTYY SÄÄSTÄÄ jne jne... Itkee

Eikö juuri ole alkamassa tunnin radan rakentaminen? Ei todellakaan ole rahasta pula ja rautatieinfraan panostetaan enemmän kuin aikoihin.

Rahan kohdentamisesta voidaan olla montaa mieltä.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 346


« Vastaus #35 : Joulukuu 04, 2023, 18:10:40 »

Eiköhän tuosta synny teknisten ja taloudellisten realiteettien huomioimisen jälkeen Lohjan tunnin juna.
tallennettu
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 237


« Vastaus #36 : Joulukuu 04, 2023, 19:34:54 »

Paikallinen aviisi, eli Aamulehti lehti uutisoi (Lauri Helken lausunnon mukaan) kyseisen veturin suistaneesta vaihteesta varsin suoraviivaisesti. "Silmin nähden kulunut vaihde" - oli kai artikkelin pääpointti. Juttu itsessään on maksumuurin takana, eli vain tilaajille.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1761


« Vastaus #37 : Joulukuu 04, 2023, 20:21:15 »

Paikallinen aviisi, eli Aamulehti lehti uutisoi (Lauri Helken lausunnon mukaan) kyseisen veturin suistaneesta vaihteesta varsin suoraviivaisesti. "Silmin nähden kulunut vaihde" - oli kai artikkelin pääpointti. Juttu itsessään on maksumuurin takana, eli vain tilaajille.

Toinen pointti oli se, että ko. veturin tunkkaaminen on todella hankalaa ja veturi on tarkoitettu nostettavaksi takaisin kiskoille.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #38 : Joulukuu 05, 2023, 01:11:11 »

Paikallinen aviisi, eli Aamulehti lehti uutisoi (Lauri Helken lausunnon mukaan) kyseisen veturin suistaneesta vaihteesta varsin suoraviivaisesti. "Silmin nähden kulunut vaihde" - oli kai artikkelin pääpointti. Juttu itsessään on maksumuurin takana, eli vain tilaajille.

Varsin luonnollista, että vaikka Otkes vasta aloittelee tutkintaa, operaattorin toimitusjohtaja ohjaa jo syyllistä vaihteen suuntaan.

Toki vaihde saattoikin olla kulunut, mikä aiheuttaa riskin etenkin mahdollisesti jäykkäliikkeiselle kolmiakseliselle itäblokkitelille. Tosin riittävän huonokuntoinen teli saattaa suistua myös täysin toleranssien sisälläkin olevassa vaihteessa.

Disclaimer: tiedän myös tapauksesta vähemmän kuin Otkes.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1761


« Vastaus #39 : Joulukuu 05, 2023, 21:20:16 »

Ainakin vielä klo 16 aikaan päärataa kulkevat junat otettiin Tampereella laiturille 5.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 515


« Vastaus #40 : Marraskuu 19, 2024, 17:11:51 »

OTKES julkistaa onnettomuustutkinnan loppuraportin perjantaina 22.11.2024 klo 10:00.

https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2024/seuraatiedotustilaisuuttamme160raskaidentavarajuniensuistumisriskiolemassa-toimenpiteitatarvitaan.html

Tilaisuus näytetään OTKES:in Youtube-kanavalla, linkki yo. tiedotteessa.

tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 515


« Vastaus #41 : Tänään kello 12:06:35 »

Onnettomuustutkintaraportti löytyy nyt tuolta:

https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/2024/r2023-2tavarajunansuistuminentampereella30.11.2023.html
tallennettu
Mikko Ketolainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 102


« Vastaus #42 : Tänään kello 17:27:19 »

Kello 19.20 asiat alkoivat mennä pieleen Tampereen ratapihalla: Pian osa auttajista ei edes tiennyt, mitä he olivat raivaamassa

Onnettomuustutkintakeskus Otkes on saanut valmiiksi raportin 30. marraskuuta vuonna 2023 tapahtuneen rautatieonnettomuuden tutkinnasta.

Tampereen Viinikasta kello 19.20 kohti pohjoista lähteneen dieselveturin pyörät luistivat. Kuljettaja huomasi kelin olevan liukas.

Tavarajuna ohitti Tampereen rautatieaseman raidetta 3 pitkin. Pian sen jälkeen kuljettaja tunsi veturin hyppäävän.

Juna suistui raiteiltaan kello 19.26.

Liikenneohjaaja ilmoitti onnettomuudesta hätäkeskukseen.

Onnettomuustutkintakeskus Otkes on saanut valmiiksi raportin torstaina 30. marraskuuta vuonna 2023 tapahtuneen onnettomuuden tutkinnasta. Onnettomuudessa ei syntynyt henkilövahinkoja, mutta tutkinnassa huomattiin oleellisia puutteita raideturvallisuuden kannalta.

Vauhtia junalla oli suistumishetkellä 19 kilometriä tunnissa. Suistumisen jälkeen juna eteni 52 metriä. Raiteilta suistuivat koko veturi ja ensimmäisen vaunun etummainen teli eli akselisto.

Onnettomuuden osasyinä pidetään kulunutta vaihdetta, veturityypille ominaisia kiskoihin kohdistuvia suuria poikittaisvoimia sekä veturin kuluneita pyöriä.

Vaihteen kuluminen oli havaittu, mutta suunnitellun ratapihan kunnostushankkeen takia radan kunnossapitäjä ei puuttunut siihen. Myöskään tilaaja ei sitä vaatinut. Tutkinnan perusteella nykyiset käytännöt eivät riittävästi huomioi useamman kriittisen rajoilla olevan tekijän yhteisvaikutusta. Tämä johti osaltaan Tampereen onnettomuuteen.

Raivausryhmä
Riihimäeltä lähtenyt raivausryhmä saapui onnettomuuspaikalle kello 22.13. Kaksi tuntia aiemmin paikalle saapunut raivausryhmän johtaja oli arvioinut tehtävän haastavaksi.

Onnettomuudessa ei syntynyt henkilövahinkoja eikä juna kuljettanut vaarallisia aineita, joten pelastuslaitoksen läsnäololle ei nähty tarvetta.

Dr18-veturi on suunniteltu nostettavaksi nosturilla, mutta onnettomuuspaikan sijainti esti ajoneuvonosturin käytön eikä raidenosturia ollut saatavilla. Veturi päätettiin nostaa hydraulisella tunkilla raiteilleen.

Raivausryhmä aloitti nostamisoperaation kello 2.30 sen jälkeen, kun onnettomuuden paikkatutkinta oli saatu päätökseen. Nostoa valmisteltaessa veturin polttoainesäiliössä havaittiin murtuma. Polttoainetta ei ollut päässyt vuotamaan, mutta riski siihen oli olemassa.

Polttoainetta pumpattiin pois säiliöstä 2 000 litraa, kunnes polttoaineen pinta laski murtumakohdan alle. Valmisteluineen pumppaamiseen meni kahdeksan tuntia.

Junan nostaminen aloitettiin onnettomuusiltaa seuraavana päivänä 1. joulukuuta kello 13.05.

Osalle raivausryhmän jäsenistä veturityyppi oli vieras. Ryhmästä kukaan ei ollut nostanut Dr18-veturia tunkilla. Dr18-veturia aiemmin nostaneet olivat käyttäneet nosturia. Raivaajat joutuivat tukeutumaan veturityyppiä käyttävän Fenniarailin asiantuntijuuteen kalustoteknisissä kysymyksissä. Nostokortin eli ohjeiden puutteellisuus on raportin mukaan merkittävä työturvallisuutta heikentävä tekijä.

Raportin mukaan onnettomuuspaikka oli raivauksen näkökulmasta haasteellinen. Veturi piti nostaa poikkeuksellisen korkealle ja sivuttaissiirtopalkki tukea epävakaalle pohjalle. Tunkki kaatui kaksi kertaa raivauksen aikana, mikä aiheuttaa aina työturvallisuusriskin.

Raivaustyöt saatiin valmiiksi 3. joulukuuta kello 22.19. Onnettomuus aiheutti merkittäviä liikennehäiriöitä lähes kolmen vuorokauden ajan.

– Yhteiskunnallisesti raideliikenteellä on suuri merkitys – kuten myös huoltovarmuuden kannalta. Tämänhetkinen strateginen tilanne myös lisää raiteiden ja sen päällä ajavan kaluston merkitystä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa pitkiin katkoihin liikenteessä – ja vielä pahempaa, ihmishenkien menetykseen. Onnettomuuteen johtaneisiin syihin voidaan puuttua ja niitä voidaan poissulkea, sanoo tutkinnanjohtaja Lasse Laatta Otkesin tiedotteessa.

Turvallisuuspuutteet
– Suistumisuhka onnettomuudessa olleen veturin kaltaisilla, tavaraliikenteessä käytettävillä, 6-akselisilla dieselvetureilla on läsnä ja mahdollinen, Laatta sanoo.

Dr18-vetureita on Suomessa Fenniarailin käytössä kuusi.

Raportin mukaan nykyinen omavalvontaan ja yksittäisten toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiin (SMS) perustuva tutkintamalli ei ole riittävä, sillä useiden tahojen yhteistyötä vaativat ongelmat jäävät helposti huomaamatta.

Otkes suosittaa turvallisuuden parantamiseksi erityisesti vaihteiden kunnossapito-ohjeistusten ja kaluston raja-arvojen selkeää määrittelemistä ja seurantaa sekä raivaustilanteiden yhteistoimintaan varautumista.

Nykyisellään vaihteiden kuntoa valvotaan pääasiassa silmämääräisesti ja ilman järjestelmällisiä mittauksia.

Otkesin suositukset
Väyläviraston tulee varmistaa ohjeistuksien yhtenäisyys ja parantaa niiden saavutettavuutta, määritellä yksiselitteisesti vaihteen kielisovitusalueen kunnossapitotarpeen mittaustapa sekä määrittää vaihteiden kielisovitusalueille tarkat kulumaprofiilit. [2024-S33]

Väylävirasto tarkastelee radan kunnossapitoprosessia siten, että uusintahankkeiden viivästymisen vaikutukset kunnossapitoon huomioidaan tarkemmin kunnossapitoa suunniteltaessa. [2024-S34]

Rautatieliikenteen harjoittajat ja kaluston kunnossapitäjät laativat ohjeen pyörän laipan muodon tarkastukseen ja ottavat ohjeistetun tarkastuksen osaksi pyöräkertojen kunnossapitoa. Lisäksi kaluston pyöräkertojen kulumisseurantaan tulee ottaa käyttöön menettely, jolla voidaan tunnistaa ja ennakoida pyörien kulumista huoltojen välillä. [2024-S35]

Rataverkon haltijat, rautatieliikenteen ja raivaustoiminnan harjoittajat sekä kaluston kunnossapitäjät sopivat yhteistyömenettelyt raivaustilanteisiin sujuvan raivaustoiminnan varmistamiseksi. Lisäksi toimijat selvittävät ennakoivasti käytössä olevat välineet ja resurssit sekä sopivat niiden käytöstä ja viestinnästä raivaustilanteissa. [2024-S36]

Rataverkon haltijat ja kuusiakselisia vetureita käyttävät rautatieliikenteen harjoittajat määrittelevät yhdessä turvallisen liikennöinnin varmistavat turvamarginaalit sisältävät raja-arvot kaluston pyöräkertojen ja radan kulumalle, huomioiden eri tekijöiden yhteisvaikutus. [2024-S37]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d1a6fd78-bad7-4784-8aaa-f357f69dd479
tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: T 7121 suistui Tampereella  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina