Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #50 : Heinäkuu 27, 2024, 14:29:00 » |
|
....ja kokonaan oma juttunsa on se, kuinka Suomenlahti pidetään meriliikenteen osalta mahdollisen konfliktin sattuessa, turvattuna huoltokäytävänä Suomelle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #51 : Heinäkuu 27, 2024, 15:05:37 » |
|
Tuntuu että näillä intoilijoilla on kyllä tahtoa, muttei rahaa eikä järkeä.
Edelleen, maailma tulee tuosta vielä palaamaan entiseenkin. Idän kanssa tullaan käymään kauppaa vielä meidän elinaikanamme.
Kiitos, Tero. Asiat ovat juuri näin. Ennen kuin Ukrainan rauhansopimuksessa on muste kuivunut, EU purkaa ison joukon pakotteita kaupanteon mahdollistamiseksi. Siellä läntisimmän Venäjän alueen kauppaedustajat lataavat Teslojaan itärajallamme ja Pietarin ja Moskovan koneet lähtevät täysinä Helsingistä, kun kauppaneuvottelut taas käynnistetään. Näin oli Neuvostoliiton romahtaessakin ja Suomen sijainti ja itämarkkinoiden tuntemus auttoivat suomalaisia saamaan jalansijaa Venäjän-kaupassa. Mutta se ukrainalaisten siviilien murhaaminen pitää loppua ensin. Ajankohdan osalta kristallipalloni on sumea, mutta tämä onkin paristokäyttöinen Temusta tilattu malli. Olkoon tämä ihan villi veikkaus, että Pietariin pääsee Helsingistä junalla 2035. Voi olla jo 2030, koska mehän tiedämme, miten rajaliikenne sinne hoidetaan. Tuskin ihan noinkaan on. Venäjä on nyt kuopannut itsensä ulkopoliittisesti niin syvään kuoppaan lännen suhteen, ettei vastaavaa ole ennen nähty. Ja kaikki tämä vain kremlin aloitteesta. Sama valheellisuuteen ja aggressioihin 100% perustuva show jatkuu yhä. Suomi sitä, Suomi tätä... Suomi-natsit-fasistit, jne... Eikä loppua tuolle pask*- jargonille näy. Kyllä musteet ja moni muukin asia ehtivät kuivua, ennen kuin (mahdollisesti) ollaan tilanteessa, jossa venäjään voi jälleen luottaa, ja jolloin venäjää ei enää lasketa uhkaksi Euroopalle. Vasta noiden kehitysvaiheiden jälkeen, voidaan (kenties?) suhteita lähteä rakentamaan. Ei ole seuraavan 20-vuoden aikana tapahtuva prosessi. Kun tuo nyt vielä tuntemattoman pituinen aikajakso on (ehkä?) päättynyt, niin mietitään vasta sitten, mitä junia venäjältä Suomeen lasketaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #52 : Heinäkuu 27, 2024, 15:40:40 » |
|
Minä lähtisin henkilökohtaisesti vedättämään kiivasta keskustelua, ja osin -vääntöäkin siihen suuntaan, kuinka Tampere - Tornio välin kaksoisraide, olisi kaikin puolin kannattava, ykkösprioriteetin rautatiehanke nykyisen maailmantilanteen Suomessa. Tämän jälkeen tulisivat luonnollisesti kaikki muut tavaraliikenteen välityskykyä oleellisesti parantavat rataosuudet ja niiden kiireellinen perusparannus ja laajennus. Rahaa noihin tarvittaisiin paljon, - jopa miljarditolkulla, mutta se todennäköisesti kannattaisi pitkässä juoksussa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #53 : Heinäkuu 27, 2024, 16:23:47 » |
|
Eräänä varsin jo toimivana mahdollisuutena näkisin kilpailun lisäämisen kaikella Suomalaisen rautatieliikenteen osa-alalla. Tavaraliikenteessähän tämä toimii jo kiitettävästi. Upeaa tulosta ovat kilpailijat tehneet. Lisää kilpailijoita ja raideliikenteen innovatiivisia monipuolistajia pelikentälle!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #55 : Elokuu 23, 2024, 11:05:48 » |
|
Ja eikun lisää vettä myllyyn. Huoltovarmuuskeskus on todennut selvitysten jälkeen, kuinka Itämerellä saattaa tulevaisuudessa tulla tilanteita, jotka lamauttavat nykymuotoisen huoltovarmuutemme, sekä jopa teollisuutemme. Jälleen kerran selvitys tukee mittavia toimia juuri tavaraliikenteen kapasiteetille niin maanteillä, kuin myös rautateillä. Nopeita ja suuria investointeja tarvitaan välittömästi. Pohjoissuomen logistiikkainfra aivan erityisenä laajennus-/parannuskohteena. Tunnin juna ei edesauta mitään tässä kuvassa. Päinvastoin - tuo osaltaan syö mahdollisuudet todellisten tarpeiden toteuttamiselta. https://www.is.fi/autot/art-2000010646532.html
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #56 : Elokuu 23, 2024, 12:58:26 » |
|
Ja eikun lisää vettä myllyyn. Huoltovarmuuskeskus on todennut selvitysten jälkeen, kuinka Itämerellä saattaa tulevaisuudessa tulla tilanteita, jotka lamauttavat nykymuotoisen huoltovarmuutemme, sekä jopa teollisuutemme. Jälleen kerran selvitys tukee mittavia toimia juuri tavaraliikenteen kapasiteetille niin maanteillä, kuin myös rautateillä. Nopeita ja suuria investointeja tarvitaan välittömästi. Pohjoissuomen logistiikkainfra aivan erityisenä laajennus-/parannuskohteena. Tunnin juna ei edesauta mitään tässä kuvassa. Päinvastoin - tuo osaltaan syö mahdollisuudet todellisten tarpeiden toteuttamiselta. https://www.is.fi/autot/art-2000010646532.htmlTämän hetkisen tilanteen mukaan rakennusvaihe alkaa 2030 luvulla vasta jolloin se rakennetaan eurooppalaiselle leveydellä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1766
|
« Vastaus #57 : Elokuu 23, 2024, 14:52:43 » |
|
Ja eikun lisää vettä myllyyn. Huoltovarmuuskeskus on todennut selvitysten jälkeen, kuinka Itämerellä saattaa tulevaisuudessa tulla tilanteita, jotka lamauttavat nykymuotoisen huoltovarmuutemme, sekä jopa teollisuutemme. Jälleen kerran selvitys tukee mittavia toimia juuri tavaraliikenteen kapasiteetille niin maanteillä, kuin myös rautateillä. Nopeita ja suuria investointeja tarvitaan välittömästi. Pohjoissuomen logistiikkainfra aivan erityisenä laajennus-/parannuskohteena. Tunnin juna ei edesauta mitään tässä kuvassa. Päinvastoin - tuo osaltaan syö mahdollisuudet todellisten tarpeiden toteuttamiselta. https://www.is.fi/autot/art-2000010646532.htmlTämän hetkisen tilanteen mukaan rakennusvaihe alkaa 2030 luvulla vasta jolloin se rakennetaan eurooppalaiselle leveydellä. Kovin varmalta vaikutat raideleveydestä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #58 : Elokuu 23, 2024, 16:53:03 » |
|
Kerrataanpa vielä kerran faktat. Lielahti - Lakiala kaksoisraide 18 km - alustava kustannusarvio 110 miljoonaa euroa. Todennäköisesti nousee vielä. Koko muu rataverkkomme on 1524 mm, joten miten muka mahdollista, että juuri tämä osuus tulisi rakennettavaksi 1435 mm leveyteen. Jos taas edes Helsinki - Tornio muutettaisiin-/uusrakennettaisiin 1435 mm. Leveyteen, jo pelkästään siihen tarvittaisiin miljardeja, ellei jopa 10-20 miljardia euroa. Lisää miljardeja tarvittaisiin moniin muihin rataosuuksiin. Mistä rahat??? Eikä tässä vielä kaikki. Miten koko muu rataverkko toimisi luontevasti, jos yksi osuus/pääväylä olisi eri raideleveydellä? Toimintahan olisi täysin järjetöntä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #59 : Elokuu 23, 2024, 17:03:11 » |
|
Eniten koko tilanteessa suorastaan naurattaa, että Suomessa naamat vakavina vatvotaan raideleveyden muuttamista samaan aikaan, kun ei ole ollut mahdollista toteuttaa Savonlinnan - Laitaatsalmen kääntösiltaa, sekä siihen liittyvää lyhyttä puuttuvaa rataosaa. Näin järjettömästi menetellen on saatu varsin hyväkuntoinen poikittaisyhteys katkaistua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #60 : Elokuu 23, 2024, 18:54:58 » |
|
Niin siis:... vaikka toteutettaisiin täysimittainen- ja sähköistetty, kauttaaltaan perusparannettu kaksoisraide Kolari - Helsinki välille, niin silti huoltovarmuuskuljetukset olisivat rautateidemme osalta yhä ylikuormitetut. Koko Suomea huollettaisiin tuossa skenaariossa "yläkautta". Vaikka kriisitilanteessa todennäköisesti kuljetuksia jaettaisiin maanteiden ja rautateiden välillä, ei nykyisen rautatieverkkomme kuljetuskapasiteetti tulisi riittämään alkuunkaan. Tarvittava vuorokautinen tonnimäärä olisi aivan mielettömän suuri. Pohjois-Suomen maantiet ovat kapasiteetiltaan ja kunnoltaan sitä, mitä ne ovat, eivätkä nuo tulisi kestämään lähes katkeamattoman tavaraliikenteen rasitusta maksimi-akselipainoilla. Lisäksi talviolosuhteet aiheuttaisivat vielä kosolti lisäharmeja Suomen välttämättömiin ja priorisoituihin huoltovarmuus maantiekuljetuksiin. Rautateille tulisi tuossakin tilanteessa lankeamaan se kaikkein suurin tonnimääräinen kuljetusvastuu. Muutaman uuden kohtauspaikan rakentaminen Kemi - Oulu välille ei riitä ratkaisuksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #61 : Elokuu 24, 2024, 06:13:15 » |
|
Tämän hetkisen tilanteen mukaan rakennusvaihe alkaa 2030 luvulla vasta jolloin se rakennetaan eurooppalaiselle leveydellä.
Kovin varmalta vaikutat raideleveydestä.
En minä, Neuvoston ja Parlamentin asetus. Sekä Nato.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #62 : Elokuu 24, 2024, 06:16:00 » |
|
Kerrataanpa vielä kerran faktat. Lielahti - Lakiala kaksoisraide 18 km - alustava kustannusarvio 110 miljoonaa euroa. Todennäköisesti nousee vielä. Koko muu rataverkkomme on 1524 mm, joten miten muka mahdollista, että juuri tämä osuus tulisi rakennettavaksi 1435 mm leveyteen. Jos taas edes Helsinki - Tornio muutettaisiin-/uusrakennettaisiin 1435 mm. Leveyteen, jo pelkästään siihen tarvittaisiin miljardeja, ellei jopa 10-20 miljardia euroa. Lisää miljardeja tarvittaisiin moniin muihin rataosuuksiin. Mistä rahat??? Eikä tässä vielä kaikki. Miten koko muu rataverkko toimisi luontevasti, jos yksi osuus/pääväylä olisi eri raideleveydellä? Toimintahan olisi täysin järjetöntä.
Väylän mukaan : "Lielahti–Lakiala kaksoisraiteen alustavat rakentamiskustannukset ovat 96 M€ (maanrakennuskustannusindeksi MAKU 145, 2020=100). Rakentamiskustannusten arvio tarkentuu yleissuunnittelun edetessä. Kohteen rakentamisesta ei ole päätöstä." Väylän edellinen raideleveysraportti vuodelta 2023 kertoi kustannuksiksi 5,5 miljardia ja työaika 3 vuotta koko rataverkon osalta. https://vayla.fi/ratasuunnittelu-tampere-oulu-lielahti-lakiala
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #63 : Elokuu 24, 2024, 06:18:15 » |
|
Niin siis:... vaikka toteutettaisiin täysimittainen- ja sähköistetty, kauttaaltaan perusparannettu kaksoisraide Kolari - Helsinki välille, niin silti huoltovarmuuskuljetukset olisivat rautateidemme osalta yhä ylikuormitetut. Koko Suomea huollettaisiin tuossa skenaariossa "yläkautta". Vaikka kriisitilanteessa todennäköisesti kuljetuksia jaettaisiin maanteiden ja rautateiden välillä, ei nykyisen rautatieverkkomme kuljetuskapasiteetti tulisi riittämään alkuunkaan. Tarvittava vuorokautinen tonnimäärä olisi aivan mielettömän suuri. Pohjois-Suomen maantiet ovat kapasiteetiltaan ja kunnoltaan sitä, mitä ne ovat, eivätkä nuo tulisi kestämään lähes katkeamattoman tavaraliikenteen rasitusta maksimi-akselipainoilla. Lisäksi talviolosuhteet aiheuttaisivat vielä kosolti lisäharmeja Suomen välttämättömiin ja priorisoituihin huoltovarmuus maantiekuljetuksiin. Rautateille tulisi tuossakin tilanteessa lankeamaan se kaikkein suurin tonnimääräinen kuljetusvastuu. Muutaman uuden kohtauspaikan rakentaminen Kemi - Oulu välille ei riitä ratkaisuksi.
Ei Kolariin vaan Helsinki - Luulaja väli sekä Tukholma - Oulu.
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #64 : Elokuu 25, 2024, 10:17:32 » |
|
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010614611.html (maksumuuri) Tämän aamun aamulehdessä oli 4 sivun, eli kahden aukeaman juttu Pääradasta Hki - Tpe - Sk. Siinä ei puolella sanalla edes sivuttu raideleveyden muutoksesta. Todettiin vain, kuinka nyt ykkösprioriteettina on välityskyvyn parantaminen, nopeuden kustannuksella. Eli nopeuksien nostoa ei ole luvassa? Toisaalta...tarvitaanko sellaista oikeasti? Se mitä tuossa laajassa artikkelissa myös todettiin, oli perin surkea rahoitustilanne. Tampere - Helsinki välille on vuoteen 2032 asti luvassa vain 375 miljoonaa euroa. Tuo on todella vähän, kun ottaa huomioon perusparannustarpeen laajuuden. Lielahti - Lakiala kaksoisraide on täysin auki, eikä rahoituksesta ole tietoakaan. Näillä budjeteilla ja "tilkkutäkki" tyylisellä ratojen parsimisella on täysin mahdotonta uskoa uutta 1435 mm rataa rakennettavaksi muualle, kuin Tampereen Raitiotielle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #65 : Elokuu 25, 2024, 12:45:29 » |
|
Pienenä lisähuomautuksena mainittakoon Helsinki - Tampere osuudelle, Tampereen henkilöratapihan remontti, sekä projektiin liittyvät siltojen uusimiset. Kustannusarvio 202 miljoonaa euroa, ja ilmeisesti tuo summa sisältyy edellisessä viestissäni mainitsemaan 375 miljoonaan euroon. Rakentaminen alkaa aikaisintaan 2025. Myös tästä hankkeesta/hankepaketeista on rahoitus yhä edelleen osittain auki. Yleistäen; - koko Helsinki - Tampere välin parannukset tehdään useassa pienemmässä osassa. Koska kyseinen Aamulehden artikkeli oli laadittu Pirkanmaalaisesta näkökulmasta, se ei juurikaan kiinnittänyt huomiota muun rataverkon akuutteihin päivitystarpeisiin. Ja niitähän on!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #66 : Elokuu 25, 2024, 14:36:00 » |
|
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010614611.html (maksumuuri) Tämän aamun aamulehdessä oli 4 sivun, eli kahden aukeaman juttu Pääradasta Hki - Tpe - Sk. Siinä ei puolella sanalla edes sivuttu raideleveyden muutoksesta. Todettiin vain, kuinka nyt ykkösprioriteettina on välityskyvyn parantaminen, nopeuden kustannuksella. Eli nopeuksien nostoa ei ole luvassa? Toisaalta...tarvitaanko sellaista oikeasti? Se mitä tuossa laajassa artikkelissa myös todettiin, oli perin surkea rahoitustilanne. Tampere - Helsinki välille on vuoteen 2032 asti luvassa vain 375 miljoonaa euroa. Tuo on todella vähän, kun ottaa huomioon perusparannustarpeen laajuuden. Lielahti - Lakiala kaksoisraide on täysin auki, eikä rahoituksesta ole tietoakaan. Näillä budjeteilla ja "tilkkutäkki" tyylisellä ratojen parsimisella on täysin mahdotonta uskoa uutta 1435 mm rataa rakennettavaksi muualle, kuin Tampereen Raitiotielle. Näin liikenneministeri sanoi toukokuussa "Myös Suomen raideleveyttä aletaan ministerin mukaan määrätietoisesti muuttaa eurooppalaiseksi."
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1766
|
« Vastaus #67 : Elokuu 25, 2024, 15:29:24 » |
|
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010614611.html (maksumuuri) Tämän aamun aamulehdessä oli 4 sivun, eli kahden aukeaman juttu Pääradasta Hki - Tpe - Sk. Siinä ei puolella sanalla edes sivuttu raideleveyden muutoksesta. Todettiin vain, kuinka nyt ykkösprioriteettina on välityskyvyn parantaminen, nopeuden kustannuksella. Eli nopeuksien nostoa ei ole luvassa? Toisaalta...tarvitaanko sellaista oikeasti? Se mitä tuossa laajassa artikkelissa myös todettiin, oli perin surkea rahoitustilanne. Tampere - Helsinki välille on vuoteen 2032 asti luvassa vain 375 miljoonaa euroa. Tuo on todella vähän, kun ottaa huomioon perusparannustarpeen laajuuden. Lielahti - Lakiala kaksoisraide on täysin auki, eikä rahoituksesta ole tietoakaan. Näillä budjeteilla ja "tilkkutäkki" tyylisellä ratojen parsimisella on täysin mahdotonta uskoa uutta 1435 mm rataa rakennettavaksi muualle, kuin Tampereen Raitiotielle. Näin liikenneministeri sanoi toukokuussa "Myös Suomen raideleveyttä aletaan ministerin mukaan määrätietoisesti muuttaa eurooppalaiseksi." Ministerit nyt puhuvat mitä puhuvat, eikä Ranne ole kovinkaan tunnettu punnituista ja kiinni pidettävistä puheenvuoroista. Hänellä menee nyt kaikki tarmo sisäministerin pestin hoitamiseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #68 : Elokuu 25, 2024, 15:38:02 » |
|
Ministerit nyt puhuvat mitä puhuvat, eikä Ranne ole kovinkaan tunnettu punnituista ja kiinni pidettävistä puheenvuoroista.
Hänellä menee nyt kaikki tarmo sisäministerin pestin hoitamiseen.
Näin myös LVM:n tiedotteessa kesäkuussa: "Kesällä voimaantuleva EU:n uusi TEN-T-asetus sisältää vaatimuksia eurooppalaisen raideleveyden eli 1435 mm:n ratojen selvittämisestä ja suunnittelusta sekä mahdollisesta edistämisestä niissä maissa, joissa on poikkeava raideleveys. Suomessa on käytössä 1524 mm raideleveys." Selvitys on siis menossa ja sen jälkeen tehdään siirtymissuunitelma.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 276
|
« Vastaus #69 : Elokuu 25, 2024, 16:42:58 » |
|
Kannattaisiko nyt sijoittaa vaikka viisi miljardia varmasti toimivaan raideleveyden muutosjärjestelmään ja sille käyttökelpoisiin vaunuihin. Säästö olisi kuitenkin 500 miljardia verrattuna siihen että koko Suomen rataverkko muutettaisiin kapeammaksi.
|
|
|
tallennettu
|
Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #70 : Elokuu 25, 2024, 19:03:08 » |
|
Kannattaisiko nyt sijoittaa vaikka viisi miljardia varmasti toimivaan raideleveyden muutosjärjestelmään ja sille käyttökelpoisiin vaunuihin. Säästö olisi kuitenkin 500 miljardia verrattuna siihen että koko Suomen rataverkko muutettaisiin kapeammaksi.
Ja miten ajattelit toteutettavaksi esim 1435 > 1524 raiteistoille suunnatut kuljetukset. Jos ns. Pääradan saisi kavennettua tuolla 5 miljardilla, niin miten teollisuuden vientikuljetukset rataosilla, joissa jouduttaisiin käyttämään molempien raideleveyksien raiteistoja?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #71 : Elokuu 25, 2024, 19:05:43 » |
|
Kannattaisiko nyt sijoittaa vaikka viisi miljardia varmasti toimivaan raideleveyden muutosjärjestelmään ja sille käyttökelpoisiin vaunuihin. Säästö olisi kuitenkin 500 miljardia verrattuna siihen että koko Suomen rataverkko muutettaisiin kapeammaksi.
Kuuluisiko tuohon viiteen miljardiin myös liikenteeseen tarvittava kalusto? Entäpä järkevän kalustokierron toteuttaminen? Mahdolliset runsaat siirtokuormaukset?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #72 : Elokuu 25, 2024, 19:13:19 » |
|
Tuokaa ja todistakaa oikeaksi jonkun ulkopuolisen LUOTETTAVAN rahoittajatahon (EU?) 20 mrd euron rahoituspakettiin 100% vahvistettu sitoutuminen täysimääräisesti, Suomen rautateiden raiteiston uudelleen järjestelyn suhteen, niin alan välittömästi rummuttamaan 1-4-3-5 ilosanomaa...ja oikein paatoksella!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #73 : Elokuu 25, 2024, 19:24:00 » |
|
Jos ja kun raideleveyden muutosta tullaan tarvitsemaan, niin se kannattaa rakentaa Suomen ja Ruotsin rajalle, ja vieläpä niin, että Ruotsin puolelle tehdään kaksi raideleveyden muutoksen mahdollistamaa linjaa. (Pajala 2) Ainakin yksi lisäsilta tähän tarvitaan ja suunnattoman runsas muutoskelpoinen kalusto, mutta tulisi edelleen monin verroin olemaan halvempi ja toimivampi vaihtoehto Eurooppa-Suomi logistiikalle, kuin Suomen rataverkon osittainen kaventaminen. Täydelliseen kaventamiseen ei mitään taloudellista mahdollisuutta, kenenkään toimesta. Tornio it - Oulu välille tulisi kiireesti saada laajaa lisäkapasiteettia. Sen rakentaminen ei jouda odotella 2030-lukua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 517
|
« Vastaus #74 : Elokuu 25, 2024, 23:45:03 » |
|
Ministerit nyt puhuvat mitä puhuvat, eikä Ranne ole kovinkaan tunnettu punnituista ja kiinni pidettävistä puheenvuoroista.
Hänellä menee nyt kaikki tarmo sisäministerin pestin hoitamiseen.
Näin myös LVM:n tiedotteessa kesäkuussa: "Kesällä voimaantuleva EU:n uusi TEN-T-asetus sisältää vaatimuksia eurooppalaisen raideleveyden eli 1435 mm:n ratojen selvittämisestä ja suunnittelusta sekä mahdollisesta edistämisestä niissä maissa, joissa on poikkeava raideleveys. Suomessa on käytössä 1524 mm raideleveys." Selvitys on siis menossa ja sen jälkeen tehdään siirtymissuunitelma. Realistisesti ajateltuna, voiko tuollainen selvitys päätyä mihinkään muuhun lopputulokseen kuin se, että laajamittainen raideleveyden muutos on liian kallis, taloudellisesti täysin kannattamaton ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa rautatieliikenteelle laajojen radanrakennustöiden ja kahden eri raideleveyden yhtäaikaisen käytön vuoksi. Jos Pohjois-Suomen teollisuus (lähinnä kai SSAB Raahessa) sitä tarvitsee, sinne 1435 mm on ehkä järkevää ja mahdollista Torniosta tuoda.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|