Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2631
|
« : Helmikuu 18, 2025, 13:31:05 » |
|
"Pohjois-Suomen ja Lapin liikenneolojen kehittämiseksi rakennettavat rautatiet" on 1951 julkaistu selvitystyö (löytyy Rautatiehallituksen III arkiston kansiosta Fb:146 Uudet rautatiet ja liikennepaikat 1947-1952) käsittelee koko joukon erilaisia suunniteltuja ja ehdotettuja ratasuuntia. Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1018
|
« Vastaus #1 : Helmikuu 18, 2025, 16:07:44 » |
|
"Pohjois-Suomen ja Lapin liikenneolojen kehittämiseksi rakennettavat rautatiet" on 1951 julkaistu selvitystyö (löytyy Rautatiehallituksen III arkiston kansiosta Fb:146 Uudet rautatiet ja liikennepaikat 1947-1952) käsittelee koko joukon erilaisia suunniteltuja ja ehdotettuja ratasuuntia. Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.
Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lasse Holopainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 100
|
« Vastaus #2 : Helmikuu 18, 2025, 16:35:57 » |
|
Siellähän voisi aloittaa tavarajunaliikennöinnin jotta saisi vanhat dieselvehkeiden varaosat kulkemaan entistä paremmin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 828
|
« Vastaus #3 : Helmikuu 18, 2025, 20:25:34 » |
|
Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.
Erikoista tuossa kartassa on se, että siitä puuttuu muuan rataosa erääseen kaupunkiin, joka tuon kartan julkaisuvuoden jälkeen vasta rakennettiinkin - ja on nykyään jo purettukin => Koi-Upy.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2637
|
« Vastaus #4 : Helmikuu 18, 2025, 21:28:15 » |
|
Kartassa sen nimenä on Uusikaarleby 
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 293
|
« Vastaus #5 : Helmikuu 19, 2025, 10:33:45 » |
|
Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.
Mustavaaran kaivosta vartenhan se rakennettiin, mutta aika lyhytaikaiseksi tuo jäi.
|
|
|
tallennettu
|
Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1018
|
« Vastaus #6 : Helmikuu 19, 2025, 11:04:30 » |
|
Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.
Mustavaaran kaivosta vartenhan se rakennettiin, mutta aika lyhytaikaiseksi tuo jäi. Kaivos aloitti toimintansa vasta 1976. Eikä rata mennyt edes kaivokselle asti vaan parikymmentä kilometriä oli kumipyörien varassa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuomo Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 33
|
« Vastaus #7 : Helmikuu 19, 2025, 13:38:50 » |
|
Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.
Mustavaaran kaivosta vartenhan se rakennettiin, mutta aika lyhytaikaiseksi tuo jäi. Kaivos aloitti toimintansa vasta 1976. Eikä rata mennyt edes kaivokselle asti vaan parikymmentä kilometriä oli kumipyörien varassa. Mustavaarasta Taivalkoskelle on nelisenkymmentä kilometriä maanteitse.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1773
|
« Vastaus #8 : Helmikuu 19, 2025, 15:04:29 » |
|
"Pohjois-Suomen ja Lapin liikenneolojen kehittämiseksi rakennettavat rautatiet" on 1951 julkaistu selvitystyö (löytyy Rautatiehallituksen III arkiston kansiosta Fb:146 Uudet rautatiet ja liikennepaikat 1947-1952) käsittelee koko joukon erilaisia suunniteltuja ja ehdotettuja ratasuuntia. Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.
Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä. Eiköhän se ollut pitkälti aluepolitiikkaa. Ei nälkämaita voinut ilman rautatietä jättää poliittisista syistä ja varmasti suunnitelmia tehtäessä rautatien tuoma elinvoima olikin vielä suuri. Maailma vaan muuttui todella nopiaan, eikä pelkkä rautatie enää tuonutkaan taloudellista toimeliaisuutta vaan samat tavarat kulkivat jo kumipyörin minne tahansa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lasse Reunanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 91
|
« Vastaus #9 : Eilen kello 00:55:29 » |
|
Nykypäivänä näkisin ainoina edes jotenkin toteuttamiskelpoisina Kolari-Kittilä välin ja senkin pitäisi jatkua suoraan Leville asti ja linjata mahdollisimman läheltä Ylläsjärveä/Äkäslompoloa. Toinen mahdollinen olisi Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamoon ja edelleen Rukalle. Nämä olisi pelkästään matkailua tukevia henkilöliikenneratoja. Toki, jos jotain kaivannaistaloutta isommissa määrin pohjoisessa alkaa, niin se voi muuttaa tilanteen.
|
|
« Viimeksi muokattu: Eilen kello 01:12:19 kirjoittanut Lasse Reunanen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jaakko Pehkonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 213
|
« Vastaus #10 : Eilen kello 09:41:13 » |
|
Nykypäivänä näkisin ainoina edes jotenkin toteuttamiskelpoisina Kolari-Kittilä välin ja senkin pitäisi jatkua suoraan Leville asti ja linjata mahdollisimman läheltä Ylläsjärveä/Äkäslompoloa. Toinen mahdollinen olisi Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamoon ja edelleen Rukalle. Nämä olisi pelkästään matkailua tukevia henkilöliikenneratoja. Toki, jos jotain kaivannaistaloutta isommissa määrin pohjoisessa alkaa, niin se voi muuttaa tilanteen.
Itse näen erityisesti Kuusamon suunnassa raakapuun kuljetus potenttiaalia. Kuusamossa sekä Taivalkoskella on myös Pölkyn sahat jotka voisivat käyttää rautatiakuljetuksia niin raaka-aineen kuin lopputuotteiden osalta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1018
|
« Vastaus #11 : Eilen kello 11:42:39 » |
|
Nykypäivänä näkisin ainoina edes jotenkin toteuttamiskelpoisina Kolari-Kittilä välin ja senkin pitäisi jatkua suoraan Leville asti ja linjata mahdollisimman läheltä Ylläsjärveä/Äkäslompoloa. Toinen mahdollinen olisi Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamoon ja edelleen Rukalle. Nämä olisi pelkästään matkailua tukevia henkilöliikenneratoja. Toki, jos jotain kaivannaistaloutta isommissa määrin pohjoisessa alkaa, niin se voi muuttaa tilanteen.
Itse näen erityisesti Kuusamon suunnassa raakapuun kuljetus potenttiaalia. Kuusamossa sekä Taivalkoskella on myös Pölkyn sahat jotka voisivat käyttää rautatiakuljetuksia niin raaka-aineen kuin lopputuotteiden osalta. Eikö rata Pesiökylästä Taivalkoskelle ole jo lakkautettu? Joka tapauksessa sillä ponnistuksella jolla tuo hyvin vähälle käytölle jäänyt rata rakenettiin, olisi voitu aloittaa jotain rataprojekteja etelässä, joko "länsirata" tai "itärata"? Onneksi nyt sentään sähköistys päästiin aloittamaan 1960-luvulla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|