P-Suomeen suunnitellut radat 1950

[Eljas Pölhö]

"Pohjois-Suomen ja Lapin liikenneolojen kehittämiseksi rakennettavat rautatiet" on 1951 julkaistu selvitystyö (löytyy Rautatiehallituksen III arkiston kansiosta Fb:146 Uudet rautatiet ja liikennepaikat 1947-1952) käsittelee koko joukon erilaisia suunniteltuja ja ehdotettuja ratasuuntia. Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.

[Rainer Silfverberg]

"Pohjois-Suomen ja Lapin liikenneolojen kehittämiseksi rakennettavat rautatiet" on 1951 julkaistu selvitystyö (löytyy Rautatiehallituksen III arkiston kansiosta Fb:146 Uudet rautatiet ja liikennepaikat 1947-1952) käsittelee koko joukon erilaisia suunniteltuja ja ehdotettuja ratasuuntia. Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.

Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.

[Lasse Holopainen]

Siellähän voisi aloittaa tavarajunaliikennöinnin jotta saisi vanhat dieselvehkeiden varaosat kulkemaan entistä paremmin.

[Jorma Rauhala]

Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.

Erikoista tuossa kartassa on se, että siitä puuttuu muuan rataosa erääseen kaupunkiin, joka tuon kartan julkaisuvuoden jälkeen vasta rakennettiinkin - ja on nykyään jo purettukin => Koi-Upy.

[Jimi Lappalainen]

Kartassa sen nimenä on Uusikaarleby

[Tero Korkeakoski]

Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.

Mustavaaran kaivosta vartenhan se rakennettiin, mutta aika lyhytaikaiseksi tuo jäi.

[Rainer Silfverberg]

Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.

Mustavaaran kaivosta vartenhan se rakennettiin, mutta aika lyhytaikaiseksi tuo jäi.

Kaivos aloitti toimintansa vasta 1976. Eikä rata mennyt edes kaivokselle asti vaan parikymmentä kilometriä oli kumipyörien varassa.

[Tuomo Kärkkäinen]

Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.

Mustavaaran kaivosta vartenhan se rakennettiin, mutta aika lyhytaikaiseksi tuo jäi.

Kaivos aloitti toimintansa vasta 1976. Eikä rata mennyt edes kaivokselle asti vaan parikymmentä kilometriä oli kumipyörien varassa.

Mustavaarasta Taivalkoskelle on nelisenkymmentä kilometriä maanteitse.

[Simo Virtanen]

"Pohjois-Suomen ja Lapin liikenneolojen kehittämiseksi rakennettavat rautatiet" on 1951 julkaistu selvitystyö (löytyy Rautatiehallituksen III arkiston kansiosta Fb:146 Uudet rautatiet ja liikennepaikat 1947-1952) käsittelee koko joukon erilaisia suunniteltuja ja ehdotettuja ratasuuntia. Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.

Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.

Eiköhän se ollut pitkälti aluepolitiikkaa. Ei nälkämaita voinut ilman rautatietä jättää poliittisista syistä ja varmasti suunnitelmia tehtäessä rautatien tuoma elinvoima olikin vielä suuri. Maailma vaan muuttui todella nopiaan, eikä pelkkä rautatie enää tuonutkaan taloudellista toimeliaisuutta vaan samat tavarat kulkivat jo kumipyörin minne tahansa.

[Lasse Reunanen]

Nykypäivänä näkisin ainoina edes jotenkin toteuttamiskelpoisina Kolari-Kittilä välin ja senkin pitäisi jatkua suoraan Leville asti ja linjata mahdollisimman läheltä Ylläsjärveä/Äkäslompoloa. Toinen mahdollinen olisi Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamoon ja edelleen Rukalle. Nämä olisi pelkästään matkailua tukevia henkilöliikenneratoja. Toki, jos jotain kaivannaistaloutta isommissa määrin pohjoisessa alkaa, niin se voi muuttaa tilanteen.

[Jaakko Pehkonen]

Nykypäivänä näkisin ainoina edes jotenkin toteuttamiskelpoisina Kolari-Kittilä välin ja senkin pitäisi jatkua suoraan Leville asti ja linjata mahdollisimman läheltä Ylläsjärveä/Äkäslompoloa. Toinen mahdollinen olisi Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamoon ja edelleen Rukalle. Nämä olisi pelkästään matkailua tukevia henkilöliikenneratoja. Toki, jos jotain kaivannaistaloutta isommissa määrin pohjoisessa alkaa, niin se voi muuttaa tilanteen.

Itse näen erityisesti Kuusamon suunnassa raakapuun kuljetus potenttiaalia. Kuusamossa sekä Taivalkoskella on myös Pölkyn sahat jotka voisivat käyttää rautatiakuljetuksia niin raaka-aineen kuin lopputuotteiden osalta.

[Rainer Silfverberg]

Nykypäivänä näkisin ainoina edes jotenkin toteuttamiskelpoisina Kolari-Kittilä välin ja senkin pitäisi jatkua suoraan Leville asti ja linjata mahdollisimman läheltä Ylläsjärveä/Äkäslompoloa. Toinen mahdollinen olisi Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamoon ja edelleen Rukalle. Nämä olisi pelkästään matkailua tukevia henkilöliikenneratoja. Toki, jos jotain kaivannaistaloutta isommissa määrin pohjoisessa alkaa, niin se voi muuttaa tilanteen.

Itse näen erityisesti Kuusamon suunnassa raakapuun kuljetus potenttiaalia. Kuusamossa sekä Taivalkoskella on myös Pölkyn sahat jotka voisivat käyttää rautatiakuljetuksia niin raaka-aineen kuin lopputuotteiden osalta.

Eikö rata Pesiökylästä Taivalkoskelle ole jo lakkautettu?

Joka tapauksessa sillä ponnistuksella jolla tuo hyvin vähälle käytölle jäänyt rata rakenettiin, olisi voitu aloittaa jotain rataprojekteja etelässä, joko "länsirata" tai "itärata"? Onneksi nyt sentään sähköistys päästiin aloittamaan 1960-luvulla.

[Panu Breilin]

"Pohjois-Suomen ja Lapin liikenneolojen kehittämiseksi rakennettavat rautatiet" on 1951 julkaistu selvitystyö (löytyy Rautatiehallituksen III arkiston kansiosta Fb:146 Uudet rautatiet ja liikennepaikat 1947-1952) käsittelee koko joukon erilaisia suunniteltuja ja ehdotettuja ratasuuntia. Oheiseen liitekarttaan on paksummalla katkoviivalla merkitty rakennettavaksi päätetyt ja rakenteilla olevat radat ja muut ohuemmalla katkoviivalla. Suuri osa ehdotuksista vaikuttaa sellaisilta, että liikennetarvetta nykyoloissa ei varmaan olisi riittävästi radan ylläpitoon.

Mulle on aina jäänyt arvoitukseksi että miksi piti rakentaa rata Taivalkoskelle kun sitä ei jatkettu millekään tärkeämmälle paikkakunnale, esim Kuusamo tai Kemijärvi? Ja se valmistui niin myöhään kuin 1960-luvulla että ei sille oikein keksitty kannattavaa liikennettä.

VR:n 75-vuotishistoriikin ykkösosassa on selitetty Taivalkosken radan rakentamispäätöksen taustoja. Perussyyt rakentamispäätökselle olivat metsävarojen hyödyntäminen (uiton kannalta hankalilta vedenjakaja-alueilta ja varsinkin Kitkajärvien ja Paanajärven alueelta mistä vedet laskevat Vienanmereen), rajaseutujen tukeminen (tuohon aikaan alue oli nälkämaata aivan kirjaimellisesti) ja maanpuolustuksen tarpeet.

Rakentamispäätöstä tehtäessä pidettiin ilmeisesti itsestäänselvänä, että rataa olisi myöhemmin jatkettu Taivalkoskelta Paanajärvelle ja ehkä myös Kemijärven radan varteen. Päätöstä Kontiomäki-Paanajärvi-radasta ei kuitenkaan haluttu tehdä kerralla koska kyse oli niin isosta kokonaisuudesta.

Kontiomäki-Taivalkoski-linjauksen kanssa kilpaileva ratalinjaus oli pitkään Oulu-Taivalkoski. Välitön syy Oulu-Taivalkoski-linjauksen kaatumiseen oli hiljattain toteutettu Iijoen perkaus minkä ansioista Iijoen uitto saatiin toimimaan selvästi aiempaa paremmin ja tarve rautatielle Oulun suuntaan siten pieneni.

Oulu-Taivalkoski-radan etuna olisi ollut varsinkin se, että se olisi noudattanut alueen luontaista liikenteen suuntaa missä liikenne Kuusamon-Taivalkosken suunnasta suuntautuu Ouluun eikä niinkään Kainuun suuntaan. Toisaalta Kontiomäki-Taivalkoski-radan etuna olivat alueen selvästi paremmat metsävarat ja se, että vedenjakaja-alueita saatiin paremmin ratayhteyden piiriin.

Sotien vuoksi radan rakentamistyöt sitten tunnetusti keskeytyivät, eikä sotien jälkeen saatu uusia päätöksiä rautatierakennusohjelmista aikaan, vaan jatkettiin hiljakseen 30-luvun päätösten toteuttamista. Varmastikin tämä viivästyminen ja siitä seurannut radan rakentamisen alkuperäisten perustelujen vanhentuminen johtivat sitten siihen, ettei rataa enää jatkettu Taivalkoskelta eteenpäin.

[Panu Breilin]

Eikö rata Pesiökylästä Taivalkoskelle ole jo lakkautettu?

Suljettu liikenteeltä mutta ei lakkautettu. Sen uudelleenavaamisen (eli käytännössä perusparannuksen) kannattavuutta laskettiin viimeksi siinä yhteydessä, kun tehtiin päätös Kontiomäki-Pesiökylä-välin perusparannuksesta.

[Rainer Silfverberg]

VR:n 75-vuotishistoriikin ykkösosassa on selitetty Taivalkosken radan rakentamispäätöksen taustoja. Perussyyt rakentamispäätökselle olivat metsävarojen hyödyntäminen (uiton kannalta hankalilta vedenjakaja-alueilta ja varsinkin Kitkajärvien ja Paanajärven alueelta mistä vedet laskevat Vienanmereen), rajaseutujen tukeminen (tuohon aikaan alue oli nälkämaata aivan kirjaimellisesti) ja maanpuolustuksen tarpeet.

Rakentamispäätöstä tehtäessä pidettiin ilmeisesti itsestäänselvänä, että rataa olisi myöhemmin jatkettu Taivalkoskelta Paanajärvelle ja ehkä myös Kemijärven radan varteen. Päätöstä Kontiomäki-Paanajärvi-radasta ei kuitenkaan haluttu tehdä kerralla koska kyse oli niin isosta kokonaisuudesta.

Kontiomäki-Taivalkoski-linjauksen kanssa kilpaileva ratalinjaus oli pitkään Oulu-Taivalkoski. Välitön syy Oulu-Taivalkoski-linjauksen kaatumiseen oli hiljattain toteutettu Iijoen perkaus minkä ansioista Iijoen uitto saatiin toimimaan selvästi aiempaa paremmin ja tarve rautatielle Oulun suuntaan siten pieneni.

Oulu-Taivalkoski-radan etuna olisi ollut varsinkin se, että se olisi noudattanut alueen luontaista liikenteen suuntaa missä liikenne Kuusamon-Taivalkosken suunnasta suuntautuu Ouluun eikä niinkään Kainuun suuntaan. Toisaalta Kontiomäki-Taivalkoski-radan etuna olivat alueen selvästi paremmat metsävarat ja se, että vedenjakaja-alueita saatiin paremmin ratayhteyden piiriin.

Sotien vuoksi radan rakentamistyöt sitten tunnetusti keskeytyivät, eikä sotien jälkeen saatu uusia päätöksiä rautatierakennusohjelmista aikaan, vaan jatkettiin hiljakseen 30-luvun päätösten toteuttamista. Varmastikin tämä viivästyminen ja siitä seurannut radan rakentamisen alkuperäisten perustelujen vanhentuminen johtivat sitten siihen, ettei rataa enää jatkettu Taivalkoskelta eteenpäin.

Tutkittiinko ollenkaan sitä että olisiko Taivalkosken rata voitu rakentaa Kuusamoon asti entisen Saksan Wehrmachtin rakentaman kenttäradan pengertä pitkin? Vai oliko penger liian heikko tai ratageometria sopimaton leveäaraideradalle?

[Teppo Niemi]

VR:n 75-vuotishistoriikin ykkösosassa on selitetty Taivalkosken radan rakentamispäätöksen taustoja. Perussyyt rakentamispäätökselle olivat metsävarojen hyödyntäminen (uiton kannalta hankalilta vedenjakaja-alueilta ja varsinkin Kitkajärvien ja Paanajärven alueelta mistä vedet laskevat Vienanmereen), rajaseutujen tukeminen (tuohon aikaan alue oli nälkämaata aivan kirjaimellisesti) ja maanpuolustuksen tarpeet.

Rakentamispäätöstä tehtäessä pidettiin ilmeisesti itsestäänselvänä, että rataa olisi myöhemmin jatkettu Taivalkoskelta Paanajärvelle ja ehkä myös Kemijärven radan varteen. Päätöstä Kontiomäki-Paanajärvi-radasta ei kuitenkaan haluttu tehdä kerralla koska kyse oli niin isosta kokonaisuudesta.

Kontiomäki-Taivalkoski-linjauksen kanssa kilpaileva ratalinjaus oli pitkään Oulu-Taivalkoski. Välitön syy Oulu-Taivalkoski-linjauksen kaatumiseen oli hiljattain toteutettu Iijoen perkaus minkä ansioista Iijoen uitto saatiin toimimaan selvästi aiempaa paremmin ja tarve rautatielle Oulun suuntaan siten pieneni.

Oulu-Taivalkoski-radan etuna olisi ollut varsinkin se, että se olisi noudattanut alueen luontaista liikenteen suuntaa missä liikenne Kuusamon-Taivalkosken suunnasta suuntautuu Ouluun eikä niinkään Kainuun suuntaan. Toisaalta Kontiomäki-Taivalkoski-radan etuna olivat alueen selvästi paremmat metsävarat ja se, että vedenjakaja-alueita saatiin paremmin ratayhteyden piiriin.

Sotien vuoksi radan rakentamistyöt sitten tunnetusti keskeytyivät, eikä sotien jälkeen saatu uusia päätöksiä rautatierakennusohjelmista aikaan, vaan jatkettiin hiljakseen 30-luvun päätösten toteuttamista. Varmastikin tämä viivästyminen ja siitä seurannut radan rakentamisen alkuperäisten perustelujen vanhentuminen johtivat sitten siihen, ettei rataa enää jatkettu Taivalkoskelta eteenpäin.

Tutkittiinko ollenkaan sitä että olisiko Taivalkosken rata voitu rakentaa Kuusamoon asti entisen Saksan Wehrmachtin rakentaman kenttäradan pengertä pitkin? Vai oliko penger liian heikko tai ratageometria sopimaton leveäaraideradalle?

Suosittelen Rainerille retkeä Kuusamon kenttäradalle. Siellä tuli itse vierailtua vuoden 2020 syksyllä. Iso osa reitistä oli kuljettavissa henkilöautolla. Paikoitellen kaivattiin kyllä reilua maavaraa.
Käsittääkseni molemmat Rainerin esiin nostamat seikat aihduttavat sen, että ratalinja onisi pitänyt suunnitella ja rakentaa alusta lähtien uudelleen. Tuo asia oli selvästi havainnoitavissa jopa Hyrynjärrven ja Korvuan välilläkin.