VR Pendolino Plus -junat aloittavat liikennöinnin Helsingistä Turkuun ja Ouluun

[Pietu Tuovinen]

Aiemmin Allegro-nimellä tunnetut junat alkavat liikennöidä VR:n kaukoliikenteen reiteillä Helsingistä Turkuun ja Ouluun. Junien nimi on jatkossa Pendolino Plus. Samalla VR tuo raiteille uuden, entistä palvelevamman Ekstra Plus -matkustusluokan. Kalusto aloittaa liikennöinnin vuoden 2025 lopulla. VR kertoo tarkemmin lipunmyynnin ja liikennöinnin käynnistymisen aikatauluista ennen kesää.

VR Pendolino Plus -junat liikennöivät Helsingistä Turkuun ja Ouluun. Ne tulevat osittain korvaamaan nykyisiä reiteillä liikennöiviä IC- ja Pendolino-junia, mutta esimerkiksi Oulusta Helsinkiin on suunnitteilla kokonaan uusi varhaisaamun vuoro palvelemaan etenkin liikematkustajia. Matka-aikaan uusi kalusto ei vaikuta ja reiteillä pysähdytään samoilla asemilla kuin nytkin.

VR lanseeraa Pendolino Plus -junissa täysin uuden Ekstra Plus -matkustusluokan henkilökohtaista palvelua arvostaville. Matkustusluokan tilat ovat erityisen viihtyisät ja niissä on enemmän junahenkilökuntaa, kuten uutena tehtävänkuvana Ekstra-luokan palveluvastaava. Ekstra Plus -luokassa toteutuu myös mahdollisuus tilata ennakkoon paikalle toimitettava ateria, joka on asiakaskyselyissä yksi toivotuimpia palveluita. Juniin tulee myös työskentelyyn varattavia hyttejä.

https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-pendolino-plus-junat-aloittavat-liikennoinnin-helsingista-turkuun-ja-ouluun-vuoden-lopulla/

[Jimi Lappalainen]

Turun Sanomien uutinen Sm6-junista: https://www.ts.fi/uutiset/6581697

[Roope Prusila]

Tästä olikin jo puhetta, että lanseerataan uusi palvelukonsepti, jonka palveluissa ei kuitenkaan ole mitään uutta, mutta sen varjolla kuitenkin käytettäneen hyödyksi tilaisuus nostaa lippujen hintoja.

[Markku Naskali]

Kunpa se hinta sitten olisi kiinteä edes vuorokohtaisesti. Nykyinen "dynaaminen hinnoittelu" on periaatteessa   ymmärrettävä, mutta haitari on liian suuri ja suorastaan haitallinen matkaa suunnitteleville.

Tuossa olikin jo jotain selvitystä Allegro-junien tulevaisuudesta jonka perään kyselin.

[Lasse Holopainen]

Elikkä junan nimi hienommaksi ja rahaa tulloo (edellyttäen että sinne junaan erehtyy menemään).

[Rasmus Viirre]

Orpon kyyti

[Esa J. Rintamäki]

Orpon kyyti

Höyryveturiajan veturimiesslangissa "Nulju-Petteri". Eli sellainen kuljettajasetä, joka ei kykene saamaan junaa ajetuksi aikataulussaan.

Lähde: "Veturimiesten ammattikuva"/T. Mehtonen

[Jyrki Talvi]

Juna ei pysähdy pikkuasemilla.

[Simo Virtanen]

Juna ei pysähdy pikkuasemilla.

Aika paljon luvattu rantaradalla liikennöivälle junalle, olkoon liikemiesjuna tai ei.

[Jari Välimaa]

VR onnistunut poistamaan kallistukset tästäkin pendosta ?

[Jukka Eklund]

Näitä kommentteja kun lukee, niin tuntuu, että koko homma on päin helvettiä ja olisi ollut parempi että Allegrot olisi jätetty jonnekin sivuraiteelle graffitimaalareiden kohteeksi.

[Jimi Lappalainen]

Näitä kommentteja kun lukee, niin tuntuu, että koko homma on päin helvettiä ja olisi ollut parempi että Allegrot olisi jätetty jonnekin sivuraiteelle graffitimaalareiden kohteeksi.

Juu, ei täällä osata kuin valittaa. Omasta mielestäni Sm6:n uudistus vaikuttaa hyvältä.

[Miitre Timonen]

Muuten hyvä, mut brändin kannalta nimen pitäis olla Pendo PLUS Lino ravinto LA vaunun tapaan.

[Juha Toivonen]

Katsotaan nyt ensin mitä se "Plus" pitää sisällään?

[Aleksi Kinnunen]

Todella harmi, että ei edes lähdetty kokeilemaan korinkallistuksen käyttöä ja sen mahdollistamaa matka-ajan nopeutusta. Käsittääkseni Sm6:ssa korinkallistus on toiminnut selvästi luotettavammin kuin vanhemman sukupolven Sm3:ssa? Esimerkiksi hiljattain peruskorjatulla Pohjanmaan radalla on pitkiä pätkiä, joissa nopeusrajoitus on 200 km/h kallistuvakorisille mutta 140–160 km/h muulle kalustolle. Rantaradalla taas muistaakseni olisi vastaavia nopeushyötyjä irrotettavissa tunneleissa yksikerroksisella kalustolla.

Muutoin kyllä odotan innolla, ei sitä ihan joka päivä saada uudentyyppistä kalustoa liikenteeseen.

[Rainer Silfverberg]

Todella harmi, että ei edes lähdetty kokeilemaan korinkallistuksen käyttöä ja sen mahdollistamaa matka-ajan nopeutusta. Käsittääkseni Sm6:ssa korinkallistus on toiminnut selvästi luotettavammin kuin vanhemman sukupolven Sm3:ssa? Esimerkiksi hiljattain peruskorjatulla Pohjanmaan radalla on pitkiä pätkiä, joissa nopeusrajoitus on 200 km/h kallistuvakorisille mutta 140–160 km/h muulle kalustolle. Rantaradalla taas muistaakseni olisi vastaavia nopeushyötyjä irrotettavissa tunneleissa yksikerroksisella kalustolla.

Muutoin kyllä odotan innolla, ei sitä ihan joka päivä saada uudentyyppistä kalustoa liikenteeseen.

Mistä sellainen tieto on peräisin että kallistusmekanismia ei enää käytettäisi Sm6:ssa?

[Aleksi Kinnunen]

Todella harmi, että ei edes lähdetty kokeilemaan korinkallistuksen käyttöä ja sen mahdollistamaa matka-ajan nopeutusta. Käsittääkseni Sm6:ssa korinkallistus on toiminnut selvästi luotettavammin kuin vanhemman sukupolven Sm3:ssa? Esimerkiksi hiljattain peruskorjatulla Pohjanmaan radalla on pitkiä pätkiä, joissa nopeusrajoitus on 200 km/h kallistuvakorisille mutta 140–160 km/h muulle kalustolle. Rantaradalla taas muistaakseni olisi vastaavia nopeushyötyjä irrotettavissa tunneleissa yksikerroksisella kalustolla.

Muutoin kyllä odotan innolla, ei sitä ihan joka päivä saada uudentyyppistä kalustoa liikenteeseen.

Mistä sellainen tieto on peräisin että kallistusmekanismia ei enää käytettäisi Sm6:ssa?

Jos sitä käytetään, ei sen tuomaa nopeutushyötyä hyödynnetä, koska matka-ajat säilyvät samoina kuin muulla kalustolla VR:n tiedotteen mukaan.

[Rainer Silfverberg]

Jos sitä käytetään, ei sen tuomaa nopeutushyötyä hyödynnetä, koska matka-ajat säilyvät samoina kuin muulla kalustolla VR:n tiedotteen mukaan.

Se nähdään siten kun aikataulut joulukuusta eteenpäin julkaistaan.

Rantaradalla on vaikea hyötyä kallistusmekanismin nopeusedusta koska kaupunkiratatyömaa on muutenkin sotkenut aikataulut ja junat kulkevat nyt 10 minuuttia kauemmin kuin vielä toista vuotta sitten. Sitten kun kaupunkiratatyömaa on valmis, voisi kuvitella että voisi palata 2000-luvun aikatauluihin jolloin pendolino pystyi ajamaan 1 tunnissa 45 minuutissa Helsingistä Turkuun ja silti pysähtyä samoilla asemilla kuin nyt.

[Aleksi Kinnunen]

https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-pendolino-plus-junat-aloittavat-liikennoinnin-helsingista-turkuun-ja-ouluun-vuoden-lopulla/

” Matka-aikaan uusi kalusto ei vaikuta ja reiteillä pysähdytään samoilla asemilla kuin nytkin.”

Ei varmaan voisi suoremmin sanoa, että uudella kalustolla ei pyritä matka-aikojen lyhentämiseen vaan tuodaan vain lisää istumpaikkoja raiteille. Ja että aikataulusuunnittelussa niin IC, Sm3 ja Sm6 ovat ominaisuuksiltaan samoja ja vaihdettavissa ristiin.

Nyt Sm6:t vapautuivat käyttöön sattumalta, mutta kaikki nyt esitellyt uudistukset olisi voinut tehdä myös IC-kalustolla tilaamalla uusia vaunuja. Kallistuvakorisen moottoriyksikön kilometrikustannukset ovat ainakin teoriassa huomattavasti isommat kuin veturivetoisen junan, joten jotain on pielessä jos on varaa ajella kalustolla ottamatta siitä kaikkea hyötyä irti.

Jos jollain täällä on tietoa siitä miksi VR päätyi siihen, ettei Sm6:llakaan ei lähdetä käyttämään  korinkallistuksen hyötyjä aikataulusuunnittelussa olisin kiinnostunut kuulemaan.

[Jonne Seppänen]

En tiedä, mutta voisin arvella että taustalla mm. yhtenäinen aikataulurakenne vaihtoyhteyksineen, kaluston korvattavuus toisella kalustolla. Myöskään ns.pikapendosta rantaradalla muutamia vuosia sitten ei tainnut täsmällisyyden puolesta olla hyviä kokemuksia muun liikenteen seassa.

[Daniel Nironen]

VR ainakin minun mielestäni on yrittänyt näyttää kansalle tätä todella hienona junana, mutta kun miettii eroja IC ja Pendolino kalustoihin, onko näissä kuitenkaan merkittäviä eroja? Ei kallistuvaa koria, ei käytetä 220 km/h sallivia ratoja, enemmän istumapaikkoja verrattuna Pendolinoon on, mutta IC:n voi tietysti laittaa vielä enemmän paikkoja. Onko tämä kuitenkaan niin "Plus" homma kuin VR yrittää näyttää?

[Rainer Silfverberg]

VR ainakin minun mielestäni on yrittänyt näyttää kansalle tätä todella hienona junana, mutta kun miettii eroja IC ja Pendolino kalustoihin, onko näissä kuitenkaan merkittäviä eroja? Ei kallistuvaa koria, ei käytetä 220 km/h sallivia ratoja, enemmän istumapaikkoja verrattuna Pendolinoon on, mutta IC:n voi tietysti laittaa vielä enemmän paikkoja. Onko tämä kuitenkaan niin "Plus" homma kuin VR yrittää näyttää?

itse kuvittelisin että useimmat yksiköt (2-3) sijoitetaan Helsinki-Turku -reitille koska matka on lyhyt ja  IC-junat ovat muutenkin 3-5 vaunun mittaisia ja osa vuoroista ajetaan nytkin "perus" -pedolla.

Helsinki-Oulu luultavasti sitoisi vain yhden rungon, lähtö aikaisin aamulla Oulusta ja paluu iltapäivällä.

Ainoa mitä toivoisin että jos Pendolino-Plus juna olisi hieman nopeampi, niin nopeushyöty käytettäisiin siihen että junat pysähtyisivät Kirkkonummella, nyt ei pysähdy kuin muutama aikaisin aamulla ja myöhään illalla.

[Markku Naskali]

Mahtaisiko noissa aikatauluasioissa olla sellaistakin ajatusta, että kun junia on vain neljä, on helpompi korvata vikatilanteissa muulla kalustolla?
Onneksi minun ei noita tarvitse suunnitella, mutta jos esim. ajettaisiin paljon muista poikkeavasti, olisi varmaan aiheellista käyttää normaalitilanteessa vain kolmea yksikköä ja pitää yhtä varalla mm. huollonkin vuoksi.

[Mikko Nyman]

En tiedä, mutta voisin arvella että taustalla mm. yhtenäinen aikataulurakenne vaihtoyhteyksineen, kaluston korvattavuus toisella kalustolla. Myöskään ns.pikapendosta rantaradalla muutamia vuosia sitten ei tainnut täsmällisyyden puolesta olla hyviä kokemuksia muun liikenteen seassa.

Itse asiassa "Turku Express" taisi kulkea verraten hyvin aikataulussa vastaantulevan liikenteen siitä edes kärsimättä. Nämähän voi tarkistaa kätevästi Juliasta.

Laitoin yllä olevaan Julian linkkiin muutamia hakukriteereitä valmiiksi, joita voi muokata halutessaan itse.

[Teemu Sirkiä]

Itse asiassa "Turku Express" taisi kulkea verraten hyvin aikataulussa vastaantulevan liikenteen siitä edes kärsimättä.

No jaa, https://juliadata.fi/timetables/history?s=975 Ei tuo 2018-2019 nyt mitenkään erityisen hyvä ollut.

Eikä Helsinkiin päin tulevakaan vuoro nyt huipputulosta tehnyt, https://juliadata.fi/timetables/history?s=976