Kuorma-auto ajautunut junaraiteille Tampere asemalla

[Teppo Niemi]

Iltalehden utinen tapahtumasta https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6132e53c-ebd2-42c6-9ef8-aaa4510088f5.

VR Oy:n liikennetiedota asiasta. Tapahtuma on aiheuttanut liikennekatkoksen, josta VR:n liikennetiedote kertoo: Junaliikenne on toistaiseksi keskeytynyt Tampereella radalla olevan esteen vuoksi. Päivitämme tiedotetta. Seuraa oman junasi kulkua täältä: vr.fi/radalla, Avataan uudessa välilehdessä. Pahoittelemme tilannetta.

Päivitetty 20.3.2025 klo 7:50

Myös YLEn klo 8 radiouutiset kertoivat tapahtuumasta

Satakunnan Kansan https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000011111050.html uutisen kuvassa näkyvä tapahtumapaikka on raiteiden 4 ja 5 laiturin etäläpuolella.

[Pekka Kerola]

Ainakin muutama vaihteenlämmityksen erotusmuuntaja näkyy tuhoutuneen, samoin valaisinpylväs. Lieneekö kaapelikanavoinnissa olevat kaapelit säilyneet ehjinä?

[Esa J. Rintamäki]

Katsoin linkitetyn uutisen kuvineen.

Kuorkkikuskin on pitänyt olla aivan järjetön pölvästi tuonne tukkiessaan!
Ei näytä ainakaan olleen luvan perästä tehtyä ajelua tuo.

[Arttu Kaipiainen]

Katsoin linkitetyn uutisen kuvineen.

Kuorkkikuskin on pitänyt olla aivan järjetön pölvästi tuonne tukkiessaan!
Ei näytä ainakaan olleen luvan perästä tehtyä ajelua tuo.

Eiköhän tuossa ole kyse esimerkiksi sairauskohtauksesta eikä missään nimessä tahallisesta teosta.

[Juha Toivonen]

Taas kerran tulee harmillisesti todistettua mittavia ongelmia, jos ja kun Tampereella sattuu näinkin yksinkertainen onnettomuus/vaurio. Olisiko mitään mahdollisuutta ratkaista Tampereen läpikulkeminen myös erilaisissa poikkeustilanteissa?

[Panu Breilin]

Tuon onnettomuuden johdosta on laajalla alueella (mm. Oulussa asti) lyhyin välein toistuvia laiturikuulutuksia missä kerrotaan junaliikenteessä olevan merkittäviä häiriöitä. Aluksi kuulutus oli sellaisessa muodossa missä kerrottiin junaliikenteen keskeytyneen, vaikka se ei toki tosiasiassa pitänyt paikkaansa kuin Tampereen seudun osalta.

[Lasse Holopainen]

Meitsi tulee logistiikkamiehenä spekuloimaan kans. Olen nähnyt ilmakuvan paikalta äskettäin, ja pakko ajatella, että sinne on tultu voimalla. En tiedä olisiko voinut olla sen laatuinen tapaus, että joku on jättänyt käyttämättä hidastinta, ja sen sijaan käyttänyt varsinaisia jarruja esim alamäissä. Siitähän seuraa jarrujen katoaminen lopulta, ja raskas auto ilman jarruja menee muuten monenlaisesta läpi. Toki hidastimella olisi voinut oletettavasti estää noin pitkälle ajautumisen. Joka tapauksessa oletettavasti ohjaus olisi myös mahdollista, toki jos vastaan tulee muita ja ollaan jo menossa ulos, on toki parempi ohjata aidasta läpi. Tai jos jarruja ei ole ja pitää väistää jotain sekä omalla, että vastaantulijan puolella, on radalle päätyminen loogista. Mutta todennäköisimpänä tai loogisimpana pitäisin itse kuljettajan sairaskohtausta, kuin jarrujen katoamista kaupunkiajossa.

[Lasse Holopainen]

Tai mietitääs lisää, en pitäisi poissuljettuna yhtäkkistä väistötilannetta, meinaan raskas auto voi helposti käyttäytyä semmoisessa noin, jos on vauhtia, vaikka jarrut toimisivatkin, meinaan kuorma-autojen paineilmajarrut toimivat 0.2 sekunnin viiveellä.

[Simo Virtanen]

Ei varmastikaan ole väistötilanne eikä alpeilla kadonneet jarrut.

Ei tuossa kohtaa nopeutta ole niin paljoa vaan tapahtumakulku lienee se, että kuski menettää toimintakykynsä, autossa D-vaihde silmässä ja jalka painaa kaasupoljinta. Auto kulkee suoraan ja kulkee niin pitkälle kun kulkee. Vaihteiston vaihtaessa pienemmälle menee aika pitkälle kun moottori tarjoaa edelleen voimaa välitettäväksi, kunnes sitten stoppaa johonkin esteeseen.

Ei sairauskohtaus katso ikää eikä kansalaisuutta, ei aikaa eikä paikkaa.

[Jimi Lappalainen]

Junaliikenne meni niin jumiin, että matkustajat lähtivät kävelemään raiteille

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000011112386.html

[Veeti Pietilä]

On porilaisilla vaan helppoa...

[Lasse Holopainen]

Tai sanoisin että nopeutta ei ainakaan pitäisi olla niin paljoa. Eri juttu oliko (#spekulointi_moments). Mutta kyllä kohtaus edelleen on loogisin.

[Roope Prusila]

Junaliikenne meni niin jumiin, että matkustajat lähtivät kävelemään raiteille

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000011112386.html

Perinteinen klikkiotsikko. Videon perusteella juna seisoo Tampere tavaran nurkalla, ohitustien sillan alla. Siinä on aidassa melko lähellä huoltotien portti, jonka vieressä on mm bussipysäkki. Kun lienee ollut tiedossa että junaliikenne on katkaistu niin tiedä sitten miten tuon olisi paremmin hoitanut.

[Erkki Nuutio]

Tampereen aseman ratapiha-alue on, kuten kaikkien pitäisi tietää, jo vuosia sitten pääosin siirtynyt Tampereen kiinteistökeinottelumielisen johdon haltuun  Muutamia raiteita on sinne vielä sallittu jäädä, mutta muuten aiempaa ratapihaa hallitsee onnettomuudenkin mahdollistanut, varsin tuore Ratapihankatu.
Sensijaan veturien lepopaikat ovat saaneet lähdön ja matkustajavaunujen leporaiteet heitettiin jopa Perkiöön asti.

Säälivän vinon hymyn saatte vastaanne jos puhutte pääradan häiriövarmuudesta muulla kuin Tampereen kiinteistökeinottelua edistävällä tavalla. Tätä on todellisuus. Taitelijan haavekuvat laitetaan esitteisiin.
Henkilöaseman ja-ratapihan uudistamiseen kiinteistökeinottelun vaatimalla tavalla on löytynyt yhteistä rahaamme parisataa miljoonaa euroa.

Kaivakaa siksi tämä muutossuunnitelma. Katsokaa onko siinä tämän valtakunnallisen pääratamme liikennevarmuutta parantavia täsmällisiä vaatimuksia, sekä esitetäänkö siinä keinot ja rahoitus vaatimusten toteuttamiseksi (siis ihan aidon oikeasti).
Arvioin käynnistyvien töiden moninkertaistavan ja pitkittävän Tampereen läpäisevän raideliikenteen häiriöitä.
Kun muutostyöt aikanaan valmistuvat, ei liikenteen varmuus luultavasti ole silloinkaan nykyistä parempi.
Näin saadaankin tekosyy uusiin kiinteistökeinoteluihin, kuten Puskiaiseen.

[Juha Toivonen]

Tuleva Tampereen henkilöratapihan remontti kaikkine uudistuksineen, tulee olemaan haasteellinen, mutta ei mahdoton. Porrastuksia luvassa rautatieliikenteeseen, ja varmaan ajoittain myöhästymisiäkin? Tuosta kiinteistökeinottelusta en tiedä, mutta henkilöliikenteen paljous ja kasvaneet matkustajamäärät sanelevat pakon noille muutoksille. Välilaitureita on saatava ajanmukaistettua ja samalla lisättävä. Henkilöratapihan ja kannen kakkosvaiheen lisäksi, uusitaan Erkkilän silta, Ratapihankadun silta, sekä Tampereen valtatien ylittävät vanhat levypalkkisillat Viinikan ojalla. Mukaan lukien myös kolmioraiteen vanha levypalkkisilta. Työtä riittää vuosiksi.

Hieman kyselisin Tampereen läntisestä ohitusradasta. Onko jäänyt torsoksi suunnitelmaksi, vai siirtyykö joidenkin vuosien jälkeen toteutusvaiheeseen?

[Markku Naskali]

Onhan noita viivoja kartoille monetkin piirrelleet mutta toteuttamiset lienevät kaukana, vaan tuntuuhan sekin kummalliselta kun joku teräskelajuna kolisee Tampereen aseman läpi. Ehkä ykkösraidettakin.

[Juha Toivonen]

Olen joskus kuvannut Fennia Railin raakapuujunan Tampereen ykkösraiteella. Tuoksui niin isolle rahalle. Mutta joo...ehkä sen(kin) voisi teräskelojen ohella ajattaa tulevaisuudessa jotakin muuta kautta kuin Tampereen Aseman läpi.

[Juha Toivonen]

Helpoin tapa saada lisää kapasiteettia Tampereelta pohjoiseen (från Tammerfors till norrut) olisi perusparantaa ja sähköistää Orivesi - Haapamäki - Seinäjoki rataosa. Kustannukset olisivat sangen kohtuulliset. Jostakin kumman syystä rahaa Tampere - Parkano - Seinäjoki täysmittaiselle kaksoisraiteelle ei löydy, joten ensin mainittu ratkaisu olisi ns. köyhän miehen kaksoisraide...tosin hieman kiertäen. Samalla saataisiin toimiva varayhde Parkanon paanan vikaantumiselle.

[Esa J. Rintamäki]

Helpoin tapa saada lisää kapasiteettia Tampereelta pohjoiseen (från Tammerfors till norrut) olisi perusparantaa ja sähköistää Orivesi - Haapamäki - Seinäjoki rataosa. Kustannukset olisivat sangen kohtuulliset. Jostakin kumman syystä rahaa Tampere - Parkano - Seinäjoki täysmittaiselle kaksoisraiteelle ei löydy, joten ensin mainittu ratkaisu olisi ns. köyhän miehen kaksoisraide...tosin hieman kiertäen. Samalla saataisiin toimiva varayhde Parkanon paanan vikaantumiselle.

Haapamäen tien pituus on noin 73 km pitempi kuin mainittu Parkanon tie. Noin tunti lisää tavarajunien kulkuaikoihin, mutta eivätpähän ne mitään Expressejä olekaan...?

Ja tietenkin varatien mahdollisuus, jos ja kun Parkanon tiellä jotain pikku skäbäystä sattuu.

[Jari Välimaa]

Helpoin tapa saada lisää kapasiteettia Tampereelta pohjoiseen (från Tammerfors till norrut) olisi perusparantaa ja sähköistää Orivesi - Haapamäki - Seinäjoki rataosa. Kustannukset olisivat sangen kohtuulliset. Jostakin kumman syystä rahaa Tampere - Parkano - Seinäjoki täysmittaiselle kaksoisraiteelle ei löydy, joten ensin mainittu ratkaisu olisi ns. köyhän miehen kaksoisraide...tosin hieman kiertäen. Samalla saataisiin toimiva varayhde Parkanon paanan vikaantumiselle.

Jos Haaparannan baanan sähköistäminen oli noin 30 miljoonaa niin tästä tulisi tosi kallis. Halpempaa hankkia akkukalustoa Saksan tyyliin.

[Antti Tapani Häkkinen]

Helpoin tapa saada lisää kapasiteettia Tampereelta pohjoiseen (från Tammerfors till norrut) olisi perusparantaa ja sähköistää Orivesi - Haapamäki - Seinäjoki rataosa. Kustannukset olisivat sangen kohtuulliset. Jostakin kumman syystä rahaa Tampere - Parkano - Seinäjoki täysmittaiselle kaksoisraiteelle ei löydy, joten ensin mainittu ratkaisu olisi ns. köyhän miehen kaksoisraide...tosin hieman kiertäen. Samalla saataisiin toimiva varayhde Parkanon paanan vikaantumiselle.

Jos Haaparannan baanan sähköistäminen oli noin 30 miljoonaa niin tästä tulisi tosi kallis. Halpempaa hankkia akkukalustoa Saksan tyyliin.

En olisi järin luottavainen akkukaluston toimimiseen Suomen ilmastossa ja akkukäyttöiset junat ovat muutenkin kustannustehokkuudeltaan vähän niin ja näin, valmistus ja kunnossapito kallista, akuista vaikea saada niin isoja, että junayksiköllä oikeasti tekisi mitään, eivätkä ole järin voimakkaitakaan.

Rataosien sähköistys on kallista, mutta se on sitten taas toisaalta investointi, josta hyödytään pitkään.

Ja Saksassakin rataosia sähköistetään ja neljää junaa suuntaansa päivässä pidetään sellaisena rajana, että jos se ylittyy, rata voidaan sähköistää. Orivedeltä Haapamäelle tämä tulee heittämällä täyteen, Haapamäeltä Seinäjoelle ei, mutta jos edes yksi tavarajuna siirtyisi sähköistyksen myötä Parkanon radalta Haapamäen radalle, olisi se neljä junaa jo täynnä.

En pitäisi Haapamäen radan sähköistystä kuitenkaan helpoimpana tapana lisätä kapasiteettiä, helpointa olisi rakentaa Parkanon radalle kaksiraiteisia osuuksia tai vaikka samantien kaksiraiteistaa koko rata Tampereelta Seinäjoelle. Ei toki sillä, etteikö Haapamäen radan sähköistyksestä olisi hyötyä.

[Jyrki Talvi]

Parkanon Radan, kaksoisraide pitäisi rakentaa Pohjois-Louko Lielahti välille.

[Lasse Holopainen]

Tai sitten tehdään toimiva budjettiratkaisu: pistetään muutama deeveri tai krokotiili hoitamaan alligaattorien kanssa sähköjunien vetoa nykyisellä Haapameän baanalla.

[Teppo Niemi]

Tai sitten tehdään toimiva budjettiratkaisu: pistetään muutama deeveri tai krokotiili hoitamaan alligaattorien kanssa sähköjunien vetoa nykyisellä Haapameän baanalla.

Tästä asiasta on keekusyeltu useaan ottesseen täällä leskustelufoorumilla.
Tavaraliikenne pystyisi kyllä kiertämään, mutta matkustajajunien osalta asia ei ole niin yksinkertainen kuin Lasse olettaa. Radasta kun puuttuu jotakin, mikä Kolarin radslta löytyy.

Mutta vaikka Haapamäen kautta olisi sähköt, niin tuskin sen kautta operaattori kierrättäisi matkustajajunia. Eiväthän yöjunatkazn ole juuri kiertäneet Savon kautta, jos Pohjanmaan rata on ollut poikli.

[Jari Välimaa]

En olisi järin luottavainen akkukaluston toimimiseen Suomen ilmastossa ja akkukäyttöiset junat ovat muutenkin kustannustehokkuudeltaan vähän niin ja näin, valmistus ja kunnossapito kallista, akuista vaikea saada niin isoja, että junayksiköllä oikeasti tekisi mitään, eivätkä ole järin voimakkaitakaan.

Rataosien sähköistys on kallista, mutta se on sitten taas toisaalta investointi, josta hyödytään pitkään.

Ja Saksassakin rataosia sähköistetään ja neljää junaa suuntaansa päivässä pidetään sellaisena rajana, että jos se ylittyy, rata voidaan sähköistää. Orivedeltä Haapamäelle tämä tulee heittämällä täyteen, Haapamäeltä Seinäjoelle ei, mutta jos edes yksi tavarajuna siirtyisi sähköistyksen myötä Parkanon radalta Haapamäen radalle, olisi se neljä junaa jo täynnä.

En pitäisi Haapamäen radan sähköistystä kuitenkaan helpoimpana tapana lisätä kapasiteettiä, helpointa olisi rakentaa Parkanon radalle kaksiraiteisia osuuksia tai vaikka samantien kaksiraiteistaa koko rata Tampereelta Seinäjoelle. Ei toki sillä, etteikö Haapamäen radan sähköistyksestä olisi hyötyä.

Akkukalusto toimii Suomessa oikein hyvin, katsoo vaikka 130 000 sähköautoa Suomessa. Junissa olisi vain enemmän MWh kapasiteettia kuin autoissa ja junille tulisi rakentaa pikalataus pisteitä eli sähköverkkoa isoimmille asemille. Flirth juna akku latautuu ajolangan alla 15 min.

Ja miksi sitten Saksassa on hankittu 300 akkujunaa Stadlerilta jos siellä muka sähköistetään rataverkkoa ?

video akkujunan ajosta talvisissä olosuhteissa https://youtu.be/MGho18fCZKo

Akkujuna tekee pikalatauksen https://youtu.be/2VkQxLkcb2k?t=84