Junayhteys Rovaniemeltä ja Oulusta Narvikiin

[Timo Humalisto]

Muutos on helppo puupölkyillä/pätkäkiskoilla eli ostetaan uusi raidevälimitta ja ruuvataan/naulataan toinen kisko 9 cm lähemmäs toista. Ainoastaan vaiheet yms. erikoispaikat joudutaan uusimaan.

Ei onnistu, koska kiskon jalan leveys raskailla kiskoilla on jopa 15 cm. Tarkoittaa, että tuplakiskon harjat ovat myös saman 15 cm erillään, kun pitäisi päästä tuohon 9 cm:iin. Enintään 24 kg/m kiskoilla onnistuu.
Tietysti voidaan teoriassa tehdä yhteisellä jalalla olevaa kaksoiskiskoa...

siis toisen kiskon siirto 9 cm lähemmäs toista ei muka onnistu ?

Sorry, ajatukseni harhaili kolmikiskoisen radan toteutuksessa, jolloin kolmas kisko ei Suomessa mahdu tarpeeksi lähelle toista kiskoa. Onnistuuhan tietysti kiskon siirto sen 8,9 cm lähemmäksi toista mutta liikennöinti voisi olla ns. mielenkiintoista ennen kuin kaikki tarvittavat radat olisi käsitelty ja sopivat vaunut ja veturit hankittu. Lisää teoreettisia vaihtoehtoja: https://yle.fi/a/74-20161782

[Tero Korkeakoski]

Alkaa tää aihe hiukan vituttaa, kun on muutamia faktoja. Suomi on esimerkiksi riippuvainen Venäjältä tuotavasta ammoniakista ja nikkelistä vielä pitkään. Vihreän ammoniakin tuotantoa on suunniteltu, mutta se muun muassa vaatii kolme kertaa enemmän energiaa kuin perinteinen Haber-Bosch prosessi, mitä Venäläiset ja Ukrainalaiset tehtaat käyttävät.

Eikö sen ammoniakin tuonnin takia kannattaisi Yaran hankia vaunuja joissa voi vaihtaa telit ja tuoda ammoniakkki Ruotsin tai Norjan tehtaista junalla Tornion kautta Suomeen? Tai junalautalla Uuteenkaupunkiin?

Mahtaako siellä olla ylimääräistä kapasiteettia tuosta noin vaan. En ole ainakaan lukenut että olisivat laajentaneet tuotantoa.

[Arto Papunen]

Ehkä ammoniakin suhteen vaan pitää odottaa koska ne Suomen hankkeet valmistuu. Eikö Yaralle tullut joku vihreän ammoniakin tehdas Norjaan, mutta riittääkö sellaisesta kapasiteettia tuotavaksi vielä Suomeen..

[Jari Välimaa]

Muutos on helppo puupölkyillä/pätkäkiskoilla eli ostetaan uusi raidevälimitta ja ruuvataan/naulataan toinen kisko 9 cm lähemmäs toista. Ainoastaan vaiheet yms. erikoispaikat joudutaan uusimaan.

Ei onnistu, koska kiskon jalan leveys raskailla kiskoilla on jopa 15 cm. Tarkoittaa, että tuplakiskon harjat ovat myös saman 15 cm erillään, kun pitäisi päästä tuohon 9 cm:iin. Enintään 24 kg/m kiskoilla onnistuu.
Tietysti voidaan teoriassa tehdä yhteisellä jalalla olevaa kaksoiskiskoa...

siis toisen kiskon siirto 9 cm lähemmäs toista ei muka onnistu ?

Sorry, ajatukseni harhaili kolmikiskoisen radan toteutuksessa, jolloin kolmas kisko ei Suomessa mahdu tarpeeksi lähelle toista kiskoa. Onnistuuhan tietysti kiskon siirto sen 8,9 cm lähemmäksi toista mutta liikennöinti voisi olla ns. mielenkiintoista ennen kuin kaikki tarvittavat radat olisi käsitelty ja sopivat vaunut ja veturit hankittu. Lisää teoreettisia vaihtoehtoja: https://yle.fi/a/74-20161782

Tämä muutos pitäisi tehdä aluettain jolloin junapalvelut eivät olisi käytössä. Niin kun nyt suunnitellaan Lapin muutosta.

Tämä kavennus toimii vain puupölkyillä ja on halvin tapa muuttaa raideleveyttä, betoni pölkyillä pitää vaihtaa pölkky ja siihen tehtävään voidaan käyttää konetta.

[Jari Välimaa]

Nyt on tullut Ruotsalaisille mahdollisuus ajaa diesel-junia Haaparannasta Tornioon kun sähköveturit eivät voi toimia sähkölinjan keskilinjan vuoksi sillalla ja Suomessa.

Hakija CZLOKO

tyyppi 744.1 8010-115 1d SWE

alue SE(Sweden)+FI(Tornio)

https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/11-082-0004-7-002-001

[Rainer Silfverberg]

Ehkä ammoniakin suhteen vaan pitää odottaa koska ne Suomen hankkeet valmistuu. Eikö Yaralle tullut joku vihreän ammoniakin tehdas Norjaan, mutta riittääkö sellaisesta kapasiteettia tuotavaksi vielä Suomeen..

Eikö mistään keski-Euroopasta löydy ammoniakkitehdasta joka voisi toimittaa sitä junakuljetuksena Suomeen, telinvaihtokelpoisilla vaunuilla, ettei tarvitse luottaa venäläiseen ammoniakkiin jonka saatavuudessa voi milloin tahansa tulla ongelmia?

[Ossi Rosten]

Tähän tuli vastaan aika tyhjentävä kirjoitus tästä hankkeesta:

https://hegemiettinen.fi/2025/05/14/miksi-ministeri-on-innostunut-hyodyttomasta-raideleveyden-muuttamisesta/

[Juha Kutvonen]

Tähän tuli vastaan aika tyhjentävä kirjoitus tästä hankkeesta:

https://hegemiettinen.fi/2025/05/14/miksi-ministeri-on-innostunut-hyodyttomasta-raideleveyden-muuttamisesta/

Tämä on täyttä asiaa. Rautatieliikennettä ja -tekniikkaa tuntematta on helppo heittää tällaisia raideleveyden muutossuunnitelmia, mutta todellisuudessa on kyse teknisesti erittäin haastavasta ja todella kalliista mullistuksesta Suomen rataverkolla. Muutosta voisi verrata kumipyöräpuolella siten, että Suomessa siirryttäisiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tiekohtaisesti niin, ettei vanhoilla ajoneuvoilla voisi enää ajaa uusituilla tieosuuksilla.

Jos huoltovarmuutta ajatellaan, niin Laitaatsalmen rautatiesillasta kannattaisi aloittaa. Sillä turvattaisiin yhteydet itärajalle Karjalan radan liikennekatkojen varalle.

[Jari Välimaa]

Tähän tuli vastaan aika tyhjentävä kirjoitus tästä hankkeesta:

https://hegemiettinen.fi/2025/05/14/miksi-ministeri-on-innostunut-hyodyttomasta-raideleveyden-muuttamisesta/

Tämä on täyttä asiaa. Rautatieliikennettä ja -tekniikkaa tuntematta on helppo heittää tällaisia raideleveyden muutossuunnitelmia, mutta todellisuudessa on kyse teknisesti erittäin haastavasta ja todella kalliista mullistuksesta Suomen rataverkolla. Muutosta voisi verrata kumipyöräpuolella siten, että Suomessa siirryttäisiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tiekohtaisesti niin, ettei vanhoilla ajoneuvoilla voisi enää ajaa uusituilla tieosuuksilla.

Jos huoltovarmuutta ajatellaan, niin Laitaatsalmen rautatiesillasta kannattaisi aloittaa. Sillä turvattaisiin yhteydet itärajalle Karjalan radan liikennekatkojen varalle.

Suomi on nyt Naton jäsen ja joukkoja pitää pystyä siirtämään nopeasti Norjan rannikolta pohjois-suomeen ja muuallekin tai Suomesta pitää siirtää joukko-osastoja . Yksi mekanisoitu prikaati tarvitsee kulkeakseen monta junaa.

[Ossi Rosten]

Tähän tuli vastaan aika tyhjentävä kirjoitus tästä hankkeesta:

https://hegemiettinen.fi/2025/05/14/miksi-ministeri-on-innostunut-hyodyttomasta-raideleveyden-muuttamisesta/

Tämä on täyttä asiaa. Rautatieliikennettä ja -tekniikkaa tuntematta on helppo heittää tällaisia raideleveyden muutossuunnitelmia, mutta todellisuudessa on kyse teknisesti erittäin haastavasta ja todella kalliista mullistuksesta Suomen rataverkolla. Muutosta voisi verrata kumipyöräpuolella siten, että Suomessa siirryttäisiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tiekohtaisesti niin, ettei vanhoilla ajoneuvoilla voisi enää ajaa uusituilla tieosuuksilla.

Jos huoltovarmuutta ajatellaan, niin Laitaatsalmen rautatiesillasta kannattaisi aloittaa. Sillä turvattaisiin yhteydet itärajalle Karjalan radan liikennekatkojen varalle.

Suomi on nyt Naton jäsen ja joukkoja pitää pystyä siirtämään nopeasti Norjan rannikolta pohjois-suomeen ja muuallekin tai Suomesta pitää siirtää joukko-osastoja . Yksi mekanisoitu prikaati tarvitsee kulkeakseen monta junaa.

Taitaa vain olla muutama muukin pullonkaula kuin siirtokuormaus standardilta viisjalkaselle tuossa tilanteessa, jo ennen Suomen rajaa. Varsin kun samasta kapasiteetista kilpailee muukin huoltovarmuudelle kriittinen liikenne + toki Ruotsin ja Norjan oma liikenne.
Luitko tuota artikkelia?