Timo Humalisto
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 32
|
« Vastaus #150 : Eilen kello 23:17:37 » |
|
Muutos on helppo puupölkyillä/pätkäkiskoilla eli ostetaan uusi raidevälimitta ja ruuvataan/naulataan toinen kisko 9 cm lähemmäs toista. Ainoastaan vaiheet yms. erikoispaikat joudutaan uusimaan.
Ei onnistu, koska kiskon jalan leveys raskailla kiskoilla on jopa 15 cm. Tarkoittaa, että tuplakiskon harjat ovat myös saman 15 cm erillään, kun pitäisi päästä tuohon 9 cm:iin. Enintään 24 kg/m kiskoilla onnistuu. Tietysti voidaan teoriassa tehdä yhteisellä jalalla olevaa kaksoiskiskoa... siis toisen kiskon siirto 9 cm lähemmäs toista ei muka onnistu ? Sorry, ajatukseni harhaili kolmikiskoisen radan toteutuksessa, jolloin kolmas kisko ei Suomessa mahdu tarpeeksi lähelle toista kiskoa. Onnistuuhan tietysti kiskon siirto sen 8,9 cm lähemmäksi toista mutta liikennöinti voisi olla ns. mielenkiintoista ennen kuin kaikki tarvittavat radat olisi käsitelty ja sopivat vaunut ja veturit hankittu. Lisää teoreettisia vaihtoehtoja: https://yle.fi/a/74-20161782
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 304
|
« Vastaus #151 : Eilen kello 23:32:01 » |
|
Alkaa tää aihe hiukan vituttaa, kun on muutamia faktoja. Suomi on esimerkiksi riippuvainen Venäjältä tuotavasta ammoniakista ja nikkelistä vielä pitkään. Vihreän ammoniakin tuotantoa on suunniteltu, mutta se muun muassa vaatii kolme kertaa enemmän energiaa kuin perinteinen Haber-Bosch prosessi, mitä Venäläiset ja Ukrainalaiset tehtaat käyttävät.
Eikö sen ammoniakin tuonnin takia kannattaisi Yaran hankia vaunuja joissa voi vaihtaa telit ja tuoda ammoniakkki Ruotsin tai Norjan tehtaista junalla Tornion kautta Suomeen? Tai junalautalla Uuteenkaupunkiin? Mahtaako siellä olla ylimääräistä kapasiteettia tuosta noin vaan. En ole ainakaan lukenut että olisivat laajentaneet tuotantoa.
|
|
|
tallennettu
|
Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
|
|
|
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 357
|
« Vastaus #152 : Tänään kello 02:18:01 » |
|
Ehkä ammoniakin suhteen vaan pitää odottaa koska ne Suomen hankkeet valmistuu. Eikö Yaralle tullut joku vihreän ammoniakin tehdas Norjaan, mutta riittääkö sellaisesta kapasiteettia tuotavaksi vielä Suomeen..
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1828
|
« Vastaus #153 : Tänään kello 07:14:42 » |
|
Muutos on helppo puupölkyillä/pätkäkiskoilla eli ostetaan uusi raidevälimitta ja ruuvataan/naulataan toinen kisko 9 cm lähemmäs toista. Ainoastaan vaiheet yms. erikoispaikat joudutaan uusimaan.
Ei onnistu, koska kiskon jalan leveys raskailla kiskoilla on jopa 15 cm. Tarkoittaa, että tuplakiskon harjat ovat myös saman 15 cm erillään, kun pitäisi päästä tuohon 9 cm:iin. Enintään 24 kg/m kiskoilla onnistuu. Tietysti voidaan teoriassa tehdä yhteisellä jalalla olevaa kaksoiskiskoa... siis toisen kiskon siirto 9 cm lähemmäs toista ei muka onnistu ? Sorry, ajatukseni harhaili kolmikiskoisen radan toteutuksessa, jolloin kolmas kisko ei Suomessa mahdu tarpeeksi lähelle toista kiskoa. Onnistuuhan tietysti kiskon siirto sen 8,9 cm lähemmäksi toista mutta liikennöinti voisi olla ns. mielenkiintoista ennen kuin kaikki tarvittavat radat olisi käsitelty ja sopivat vaunut ja veturit hankittu. Lisää teoreettisia vaihtoehtoja: https://yle.fi/a/74-20161782Tämä muutos pitäisi tehdä aluettain jolloin junapalvelut eivät olisi käytössä. Niin kun nyt suunnitellaan Lapin muutosta. Tämä kavennus toimii vain puupölkyillä ja on halvin tapa muuttaa raideleveyttä, betoni pölkyillä pitää vaihtaa pölkky ja siihen tehtävään voidaan käyttää konetta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1828
|
« Vastaus #154 : Tänään kello 09:21:24 » |
|
Nyt on tullut Ruotsalaisille mahdollisuus ajaa diesel-junia Haaparannasta Tornioon kun sähköveturit eivät voi toimia sähkölinjan keskilinjan vuoksi sillalla ja Suomessa. Hakija CZLOKO tyyppi 744.1 8010-115 1d SWE alue SE(Sweden)+FI(Tornio) https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/11-082-0004-7-002-001
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1065
|
« Vastaus #155 : Tänään kello 11:39:30 » |
|
Ehkä ammoniakin suhteen vaan pitää odottaa koska ne Suomen hankkeet valmistuu. Eikö Yaralle tullut joku vihreän ammoniakin tehdas Norjaan, mutta riittääkö sellaisesta kapasiteettia tuotavaksi vielä Suomeen..
Eikö mistään keski-Euroopasta löydy ammoniakkitehdasta joka voisi toimittaa sitä junakuljetuksena Suomeen, telinvaihtokelpoisilla vaunuilla, ettei tarvitse luottaa venäläiseen ammoniakkiin jonka saatavuudessa voi milloin tahansa tulla ongelmia?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ossi Rosten
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 222
|
« Vastaus #156 : Tänään kello 15:39:41 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 558
|
« Vastaus #157 : Tänään kello 16:50:06 » |
|
Tämä on täyttä asiaa. Rautatieliikennettä ja -tekniikkaa tuntematta on helppo heittää tällaisia raideleveyden muutossuunnitelmia, mutta todellisuudessa on kyse teknisesti erittäin haastavasta ja todella kalliista mullistuksesta Suomen rataverkolla. Muutosta voisi verrata kumipyöräpuolella siten, että Suomessa siirryttäisiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tiekohtaisesti niin, ettei vanhoilla ajoneuvoilla voisi enää ajaa uusituilla tieosuuksilla. Jos huoltovarmuutta ajatellaan, niin Laitaatsalmen rautatiesillasta kannattaisi aloittaa. Sillä turvattaisiin yhteydet itärajalle Karjalan radan liikennekatkojen varalle.
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1828
|
« Vastaus #158 : Tänään kello 17:01:32 » |
|
Tämä on täyttä asiaa. Rautatieliikennettä ja -tekniikkaa tuntematta on helppo heittää tällaisia raideleveyden muutossuunnitelmia, mutta todellisuudessa on kyse teknisesti erittäin haastavasta ja todella kalliista mullistuksesta Suomen rataverkolla. Muutosta voisi verrata kumipyöräpuolella siten, että Suomessa siirryttäisiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tiekohtaisesti niin, ettei vanhoilla ajoneuvoilla voisi enää ajaa uusituilla tieosuuksilla. Jos huoltovarmuutta ajatellaan, niin Laitaatsalmen rautatiesillasta kannattaisi aloittaa. Sillä turvattaisiin yhteydet itärajalle Karjalan radan liikennekatkojen varalle. Suomi on nyt Naton jäsen ja joukkoja pitää pystyä siirtämään nopeasti Norjan rannikolta pohjois-suomeen ja muuallekin tai Suomesta pitää siirtää joukko-osastoja . Yksi mekanisoitu prikaati tarvitsee kulkeakseen monta junaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ossi Rosten
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 222
|
« Vastaus #159 : Tänään kello 17:10:43 » |
|
Tämä on täyttä asiaa. Rautatieliikennettä ja -tekniikkaa tuntematta on helppo heittää tällaisia raideleveyden muutossuunnitelmia, mutta todellisuudessa on kyse teknisesti erittäin haastavasta ja todella kalliista mullistuksesta Suomen rataverkolla. Muutosta voisi verrata kumipyöräpuolella siten, että Suomessa siirryttäisiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tiekohtaisesti niin, ettei vanhoilla ajoneuvoilla voisi enää ajaa uusituilla tieosuuksilla. Jos huoltovarmuutta ajatellaan, niin Laitaatsalmen rautatiesillasta kannattaisi aloittaa. Sillä turvattaisiin yhteydet itärajalle Karjalan radan liikennekatkojen varalle. Suomi on nyt Naton jäsen ja joukkoja pitää pystyä siirtämään nopeasti Norjan rannikolta pohjois-suomeen ja muuallekin tai Suomesta pitää siirtää joukko-osastoja . Yksi mekanisoitu prikaati tarvitsee kulkeakseen monta junaa. Taitaa vain olla muutama muukin pullonkaula kuin siirtokuormaus standardilta viisjalkaselle tuossa tilanteessa, jo ennen Suomen rajaa. Varsin kun samasta kapasiteetista kilpailee muukin huoltovarmuudelle kriittinen liikenne + toki Ruotsin ja Norjan oma liikenne. Luitko tuota artikkelia?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Marko Laine
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 278
|
« Vastaus #160 : Tänään kello 17:28:48 » |
|
Tämä on täyttä asiaa. Rautatieliikennettä ja -tekniikkaa tuntematta on helppo heittää tällaisia raideleveyden muutossuunnitelmia, mutta todellisuudessa on kyse teknisesti erittäin haastavasta ja todella kalliista mullistuksesta Suomen rataverkolla. Muutosta voisi verrata kumipyöräpuolella siten, että Suomessa siirryttäisiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tiekohtaisesti niin, ettei vanhoilla ajoneuvoilla voisi enää ajaa uusituilla tieosuuksilla. Jos huoltovarmuutta ajatellaan, niin Laitaatsalmen rautatiesillasta kannattaisi aloittaa. Sillä turvattaisiin yhteydet itärajalle Karjalan radan liikennekatkojen varalle. Suomi on nyt Naton jäsen ja joukkoja pitää pystyä siirtämään nopeasti Norjan rannikolta pohjois-suomeen ja muuallekin tai Suomesta pitää siirtää joukko-osastoja . Yksi mekanisoitu prikaati tarvitsee kulkeakseen monta junaa. Vähän ihmetyttää tämä harha-ajatus, että kriisiaikana huolto pelaa mukavasti rautateitse. Jokainen pohjoisessa oleva rata joutuu ylittämään suuren joen ja sotatilanteessa joen yli tulevat sillat ovat varmasti ensisijaisia kohteita. Siihen loppuu se huoltovarmuus. Lisäksi junaliikenne perustuu nykyisin liikaa tietotekniikkaan/kulunvalvontaan. Onko meillä edes enää osaamista ja kykyä liikennöidä, jos liikenteenohjausjärjestelmät saadaan halvaannutettua vihollisen toimesta?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1065
|
« Vastaus #161 : Tänään kello 17:41:51 » |
|
Tämä on täyttä asiaa. Rautatieliikennettä ja -tekniikkaa tuntematta on helppo heittää tällaisia raideleveyden muutossuunnitelmia, mutta todellisuudessa on kyse teknisesti erittäin haastavasta ja todella kalliista mullistuksesta Suomen rataverkolla. Muutosta voisi verrata kumipyöräpuolella siten, että Suomessa siirryttäisiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tiekohtaisesti niin, ettei vanhoilla ajoneuvoilla voisi enää ajaa uusituilla tieosuuksilla. Jos huoltovarmuutta ajatellaan, niin Laitaatsalmen rautatiesillasta kannattaisi aloittaa. Sillä turvattaisiin yhteydet itärajalle Karjalan radan liikennekatkojen varalle. Suomi on nyt Naton jäsen ja joukkoja pitää pystyä siirtämään nopeasti Norjan rannikolta pohjois-suomeen ja muuallekin tai Suomesta pitää siirtää joukko-osastoja . Yksi mekanisoitu prikaati tarvitsee kulkeakseen monta junaa. Taitaa vain olla muutama muukin pullonkaula kuin siirtokuormaus standardilta viisjalkaselle tuossa tilanteessa, jo ennen Suomen rajaa. Varsin kun samasta kapasiteetista kilpailee muukin huoltovarmuudelle kriittinen liikenne + toki Ruotsin ja Norjan oma liikenne. Luitko tuota artikkelia? Jos ollaan sotatilassa niin puolustusvoimien eli NATOn kuljetukset priorisoidaan korkeimmalle tasolle. Koskee myös Ruotsia koska olemme samassa liittoumasta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 357
|
« Vastaus #162 : Tänään kello 17:44:54 » |
|
Ehkä ammoniakin suhteen vaan pitää odottaa koska ne Suomen hankkeet valmistuu. Eikö Yaralle tullut joku vihreän ammoniakin tehdas Norjaan, mutta riittääkö sellaisesta kapasiteettia tuotavaksi vielä Suomeen..
Eikö mistään keski-Euroopasta löydy ammoniakkitehdasta joka voisi toimittaa sitä junakuljetuksena Suomeen, telinvaihtokelpoisilla vaunuilla, ettei tarvitse luottaa venäläiseen ammoniakkiin jonka saatavuudessa voi milloin tahansa tulla ongelmia? Junakuljetuksena? Eiköhän Yaran Uudenkaupungin tehtaalle saada ihan laivalla. Ja eikö Uuteenkaupunkiin tehty laitteet, että laivalla tuodun ammoniakin saisi junanvaunuihin ja eikö niitä normaalin standardin vaunuja ja gost-vaunuja(joita koskee se poikkeuslaki säiliökuljetuksissa) ole sen verran Suomessa että sen ammoniakin saisi Siilinjärvellekkin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Humalisto
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 32
|
« Vastaus #163 : Tänään kello 17:49:04 » |
|
Taitaa vain olla muutama muukin pullonkaula kuin siirtokuormaus standardilta viisjalkaselle tuossa tilanteessa, jo ennen Suomen rajaa. Varsin kun samasta kapasiteetista kilpailee muukin huoltovarmuudelle kriittinen liikenne + toki Ruotsin ja Norjan oma liikenne. - - - - -
Tuntuu maalaisjärjen puutteelta rakentaa uutta rataa tai muuttaa vanhaa, jos tuloksena on vain siirtokuormauspaikan siirtyminen paikasta toiseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1065
|
« Vastaus #164 : Tänään kello 17:54:37 » |
|
Ehkä ammoniakin suhteen vaan pitää odottaa koska ne Suomen hankkeet valmistuu. Eikö Yaralle tullut joku vihreän ammoniakin tehdas Norjaan, mutta riittääkö sellaisesta kapasiteettia tuotavaksi vielä Suomeen..
Eikö mistään keski-Euroopasta löydy ammoniakkitehdasta joka voisi toimittaa sitä junakuljetuksena Suomeen, telinvaihtokelpoisilla vaunuilla, ettei tarvitse luottaa venäläiseen ammoniakkiin jonka saatavuudessa voi milloin tahansa tulla ongelmia? Junakuljetuksena? Eiköhän Yaran Uudenkaupungin tehtaalle saada ihan laivalla. Ja eikö Uuteenkaupunkiin tehty laitteet, että laivalla tuodun ammoniakin saisi junanvaunuihin ja eikö niitä normaalin standardin vaunuja ja gost-vaunuja(joita koskee se poikkeuslaki säiliökuljetuksissa) ole sen verran Suomessa että sen ammoniakin saisi Siilinjärvellekkin. Toivottavasti on niin sitten. Venäjän tuonnin jatkuvuuteen ei voi luottaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ossi Rosten
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 222
|
« Vastaus #165 : Tänään kello 18:08:41 » |
|
Jos ollaan sotatilassa niin puolustusvoimien eli NATOn kuljetukset priorisoidaan korkeimmalle tasolle. Koskee myös Ruotsia koska olemme samassa liittoumasta.
Niin, siis tarkoituksella vähän härppien erottelin ase ja muu huoltovarmuuskriittinen - nimittäin yhteiskunnan on pyörittävä pahimmankin kriisin aikana tai loppuu pyssyjen pauke senkin takia rajalla. Ei marssi armeija tyhjin vatsoin eikä alasti sanotaan. Kriittisten tehtaiden on pyörittävä mahdollisuuksien mukaan niin pitkään kuin mahdollista ja kaiki nämä tarvitsee jostain, jollain, kuljetettavaa raaka-ainetta. Kyllä siellä Ukrainassakin rajan ylittää muun Euroopan puoleista rajaa paljon enemmän jotain muuta kuin varsinaista asetarviketta - kriittisenä. (tokikaan se ei kuulu liittoutumaan johon apua tulisi muualta, vaan kuka sanoo että liittoutumaan kuuluvaankaan maahan tulisi - ei ole vielä koeponnisstettu)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1065
|
« Vastaus #166 : Tänään kello 18:16:41 » |
|
Jos ollaan sotatilassa niin puolustusvoimien eli NATOn kuljetukset priorisoidaan korkeimmalle tasolle. Koskee myös Ruotsia koska olemme samassa liittoumasta.
Niin, siis tarkoituksella vähän härppien erottelin ase ja muu huoltovarmuuskriittinen - nimittäin yhteiskunnan on pyörittävä pahimmankin kriisin aikana tai loppuu pyssyjen pauke senkin takia rajalla. Ei marssi armeija tyhjin vatsoin eikä alasti sanotaan. Kriittisten tehtaiden on pyörittävä mahdollisuuksien mukaan niin pitkään kuin mahdollista ja kaiki nämä tarvitsee jostain, jollain, kuljetettavaa raaka-ainetta. Kyllä siellä Ukrainassakin rajan ylittää muun Euroopan puoleista rajaa paljon enemmän jotain muuta kuin varsinaista asetarviketta - kriittisenä. (tokikaan se ei kuulu liittoutumaan johon apua tulisi muualta, vaan kuka sanoo että liittoutumaan kuuluvaankaan maahan tulisi - ei ole vielä koeponnisstettu) Ne tavarat mitä pystyy kuljettamaan rekoilla tai laivoilla kulkevat sellaisessa tilanteessa niillä. Kumma että rautatie Bodenista Tornion kautta Kemiin ykskaks menisi tukkoon kun ei sitä pitkin rauhankaan aikana kulje juuri yhtään junia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Sami Koistinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 24
|
« Vastaus #167 : Tänään kello 19:37:11 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|