Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Haloo hallitus! Missä on Kolarin radan parannukset.  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1114


« Vastaus #25 : Eilen kello 12:46:28 »


Vaihtopisteen siirtyminen Kemiin tulee oletettavasti tapahtumaan joskus 2030-luvun puolivälissä tai sen jälkeen, joten kyllä tässä varmaan ainakin sen kymmenisen vuotta ehditään ajella.

Vaihto voidaan nyt suorittaa myös Tornion puolella. Silloin päästäisiin purkamaan Suomen rataverkko Ruotsin puolelta ja poistamaan nelikisko systeemi rajasillalta. Haaparannasta tulisi normaali ruotsalainen ratapiha.

Sähköistyksen osalta Suomalainen sähköverkko puretaan pois Haaparannasta ja rajasillalle tulisi Ruotsin 15 kV ja Suomen 25 kV erotuskohta jonka ylittäminen vaatisi monijänniteveturia/vaunua 1435 mm verkossa.  

Minkä takia pitäisi purkaa suomalainen kiskotus Haaparannasta?  Siellä ratapiha on paljon tilavampi kuin Torniossa ja siellä voi suorittaa paljon enemmän siirtokuormaus-operaatioita kuin Tornoissa.

Sotilasjunat voivat kulkea dieselillä joten sähköiistyksen muuttamiseen ei ole tarvetta.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2047


« Vastaus #26 : Eilen kello 13:13:44 »


Vaihtopisteen siirtyminen Kemiin tulee oletettavasti tapahtumaan joskus 2030-luvun puolivälissä tai sen jälkeen, joten kyllä tässä varmaan ainakin sen kymmenisen vuotta ehditään ajella.

Vaihto voidaan nyt suorittaa myös Tornion puolella. Silloin päästäisiin purkamaan Suomen rataverkko Ruotsin puolelta ja poistamaan nelikisko systeemi rajasillalta. Haaparannasta tulisi normaali ruotsalainen ratapiha.

Sähköistyksen osalta Suomalainen sähköverkko puretaan pois Haaparannasta ja rajasillalle tulisi Ruotsin 15 kV ja Suomen 25 kV erotuskohta jonka ylittäminen vaatisi monijänniteveturia/vaunua 1435 mm verkossa.  

Minkä takia pitäisi purkaa suomalainen kiskotus Haaparannasta?  Siellä ratapiha on paljon tilavampi kuin Torniossa ja siellä voi suorittaa paljon enemmän siirtokuormaus-operaatioita kuin Tornoissa.

Sotilasjunat voivat kulkea dieselillä joten sähköiistyksen muuttamiseen ei ole tarvetta.


Koska se on kuitenkin lopputilanne ja eurooppalaiset sähköveturit eivät pääse suomenpuolelle tällä hetkellä.

Torniossa on kuitenkin enemmän siirtoraiteita ja kun Rail Nordica kulkee niin silloin loppuu liikenne suomalaisilla kiskoilla
tallennettu
Antti Tapani Häkkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 500


« Vastaus #27 : Eilen kello 18:22:57 »


Vaihtopisteen siirtyminen Kemiin tulee oletettavasti tapahtumaan joskus 2030-luvun puolivälissä tai sen jälkeen, joten kyllä tässä varmaan ainakin sen kymmenisen vuotta ehditään ajella.

Vaihto voidaan nyt suorittaa myös Tornion puolella. Silloin päästäisiin purkamaan Suomen rataverkko Ruotsin puolelta ja poistamaan nelikisko systeemi rajasillalta. Haaparannasta tulisi normaali ruotsalainen ratapiha.

Sähköistyksen osalta Suomalainen sähköverkko puretaan pois Haaparannasta ja rajasillalle tulisi Ruotsin 15 kV ja Suomen 25 kV erotuskohta jonka ylittäminen vaatisi monijänniteveturia/vaunua 1435 mm verkossa.  

Minkä takia pitäisi purkaa suomalainen kiskotus Haaparannasta?  Siellä ratapiha on paljon tilavampi kuin Torniossa ja siellä voi suorittaa paljon enemmän siirtokuormaus-operaatioita kuin Tornoissa.

Sotilasjunat voivat kulkea dieselillä joten sähköiistyksen muuttamiseen ei ole tarvetta.


Koska se on kuitenkin lopputilanne ja eurooppalaiset sähköveturit eivät pääse suomenpuolelle tällä hetkellä.

Torniossa on kuitenkin enemmän siirtoraiteita ja kun Rail Nordica kulkee niin silloin loppuu liikenne suomalaisilla kiskoilla

En tiedä mistä fiktiivisestä lopputilanteesta puhutaan, mutta tämä Rail Nordica tarkoittaa tässä kohtaa käytännössä vasta normaaliraiteisen radan vetämistä Torniosta Kemiin, eikä se tule tarkoittamaan leveäraiteisen liikenteen loppumista Haaparantaan.
Ja mikäli ratojen normaaliraiteisia ratoja tullaan rakentamaan laajemmassa mittakaavassa, veikkaan että niihin tulee ihan vaan se sama sähköistys, joka Suomessa on nyt jo käytössä, koska eri raideleveyksien kiskot tulevat risteämään paljon ja sen toteuttaminen kahdella eri sähköistyksellä ei olisi käytännöllistä. Lisäksi Rail Balticaan ja sitä myöten oletettavasti myös Helsinki-Tallinna -tunneliin tulee sama sähköistys, jota me Suomessa käytämme.

Mitään muutoksia olemassaolevaan infraan ei tässä kohtaa kannata lähteä tekemään sillä ajatuksella, että "rataverkon raideleveyttä kuitenkin muutetaan", koska sellaisesta ei ole toteutuspäätöstä.
On melko todennäköistä, että Torniosta Kemiin ja mahdollisesti edelleen Ouluun tulee jossain kohtaa normaaliraiteinen rata, mutta se ei ole varmaa, eikä välttämättä vielä hetkeen tulee olemaankaan.
Koko rataverkon raideleveyden muutos taas on ennemminkin haave kuin jokin lähivuosina oikeasti tapahtuva asia. Joo, nykyinen hallitus kannattaa sitä, mutta hallitukset vaihtuvat ja politiikka niiden mukana ja puoleillakin on tapana tehdä asioiden suhteen 180-asteen täyskäännnöksiä.

Lisäksi sanottakoon, että henkilöjunilla vaihto ei onnistuisi Torniossa, koska Torniossa ei ole normaaliraiteista laituriraidetta. Siinä mielessä Tornion asema olisi toki parempi, että se on lähempänä keskustaa, kuin Haaparannan.
tallennettu
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 359


« Vastaus #28 : Eilen kello 20:27:41 »

Eikö Ruotsin puolen toimijoilla ole Suomen Sr3:n kaltaista sähköveturia dieseleineen, että päästäisiin se lyhyt matka Haaparannasta Tornioon.

(Toisaalta voisi Norrtågkin hankkia pari junaa missä akut, jos liikenne ulotettaisiin Tornioon asti. Tietty vaatisi laituria, mutta ehkei maksaisi maltaita liikenteen jatko sillan yli)
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 335


« Vastaus #29 : Eilen kello 22:17:55 »

Mikäs muuten on alunperin ollut idea siihen että ylipäänsä piti tehdä muutaman kilometrin nelikisko-osuus? Miksei vaan tehty toiseen kaupunkiin siirtokuormausratapihaa silloin sata vuotta sitten?
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2047


« Vastaus #30 : Tänään kello 06:55:27 »


En tiedä mistä fiktiivisestä lopputilanteesta puhutaan, mutta tämä Rail Nordica tarkoittaa tässä kohtaa käytännössä vasta normaaliraiteisen radan vetämistä Torniosta Kemiin, eikä se tule tarkoittamaan leveäraiteisen liikenteen loppumista Haaparantaan.
Ja mikäli ratojen normaaliraiteisia ratoja tullaan rakentamaan laajemmassa mittakaavassa, veikkaan että niihin tulee ihan vaan se sama sähköistys, joka Suomessa on nyt jo käytössä, koska eri raideleveyksien kiskot tulevat risteämään paljon ja sen toteuttaminen kahdella eri sähköistyksellä ei olisi käytännöllistä. Lisäksi Rail Balticaan ja sitä myöten oletettavasti myös Helsinki-Tallinna -tunneliin tulee sama sähköistys, jota me Suomessa käytämme.

Mitään muutoksia olemassaolevaan infraan ei tässä kohtaa kannata lähteä tekemään sillä ajatuksella, että "rataverkon raideleveyttä kuitenkin muutetaan", koska sellaisesta ei ole toteutuspäätöstä.
On melko todennäköistä, että Torniosta Kemiin ja mahdollisesti edelleen Ouluun tulee jossain kohtaa normaaliraiteinen rata, mutta se ei ole varmaa, eikä välttämättä vielä hetkeen tulee olemaankaan.
Koko rataverkon raideleveyden muutos taas on ennemminkin haave kuin jokin lähivuosina oikeasti tapahtuva asia. Joo, nykyinen hallitus kannattaa sitä, mutta hallitukset vaihtuvat ja politiikka niiden mukana ja puoleillakin on tapana tehdä asioiden suhteen 180-asteen täyskäännnöksiä.

Lisäksi sanottakoon, että henkilöjunilla vaihto ei onnistuisi Torniossa, koska Torniossa ei ole normaaliraiteista laituriraidetta. Siinä mielessä Tornion asema olisi toki parempi, että se on lähempänä keskustaa, kuin Haaparannan.

Rail Nordican määritteessä puhutaan jännästi reitistä Tornio-Haaparanta-Kemi. En tiedä mikä logiikkatuohon sisältyy.

Lapin rataverkolta ei taida tulla Ruotsiin mitään Kolarista tai Rovaniemeltä vaan Etelä-pohjanmaalta. Näin Väylä

"Haaparanta-Kemi- ja Haaparanta-Oulu yhteydet nousevat esille kysynnältä
todennäköisimmin toteutuvina.

Eurooppalaisen
raideleveyden ulottaminen
Pohjois-Suomeen
Eurooppalaisen raideleveyden ratojen
kehittäminen Ruotsista Suomeen
Selvitystyön keskeiset tulokset
11.6.2025"

Sähköistyksen osalta break-of-electricity raja tulee kuitenkin rajasillalle kun Ruotsi ei ole muuttamassa jännitettään. Ja muistaa että Rail Nordican tärkein tarkoitus on päästää sotilasjunat Göteborgista ja Narvikista sellaisenaan sähkövedolla Kemiin ja myöhemmin Ouluun saakka joihin tulee purkupisteet tavararoille sekä henkilöliikenkeen asema vaihtoihin. Joten rajasillalta poistuu suomalainen sähköistys.

Haaparannan suomalaisille raiteille ei jää mitään liikennettä. Ehkä siksi suomalainen sähköverkko Haaparantannalla  on löyty jo alas ja opastimet suljettu ?

Koko rataverkon muuttaminen on tulossa vuonna 2027 luultavasti hallituksen esityksenä Eduskunnalle.

tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 841


« Vastaus #31 : Tänään kello 10:21:54 »

Terolle (ja muillekin):

Tulee muistaa että SJ(Ruotsi) suunnitteli Haaparanta - Tornion rataratkaisun vuosina 1915-1916 Venäjän keisarikunnan hyväksyttäväksi.
Venäjän suuri hätä oli saada toimiva raideyhteys länteen hätäisesti kyhätyn Karungin radan (joka oli vailla maayhteyttä Ruotsin Karunkiin) tilalle.

SJ(Ruotsi) varmisti että ratayhteydestä ei muodostu koskaan uhkaa Ruotsille. Siksi toteutettiin kierto Pohjanlahden partaalle asti, eli pitkältä matkalta ruotsalaistykistöllä tuhottavaksi.
Kun yhdyssilta vuonna 1919 rakennettiin yksin SJ:n voimin, ei Suomella ollut edes mahdollisuutta ehdottaa järkevämpää suuntausta. Ruotsin ja Suomen väliset suhteet olivat jäätyneet Ruotsin hyökättyä vuonna 1918 Ahvenanmaalle ja yrittäessä 1919-1920 massiivisella diplomaattisella kampanjalla saada sen omistukseensa.
Siksi Ruotsin valtio ei osallistunut rautatieyhteyden avausjuhlallisuuksiin, vain toteuttajataho (SJ) oli paikalla.

On jo aika korjata hölmö kiertoyhteys kiireimmältä osin viemällä suora 1435 mm:n raide suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse. Tarpeen on vain yksi läpiajettava raide. Haarautumiset toteutetaan ulompana.
Tarve on sotilaallinen / huoltovarmuudellinen. Hyöty Tornion ja Haaparannan kaupungeille on yhtä merkittävä.

Asiaa vastaan etelämmän Suomen puolella ovat ne, joille toistuvat koristekumarrukset ja -niiaukset ovat välttämättömiä ennen kuin maamme voi edes harkita mitään tämänkaltaista aloitteellisuutta.
« Viimeksi muokattu: Tänään kello 10:47:17 kirjoittanut Erkki Nuutio » tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1114


« Vastaus #32 : Tänään kello 13:00:57 »


Rail Nordican määritteessä puhutaan jännästi reitistä Tornio-Haaparanta-Kemi. En tiedä mikä logiikkatuohon sisältyy.

Lapin rataverkolta ei taida tulla Ruotsiin mitään Kolarista tai Rovaniemeltä vaan Etelä-pohjanmaalta. Näin Väylä

"Haaparanta-Kemi- ja Haaparanta-Oulu yhteydet nousevat esille kysynnältä
todennäköisimmin toteutuvina.

Eurooppalaisen
raideleveyden ulottaminen
Pohjois-Suomeen
Eurooppalaisen raideleveyden ratojen
kehittäminen Ruotsista Suomeen
Selvitystyön keskeiset tulokset
11.6.2025"

Sähköistyksen osalta break-of-electricity raja tulee kuitenkin rajasillalle kun Ruotsi ei ole muuttamassa jännitettään. Ja muistaa että Rail Nordican tärkein tarkoitus on päästää sotilasjunat Göteborgista ja Narvikista sellaisenaan sähkövedolla Kemiin ja myöhemmin Ouluun saakka joihin tulee purkupisteet tavararoille sekä henkilöliikenkeen asema vaihtoihin. Joten rajasillalta poistuu suomalainen sähköistys.

Haaparannan suomalaisille raiteille ei jää mitään liikennettä. Ehkä siksi suomalainen sähköverkko Haaparantannalla  on löyty jo alas ja opastimet suljettu ?

Koko rataverkon muuttaminen on tulossa vuonna 2027 luultavasti hallituksen esityksenä Eduskunnalle.



Sähköistyksen purkamisessa rajasillalta ei ole mitään järkeä. Se päätettiin rakentaa suomalaisten normien mukaan jotta VR:n kaksikerros-  ja muut ruotsalaisia korkeammat vaunut mahtuisivat kulkemaan ajojohtojen alla ilman ongelmia.

Ruotsilla on käytössään vetureita jotka pystyvät kulkemaan molemilla virtajärjestelmillä, mm Hector Raililla, jotka liikennöivät Ruotsin ja Tanskan välillä. Ne voisivat vetää 1435 mm junia Kemiin tai Ouluun asti jos 1435 mm raide kulkee rinnan 1524 mm kanssa, vaikka johdoissa kulkisi 25 kV 50 hz.

Haaparannan 1524 mm ratapiha kannattaa säilyttää varapäreenä vaikka tavaraliikenne jäisi vähäiseksi. Kulkisihan sinne joka tapauksessa matkustajajunia jos hallitus antaa vain luvan. Ruotsalaisten matkustajajunien ajamisessa pelkästään Tornioon asti ei ole mitään järkeä ellei saada suomalaisia tulemaan vastaan  sinne.

Terolle ja Erkille:

Haaparannan Tornion välinen liikenne luultiin aikoinaan kehittyvän suuremmaksi kuin miksi se sitten kehittyi, siksi nelikiskoraiteet rajan yli ja kahdennetut ratapihat.

Vastaavanlaisia järjestelyjä on Ranskan ja Espanjan raja-asemapareilla Irun-Hendaye ja Port Bou-Cerbére.

Ruotsi ei pelännyt suomalaisia vaan venäläisiä ja bolseviikkeja. Siksi Haaparannan yhteys oli heille vaikea pala ja rakentamista viivästettiin. Suomessa riehui sisällissotakin rakentamisen aikaan.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2047


« Vastaus #33 : Tänään kello 15:08:39 »



Sähköistyksen purkamisessa rajasillalta ei ole mitään järkeä. Se päätettiin rakentaa suomalaisten normien mukaan jotta VR:n kaksikerros-  ja muut ruotsalaisia korkeammat vaunut mahtuisivat kulkemaan ajojohtojen alla ilman ongelmia.

Ruotsilla on käytössään vetureita jotka pystyvät kulkemaan molemilla virtajärjestelmillä, mm Hector Raililla, jotka liikennöivät Ruotsin ja Tanskan välillä. Ne voisivat vetää 1435 mm junia Kemiin tai Ouluun asti jos 1435 mm raide kulkee rinnan 1524 mm kanssa, vaikka johdoissa kulkisi 25 kV 50 hz.

Haaparannan 1524 mm ratapiha kannattaa säilyttää varapäreenä vaikka tavaraliikenne jäisi vähäiseksi. Kulkisihan sinne joka tapauksessa matkustajajunia jos hallitus antaa vain luvan. Ruotsalaisten matkustajajunien ajamisessa pelkästään Tornioon asti ei ole mitään järkeä ellei saada suomalaisia tulemaan vastaan  sinne.


Kun nelikiskoraiteelle ei ole mahdollista saada kuin yksi sähköistys (eri keskipiste) niin suomalainen sähköjärjestelmä pitää purkaa jotta eurooppalaiset junat pääsevät kulkemaan Kemiin ja Ouluun aluksi.

Haaparanta Pohjoinen on jo ruostumisvaiheessa ja taitaa jäädä.  Kannattaisi sähköjutut kerätä pois ja sijoittaa vaikka Kolarin radalle.

Ihmiset ja tavarat matkustavat Tornion ja Haaparannan ohi sujuvasti eurooppalaisia raiteita pitkin aina Berliinin saakka. Sähköistykset vaihtuvat monta kertaa tällä matkka myös rajasillalla. 
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1114


« Vastaus #34 : Tänään kello 15:50:54 »


Kun nelikiskoraiteelle ei ole mahdollista saada kuin yksi sähköistys (eri keskipiste) niin suomalainen sähköjärjestelmä pitää purkaa jotta eurooppalaiset junat pääsevät kulkemaan Kemiin ja Ouluun aluksi.

Haaparanta Pohjoinen on jo ruostumisvaiheessa ja taitaa jäädä.  Kannattaisi sähköjutut kerätä pois ja sijoittaa vaikka Kolarin radalle.

Ihmiset ja tavarat matkustavat Tornion ja Haaparannan ohi sujuvasti eurooppalaisia raiteita pitkin aina Berliinin saakka. Sähköistykset vaihtuvat monta kertaa tällä matkka myös rajasillalla. 

Virroitin pitää säätää sellaiseksi että juna pystyy ohittamaan kohdat jossa johto ei ole keskilinjalla.

Matkustajaliikenteen aloittaminen siirtyy 10 vuodella jos suomalainen sähköistys puretaan pois ja korvataan ruotsalaisella. Tai voin sanoa suoraan: Se ei ala koskaan! Ei ne junat Oulusta tai Kemistä Ruotsiin tai kauemmas kulje jos ei Suomen valtio osallistu siihen rahallisesti. Jos ei se osallistu nyt niin ei se osallistu myöhemminkään. Sen takia ei Albaniasta kulje junia ulkomaille vaikka raideleveys on sama kuin muualla Euroopassa.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 1224


« Vastaus #35 : Tänään kello 16:08:00 »


Kun nelikiskoraiteelle ei ole mahdollista saada kuin yksi sähköistys (eri keskipiste)...

Mikonkadulla on nelikiskoratikka ja kaksi rinnakkaista ajolankaa.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 841


« Vastaus #36 : Tänään kello 16:17:32 »

Aivan oikein, Ruotsi pelkäsi ennen kaikkea Venäjän keisarikuntaa ja sosialistianarkisteja - tulevia bolsevikkeja.
Ruotsi viivytti siksi SJ:n rataa Haaparantaan ja sen sotilaat vaativat mainitun kierroksen Pohjanlahden partaalle.  

Varmuuden vuoksi säädeltiin tiukasti rajasillan teosta SJ:n toimesta. Ruotsi jopa määräsi ja aitasi exterritionaalinen turva-alueen siltatyömaan ympärille Suomen puolelle Ala-Torniossa (kts. esim.Tornion lehti 3. ja 7.11.1916, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319846?page=2 .
Maailmansodasta johtuneen valtavan liikenteen vuoksi suomalaisille muodostui vääriä kuvitelmia transitoliikenteen määrästä maailmansodan päättymisen jälkeen.

Rajasillan perustukset valmistuivat syksyllä 1917. Tämän jälkeen alkoi siltakaarien pystytys. Kaikki tämä ehti siis tapahtua ennen Suomen itsenäistymistä ja 27.1.1918 alkaneen kapinan/sisällissodan tapahtumia.
Tornio oli aluksi rauhallisten venäläisten ja punaisten hallinnassa, mutta valkoiset ottivat sen haltuunsa lyhyen taistelun jälkeen 6.2.1918. Mainittavia taustelutuhoja ei tällöin syntynyt.
Liikenteen aloittaminen viivästyi lähinnä valtiomuutosten (Venäjä, Suomi) vaikutusten ihmettelyn vuoksi ja Ruotsin Ahvenanmaa-aikeiden seurauksena.

Haaparantaan päättyneestä SJ:n rautatiestä: https://sv.wikipedia.org/wiki/Haparandabanan

tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Haloo hallitus! Missä on Kolarin radan parannukset.  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2025 Resiina