Löytyykö tietoa palojunista?

[Timo Valtonen]

Intoutuneena tästä kuvasta http://vaunut.org/kuva/87388?a=1 yritin löytää tietoa Suomessa käytössä olleista palojunista, sijoituksista, sammutuskalustosta ja miehistöstä, mutta ei google paljoa auttanut. Muistaako kukaan olisiko jossain joskus ollut asiaa laajemmaltikin valaissut artikkeli joskus?

Olen ollut pikkupoikana mukana sammuttamassa höyryveturin aikaansaamaa metsäpaloa jossain Huttulan tienoilla Petäjävedeltä Haapamäelle päin. Varmaan siellä oli paojunakin, mutta mitään ei ole äänyt mieleen.

Paremmin muistan ikävähkön asian Viipurista, kun oltiin palaamassa höyryveturireissulta Pietarista. Ukko-Pekan vesisäiliöt täytettiin Viipurissa olleesta venäläisestä palojunasta kun vanhat vesiviskurit eivät enää olleet toiminnassa. Kukaan ei tiennyt, että venäläiset lisäävät jotain kemikaaleja palojuniensa veteen, jotta saataisiin tasaisempi vesisuihku ruiskuista. Matka Viipurista rajalle sujui hyvin, mutta Vainikkalasta vauhti hyytyi ja Ukko-Pekan jokaisesta reiästä pursui vaahtoa kuin raivotautisesta koirasta. Vesi oli kemikaalilisäyksen jälkeen käyttäytynyt kuin saippualiuos. Kouvolaan asti saatiin kuitenkin joten kuten nilkutettua.

Koska Pietarinreissun juna oli täynnä hyviä suhteita VR:n suuntaan omaavia henkilöitä, saatiin Kouvolasta SR-1 hinaamaan Ukko-Pekka ja puuvaunut Helsinkiin. Vähän oli kuitenkin nolon näköistä.

[Jouni Hytönen]

Pieni tiedonmurunen: juuri katsoin vanhempieni luona (osa arkistostani on edelleen siellä) vuoden 1958 kuljettajan aikatauluja. Muistaakseni sen yleisessä osassa oli lista liikennepaikoile sijoitetuista korjaus- ja palojunista. Haapamäellä muistelisin olleen molemmat. Voin katsoa tarkemmin ensi kerralla ja vaikka skannta ko. listan, jos on tarpeen.

[Teppo Niemi]

Palojunien, samoin kuin korjausvaunujen. korjauss- ja apujunien, lumiaurijen sekä sillankorjausvaunujen sijoituksesta atoi tietoja vuosien  1952 - 1969 välillä aikataulukirjan A-osa. 15.8.1965 voimaan tulleen viidennen uudistetun painoksen mukaan sammutusjunia oli: Haapamäellä, Iisalmella, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Karjaalla, Kemissä, Kontiomäellä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lieksassa, Oulussa, Pieksämäellä, Riihimäellä, Seinäjoella, Toijalassa, Turussa ja Ylivieskassa. Haapamäellä on sammutusjunan lisäksi ollut kone- ja rataosastojen korjausvaunut 10 tn nosturi, kolme lumiauraa ja 1 ratakuuorma-autolumiaura.

[Simo Virtanen]

Timo kemikaalilla höystetty vesi lienee ollut ns. märkää vettä, jonka jokainen palokuntalainen tietää. Lyhyesti sanottuna veteen lisätään saippuaa, jotta pintajännitys pienenee. Näin saatu "märkä vesi" tunkeutuu paremmin sammutettavaan aineeseen ja sammuttaa paljon tehokkaammin kuin puhdas vesi. Erityisesti turpeen, sammaleen ym. sammuttamisessa "märkä vesi" on käytetty Suomessakin.

[[Tunnus poistettu]]

Tuli edellisestä mieleen yksi sivujuonne, eli kuinkahan paljon esim. pyykinpesussa on vaikutusta pintajännityksen vaihtelulla? Puhutaanhan myös ns. kovasta tai pehmeästä vedestä.

[Juha Paulavuo]

Tuollaisen tiedonmurun löysin  : .K. Porterin vuonna 1948 valmistama Pankakosken tehtaan palojuna oli käytössä 50-luvulla. Tämä höyrysäiliöveturi sai liike-energiansa sen eristettyyn painesäiliöön ladatusta höyrystä ja kiskoi mukanaan kahta suurta sammutusnestevaunua. Veturi soveltui tehdaspalokunnan käyttöön mainiosti, sillä siitä ei tavallisen höyryveturin tavoin kimpoillut kipinöitä ja tuprunnut savua.

http://www.vanhatkoneet.fi/625/lieksan-ulkomuseo

[Topi Lajunen]

Tuli edellisestä mieleen yksi sivujuonne, eli kuinkahan paljon esim. pyykinpesussa on vaikutusta pintajännityksen vaihtelulla? Puhutaanhan myös ns. kovasta tai pehmeästä vedestä.

Veden kovuus ja pehmeys liittynee kalkin määrään?

Palokunnat käyttävät saippuamaista lisäainetta pintajännityksen rikkomisen lisäksi myös "kalvovaahtona", eli sammutusveden seassa oleva saippuamainen aine muodostaa palamiskelpoisen materiaalin pinnalle happea läpäisemättömän kalvon.

Sitten on vielä erikseen kevytvaahto, jonka ideana on peittää koko hoito vaahtoon, ja näin estää hapen kulkeutuminen palaviin aineisiin. Käytetään ainakin osassa Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonehalleja.

[[Tunnus poistettu]]

Tuo pintajännityksen muutos oli minulle uusi tieto, mutta varmaankin uskottava, olen kuitenkin aina ajatellut, että vaahtomaisten sammutusaineiden merkittävin vaikutus on
hapen kulun estäminen paloalueelle.

[Lauri Uusitalo]

Tuli edellisestä mieleen yksi sivujuonne, eli kuinkahan paljon esim. pyykinpesussa on vaikutusta pintajännityksen vaihtelulla? Puhutaanhan myös ns. kovasta tai pehmeästä vedestä.

Veden kovuudella ei ole mitään tekemistä pintajännityksen kanssa.

[[Tunnus poistettu]]

Tämähän alkaa mennä jännäksi. Siis mitä veden "kovuus" ym. on?
Pyykin, hiusten ym... pesijät puhuvat tuosta kovuusasteesta. Kaiken ymmärrykseni mukaan on kyse vedessä olevista "lisäaineista" kuten mm. kalkista,raudasta jne, mutta eivätkö ne todella vaikuta pintajännitykseen?

[Timo Valtonen]

Kiitos Simolle ja muille tiedoista.

Huomaan yleissivistykseni kärsineen kun minulla on jäänyt palokuntavaihe pois. Sitä vaan ihmettelen ettei kukaan tuolloin Viipurissa avannut sanaisen arkkuaan ja kysynyt tuosta asiasta, vai olisivatko kielivaikeudet tai peräti r:änpelko vaikuttaneet hiljaisena pysymiseen? 

Mitään kamalaahan ei tuosta seikkailust päässyt syntymään. Ukko-Pekka heitti o seuraavana päivänä keikan Pasilasta Hämeenlinnaan (jos oikein muistan) sen suuremmitta vaikeuksitta. Saippuavesi vaan huuhdeltiin pois rööreistä.


Joku aika sitten luin juttua raskaasta vedestä, jolla ei sitten ole mitään tekemistä näiden "viipurinongelmien" kanssa. Kerrottakoon vaan, että raskasvesi liittyi varhaisiin ydinpommisuunnitelmiin.


Palojunissa käytetyistä höyrysäiliövetureista mm Suomessa on täällä ollut aikaisemminkin juttua ja kuviakin löytyy. DDR-vainaan alueella näitä höyryllä tankattavia vetureita on käytössä yhä edelleen. Kymmenkunta vuotta sitten ajelin Berliinistä Prahaan ja pysähdyin pariksi tunniksi seuratakseni näitä vetureita aktiivikäytössä vuoristossa Saksan puolella rajaa. Hienosti operoivat niin järjestelyhommissa kuin linjallakin mäkisessä ja mutkaisessa maastossa. Hiljaisia olivat kun höyryveturimaista puhkumista ei ollut. Rauta kyllä välillä kilisi ja kolisi.

[Topi Lajunen]

Joku aika sitten luin juttua raskaasta vedestä, jolla ei sitten ole mitään tekemistä näiden "viipurinongelmien" kanssa. Kerrottakoon vaan, että raskasvesi liittyi varhaisiin ydinpommisuunnitelmiin.

Kerrotaan lisää.

Kun normaalissa vesimolekyylissä on happiatomiin sitoutuneet normaalit vetyatomit, niin raskaassa vedessä on tavallisten vetyatomien sijaan deuteriumatomit. Deuterium (raskas vety) on taasen vetyä, jonka atomiytimissä on normaalin protonin lisäksi yksi neutroni. Vielä kun ytimeen lisätään yksi neutroni, saadaan tritiumia.

[[Tunnus poistettu]]

Ja kun ihminen oppii manipuloimaan noiden hiukkasten kanssa kunnolla, alkemistien haave toteutuu. Heureka!

[Otto Tuomainen]

Aika nopeasti keskustelu siirtyi palojunista vedyn isotooppeihin 

[[Tunnus poistettu]]

Nopeasti karkasi, mutta näinhän normaalissa keskustelussa käy.
Olen sen ikäinen, että höyryveturiliikenne on tuttua ja kipinöiden aiheuttanat palot  myös. Kuitenkaan minulla ei ole muistikuvaa palojunista. Eivät ne varmaan niin yleisessä käytössä olleet.

[Tapio Nikula]

Veden kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Myös rauta- ja mangaanisuolat vaikuttavat kovuuteen. Nuo yllä mainitut metallit saostavat saippuaa, jolloin pesutulos heikkenee. Saippuan lisääminen auttaa. Samoin auttaa, jos pesuaineesa on yllä mainittuja kationeja saostava muu (kuin saippuan palmitaatti tai stearaatti) kemikaali, esimerkiksi fosfaatti. Liuenneet metallisuolat eivät vaikuta veden pintajännitykseen käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Sen sijaan saippua (esim. natriumpalmitaatti tai natriumstearaatti) liuetessaan veteen tuottaa happotähdeionin, joka on molekyylin toisesta päästä hydrofiilinen ja toisesta päästä voimakkaasti hydrofobinen. Kyseinen happotähdeioni siis asettuu kohtisuoraan veden pintaa vasten niin, että ionin hiilivetypää (hydrofobinen) sojottaa vedestä poispäin. Ja samalla pintajännitys pienenee.
Pieksämäen palojunan kyydissä olen ollut useammankin kerran. Kerran pääsin jopa junaa vetäneen Riston puikkoihin ja mentiin lujaa kohti Naarajärveä. Onko tietoa, mistä vetureista olivat tenderit, joita käytettiin palojunissa ja myös vesaikkomyrkkyjunissa?

[Pauli Ruonala]

Kaukas Oy:n kapealla tehdasradalla Lappeenrannassa oli myös palojuna, josta oli kuva Resiinassa 2/1984, palstalla Tuntemattomia kuvia. Kuva tunnistettiin jossakin seuraavassa numerossa. Jostakin luin että myös Kuusankosken–Voikan rautatiellä, tarkemmin siihen liittyvällä Kuusankosken tehtaan tehdasradalla, oli jonkinlainen palojuna jota säilytettiin sovitussa paikassa. Palohälytyksen tullessa tehtaan palokuntalaiset tulivat jalkaisin sovittuun paikkaan ja palokunta kuljetettiin sieltä junalla palopaikalle.

[Pauli Ruonala]

Näin kirjoitettiin palojunista Savon radan museon vanhassa näyttelyesitteessä vuodelta 2009:
Palojunien käyttö VR:llä alkoi ensimmäisen maailmansodan aikana. Vuosina 1915-1918 oli Seinäjoelle majoitettu rykmentin verran venäläisiä sotilaita. Rykmentin päällystö oli saanut määräyksen saksalaisten mahdollisen maihinnousun tapahtuessa tuhota kaikki rautateiden toimintaan vaikuttavat rakenteet ja laitteet, räjäyttää veturitallit ja rautatiesillat, polttaa asemarakennukset ja sytyttää metsät tuleen ratojen varsilta. Tämä salaiseksi tarkoitettu suunnitelma vuoti Seinäjoen rautatieläisten tietoon ja silloin eräs "palosuojeluaatteen elähdyttämä" veturinkuljettaja ryhtyi välittömästi puuhaamaan sammutusjunaa omalle varikolleen. Poltetun maan taktiikkaa ei Seinäjoella onneksi käytetty, mutta aikaansaadulle palojunalle tuli 1920-luvulla käyttöa höyryvetureiden kivihiililämmityksen yleistyessä - kipinäsade aiheutti radanvarsilla kulopaloja.
Pieksämäellä 1929 sattunut tapaus kertoo, että VR:n palokunta sai myös muita hälytyksiä kuin radanvarsipalot. Nikkarilan kuurojenkoululla, lähellä Pieksämäkeä, syttyi navetta tuleen, ja koska rakennus oil radan tuntumassa ja tiestö huono kutsuttiin apuun palojuna. Paikalle saavuttaessa havaittiin myös keittiörakennuksen olevan syttymässä. Palon leviäminen saatiin nopeasti pysähtymään, mutta jälkisammutustöissä mukana ollut junanlähettäjä putosi käymälän altaaseen kainaloitaan myöten. Hänen päälleen ruiskutettiin vettä, mutta virkapuvun hajuvaurioille ei enää ollut mitään tehtävissä. Kallis puku oli pakko heittää roskiin. Myöhemmin kouluhallituksen tarkastajat totesivat VR:n palokunnan pelastaneen kuurojenkoulun rakennukset ja kiittivät pelastajia rahalahjoituksella. Junanlähettäjä sai uuden virkapuvun ja palokunnalle hankittiin työhaalareita.

[Eljas Pölhö]

Sitten kun minun Suomen rautateihin liittyvä blogini taas toimii uudessa paikassa, niin voin skannata jotain dokumenttejä palojunista. Minulla on kahdenlaisia tietoja vajaa mapillinen:

a) Palojunat: Esimerkkinä Kontiomäki ja vuosi 1963:
1963-05-10 Tv2 637, palojuna, Sipola
1963-05-22 Tv2 628, palojuna, Km 662 L..jajoki (en saa selvää käsialastani)
1963-05-27 Tv2 637, palojuna, Ristijärvi
1963-06-07 Tv2 632, palojuna, Ristijärvi
1963-07-01 Tv1 1207, palojuna, Kontiomäki
1963-07-20 Tv2 632, palojuna, Jormua
1963-07-29 Vr5 1403, palojuna, Jormua
1963-07-31 Vr5 1403, palojuna, Jormua
1964-05-21 Tv2 636, palojuna, Jormua (siis lähes vuoden tauko palojunissa)
jne

b) Palovesitendereiden numerointi: esimerkkinä kirjelmän Ko 932/1886; 14.10.1954 sisältö:
Konepajatoimistoon
Asia: Hyvinkään polttoainevaraston palovesitenderi

Viitaten oheisiin asiakirjoihin sekä varasto-osaston johtajan kirj. n:o V.482/1940, 11.10.54 pyydän toimenpidettänne, että Turun konepajan alueella olevista hylättyjen Sk 3 -sarjan veturien (n:ot 343, 347 ja 359) tendereistä valitaan paras ja kunnostetaan 1:sen varastojakson antamaa tilausta vastaan palovesitenderiksi Hyvinkään polttoainevarastolle.

Suorittamastaan valinnasta on a.o. konepajan päällikön tehtävä ilmoitus konetoimistoon. Tenderin valmistuttua on siitä laadittava vaunukortti n:o 4487 ja lähetettävä ehdottomasti konetoimistoon. Kyseinen palovesitenderi saa sarjamerkin ja numeron: XG 04033.
Apulaisjohtaja E. Lamminpää

[Kurt Ristniemi]

Muistaako kukaan olisiko jossain joskus ollut asiaa laajemmaltikin valaissut artikkeli joskus?

Aiheesta on jotakin kuvasarjassa http://vaunut.org/sarja/5127

[Erkki Nuutio]

Aiheellinen muistutus. Tietoa on tässäkin tapauksessa kuvasarjan johdannossa, kuvissa ja keskusteluketjussa.
Keskustelukejujen havaitseminen on näiltä sivuilta hankalaa ilman ristiinviittauksia.

[Esa J. Rintamäki]

Haapamäen palojunassa oli BF 03152 (ex F 3612), museolla olevat palovaunut BG 04090 ja 04091, lisänä oli vesisäiliövaununa entinen Hv4-tenderistä muutettu BG 04138.

Rataosaston korjausvaunu oli BG 04885 (ex F 3870) ja toisena korjausvaununa (koneosaston?) BG 040021 (ex Ei 22038 vuodelta 1914. Muutettu BG:ksi vuonna 1957 ja hylätty 1985. 22038 oli alkujaan numero 2869).

1975 siellä oli ollut myös kalustovaununa BG 04713, joka näytti ex-Ga:lta. Tämä kuitenkin hävisi sieltä aika pian.

Nämä  havaittu 1970-luvun puolivälistä alkaen. 1985 näistä ei enää ollut mitään jäljellä.