IL: Pyörätuolilla liikkuva hylättiin juna-asemalle

[Petri Nummijoki]

VR:n lipunmyyntitiskien ohjelmisto on vain toinen rajapinta nettisivuille, eli kun invapaikan varaaminen junaan, jossa invapaikkaa ei kuulu olla, on tehty mahdottomaksi netissä, uskaltaisin pitää varmana, ettei se ole mahdollista tiskilläkään.

Entä, jos ko. junaan on ollut mahdollista varata invapaikka vielä esim. kolme viikkoa sitten? Koska konduktööri yritti saada matkustajan jo aikaisemmankin junan kyytiin, vaikka siinä ei invapalveluita ollut niin voisi olettaa lippujen olleen kunnollisia tai sitten konduktööri pyrki olemaan joustava.

Tuli muuten mieleen, että eikös invapalveluiden alkuaikoina (90-luvun alussa) ollut sellaisiakin sinisiä vaunuja, joista nostolaitteet puuttuivat ja käytännössä vain pari istuinta oli poistettu pyörätuolipaikan tieltä verrattuna tavalliseen vaunuun?

[[Tunnus poistettu]]

VR:n lipunmyyntitiskien ohjelmisto on vain toinen rajapinta nettisivuille, eli kun invapaikan varaaminen junaan, jossa invapaikkaa ei kuulu olla, on tehty mahdottomaksi netissä, uskaltaisin pitää varmana, ettei se ole mahdollista tiskilläkään.

Entä, jos ko. junaan on ollut mahdollista varata invapaikka vielä esim. kolme viikkoa sitten? Koska konduktööri yritti saada matkustajan jo aikaisemmankin junan kyytiin, vaikka siinä ei invapalveluita ollut niin voisi olettaa lippujen olleen kunnollisia tai sitten konduktööri pyrki olemaan joustava.

Epäilen suuresti. P 263:ssa ei ole ollut invavaunua niin kauan kuin itse muistan, joten en usko että lipunmyyntijärjestelmään olisi yhdelle päivälle ilmestynyt invapaikat kyseiseen junaan. Itse spekuloin pari viestiä aikasemmin, mitä on todennäköisesti tapahtunut, se kun on helposti tehtävissä.

Tietenkään en väitä etteikö järjestelmätkin joskus erehdy, mutta tuollaisia virheitä on harvemmin näkynyt.

[Toni Hartonen]

Mikäli ennen junan lähtöä todetaan, että luvattuja vammaispalveluja ei junavuorossa ole (=palveluvaunua), järjestetään matkustajan lähtöasemalta korvaava invataksikuljetus määränpäähän VR:n kustannuksella.

Jos moinen ongelma huomataan vasta vähän ennen junan lähtöaikaa eikä asemalta löydy ylimääräistä henkilökuntaa tilannetta hoitamaan, lienee todellisia ratkaisuvaihtoehtoja vain seuraavat kolme:

A) Tilataan invataksi ja jätetään asiakas oman onnensa nojaan odottamaan, että taksi kohtuullisen ajan kuluttua saapuu. Useimmiten lopputulos on varmaan hyvä mutta jos taksi ei jostain syystä tulisi tai odotusaika venyy kovin pitkäksi, on asiakas pahassa pulassa.

B) Tilataan invataksi ja juna odottaa niin kauan, että asiakkaan on voitu todeta päässeen taksin kyytiin. Jos taksia joudutaan odottamaan esim. 1 h, myöhästyvät junan kaikki matkustajat tämän verran tai enemmänkin, jos jatkoyhteydet menetetään.

C) Asiakas otetaan junan kyytiin, vaikka hänelle ei voida tarjota junassa luvatun tasoista palvelua vaan matkaa jouduttaisiin tekemään esim. epämukavasti vaunun eteisessä. Huonoa palvelua voidaan jälkeenpäin hyvittää rahallisella korvauksella.

Tässä kaikki vaihtoehdot ovat jossain määrin huonoja mutta väitän, että voi syntyä tilanne, jossa C on kokonaisedun kannalta vähiten huonoin ja vammaispalveluita käyttävän kannaltakin vasta toiseksi huonoin, mikäli hän sattuisi olemaan juuri se, joka A-vaihtoehdossa ajautuu todennäköisyyden väärälle puolelle.

Näin mobiili ja luuriaikaan vähän outoa ettei konduktööri pysty itse tekemään tai apuna hänen taustatukeaan päätöksiä miten menetellään. Proseduuri siihen että jokin homma ei toimi niin selkeä etukäteistoiminta suunnitelma. Invanostolaite voi vikaantua tai puuttua niin toimintamalli sille? onko sitä jos ei niin osa jengistä kuittaa palkkaa ilman "oikeutta"..
Tässä casessa matkustaja pääsi 30min myöhässä perille, plavelu toteutui myöhässä mutta toteutui kuitenkin.
Näin rakentavasti, selkeästi toimintamallit poikkeustilanteisiin niin negatiivinen julkkisuus vähenee reippaasti. Kaikkea ei voi ennakoida mutta etukäteispohdinta vrt lentoliikenne opettavaista ja vie hyvään maaliin;-)

[Martin Hillebard]

Tukholman Sotakorkeakoulussa opetetaan eriasteisille upseerikokelaille, että sotatilanteessa "det oförutsedda kommer alltid att hända". Siis että koko ajan, joudutaan tilanteisiin joita ei ole osattu ennakoida.
     Tämä pätee myös siviili-elämässä: Että yht'äkkä jokin hyvinvointivaltiossa itsestään selvyytenä pidetty toiminta, Ei toteudu, tai tapahdu. Silloin pitäisi olla valmiina, vaihtoehto niinkutsuttu Suunnitelma B.
     Nimenomaa nyt kun nuori väki on oppinut kaikkialla luottamaan elektroonillisiin vempaimiin, ja jotka ovat joskus hämmästyttävän epäluotettavia, niin pitäisi olla vaihtoehtoja jotka edellyttävät oman terveen duunarijärjen käyttöä.
     Näitä mokia alkaa olla vähän liian paljon VR:llä ja muuallakin. Ehkä aika on kullannut muiston mutta mielestäni ennen, eri tilanteet edellämainitusta paljon kiperämmätkin osattiin "junailla" kuntoon. Hetken neuvonpidolla, tai wanhanaikaisella lankapuhelimella "telefoneeraamalla".
     

[Eljas Pölhö]

VR:n lipunmyyntitiskien ohjelmisto on vain toinen rajapinta nettisivuille, eli kun invapaikan varaaminen junaan, jossa invapaikkaa ei kuulu olla, on tehty mahdottomaksi netissä, uskaltaisin pitää varmana, ettei se ole mahdollista tiskilläkään.

Entä, jos ko. junaan on ollut mahdollista varata invapaikka vielä esim. kolme viikkoa sitten? Koska konduktööri yritti saada matkustajan jo aikaisemmankin junan kyytiin, vaikka siinä ei invapalveluita ollut niin voisi olettaa lippujen olleen kunnollisia tai sitten konduktööri pyrki olemaan joustava.

Epäilen suuresti. P 263:ssa ei ole ollut invavaunua niin kauan kuin itse muistan, joten en usko että lipunmyyntijärjestelmään olisi yhdelle päivälle ilmestynyt invapaikat kyseiseen junaan. Itse spekuloin pari viestiä aikasemmin, mitä on todennäköisesti tapahtunut, se kun on helposti tehtävissä.

Tietenkään en väitä etteikö järjestelmätkin joskus erehdy, mutta tuollaisia virheitä on harvemmin näkynyt.

Minkä pituinen se P 263 sitten on, jos siinä ei ole koskaan pyörätuolipaikkaa eikä sellaista kuulu olla? Trafin määräyksen mukaan alle 205m = 2 pyörätuolipaikkaa, 205-300m = 3 pyörätuolipaikkaa ja yli 300m = 4 pyörätuolipaikkaa.

Onko juna P 263 ollut aina määräysten vastainen eikä vain kerran? Vai onko määräys kumottu vai onko se sellainen "paperi"määräys, jota ei tarvitse noudattaa? Ja onko jopa paluujunakin ollut aina määräysten vastainen? Eikö sellaiselta johdolta, joka ajattaa määräysten vastaisia junia pitäisi periä miljoonissa pyörivät lisäpalkkiot pois ja käyttää rahat määräysten noudattamisen mahdollistamiseen?

linkki: http://www.finlex.fi/data/normit/35023-TRAFI_18099_03.04.02.00_2012_fi.pdf

[Tuukka Ryyppö]

Minkä pituinen se P 263 sitten on, jos siinä ei ole koskaan pyörätuolipaikkaa eikä sellaista kuulu olla? Trafin määräyksen mukaan alle 205m = 2 pyörätuolipaikkaa, 205-300m = 3 pyörätuolipaikkaa ja yli 300m = 4 pyörätuolipaikkaa.

Linkkaamaasi prujua silmäilin läpi. Silmiin osui:
"7.1.2.3  Vanhanmallinen liikkuva kalusto
 
Liikkuvaan  kalustoon,  jonka  mallille  ei  ole  annettu  YTE:ien  mukaista  todistusta,  sovelletaan
7.5.2 kohdassa määriteltyjä ehtoja."

Voisiko olla, että koska siniset vaunut on tehty ennen tuon määräyksen voimaantuloa, määräys ei koske niitä? Eli jos koko runko koostuu sinisistä vaunuista, määräyksen ei tarvitse toteutua kyseisessä rungossa?
Hassu sääntö sinänsä, koska ongelmastahan pääsisi pitämällä veturin päässä junaa yhtä Edm:ää.
Tekstissä puhuttiin myös kuuden vuoden siirtymäkaudesta, mutta mulle ei tullut ihan selväksi, mitä siirtymäkaudella tarkoitetaan ja mistä vuodesta sen katsotaan alkaneen.

[Lauri Uusitalo]

Nimittäin netistä löytyy VR:n "OPAS VAMMAISTEN JA LIIKUNTARAJOITTEISTEN MATKUSTAMAISEEN RAUTATEILLÄ" niminen asiakirja. Menettelyohjeet rautatieläisille tällaisten tapausten varalta on annettu oppaan sivulla 33: "Korvaavat palvelut. Mikäli ennen junan lähtöä todetaan, että luvattuja vammaispalveluja ei junavuorossa ole (=palveluvaunua), järjestetään matkustajan lähtöasemalta korvaava invataksikuljetus määränpäähän VR:n kustannuksella. Asiakkaalla tulee olla tällöin lunastettu lippu."

Tässä on rautatieläisille annettu selkeä menetelyohje, joka on muutoinkin vallitsevan oikeuskäytännön mukainen. Ja lehtitiedon mukaan asiakkaalla oli nyt lunastettu lippu. Nyt vain ohjetta ei ole noudatettu.

Entäpä jos kyseisellä henkilöllä ei ollut invalippua Tampere - Seinäjoki välillä, vaan ainoastaan Pieksämäki - Tampere välille? Viittaan Ziggyn aikaisempaan postaukseen.

Tämä siis jos aletaan lukea kaikki tekstit, niin säännöistä kuin lipuistakin.

[Mikko Nyman]

Mielestäni tämä koko ketju on enemmän tai vähemmän jos-ketju, joskin tässä ketjussa on jengi tuonut ilmi ihan mielenkiintoisia yksityiskohtia, jos niitä on jaksanut lukea läpi. Jos ei, niin ehkäpä sitten ketju ei kokonaisuudessaan aukene.

Jos kuitenkin olisi niin, että henkilöllä olisi ollut... 

[[Tunnus poistettu]]

Minkä pituinen se P 263 sitten on, jos siinä ei ole koskaan pyörätuolipaikkaa eikä sellaista kuulu olla? Trafin määräyksen mukaan alle 205m = 2 pyörätuolipaikkaa, 205-300m = 3 pyörätuolipaikkaa ja yli 300m = 4 pyörätuolipaikkaa.

Linkkaamaasi prujua silmäilin läpi. Silmiin osui:
"7.1.2.3  Vanhanmallinen liikkuva kalusto
 
Liikkuvaan  kalustoon,  jonka  mallille  ei  ole  annettu  YTE:ien  mukaista  todistusta,  sovelletaan
7.5.2 kohdassa määriteltyjä ehtoja."

Voisiko olla, että koska siniset vaunut on tehty ennen tuon määräyksen voimaantuloa, määräys ei koske niitä? Eli jos koko runko koostuu sinisistä vaunuista, määräyksen ei tarvitse toteutua kyseisessä rungossa?
Hassu sääntö sinänsä, koska ongelmastahan pääsisi pitämällä veturin päässä junaa yhtä Edm:ää.
Tekstissä puhuttiin myös kuuden vuoden siirtymäkaudesta, mutta mulle ei tullut ihan selväksi, mitä siirtymäkaudella tarkoitetaan ja mistä vuodesta sen katsotaan alkaneen.

Itse en jaksa lukea määräystä, mutta tosiaan luulisi jotenkin tarkoittavan uutta kalustoa tms. Eihän Sm1/Sm2-junissakaan ole invamahdollisuutta.

Eljakselle: Kolarin junissa on muistaakseni 9-13 vaunua matkustajavaunua. Sä varmaan jaksat laskea pituuden tuolla tiedolla.

[Eljas Pölhö]

Kiitos Ziggy, junassa se pituuden perusteella pitäisi olla ainakin kolme pyörätuolipaikkaa. Tuukka ehdotti koko junarunkoa koskevaa porsaanreikää, jollainen ei jäänyt mieleeni lukaistessani määräykset. Se voi tietysti siellä olla. Jätän sen etsimisen niille, joiden pitäisi työnsä puolesta tuntea nämä määräykset.

[Eero Karttunen]

Kiitos Ziggy, junassa se pituuden perusteella pitäisi olla ainakin kolme pyörätuolipaikkaa. Tuukka ehdotti koko junarunkoa koskevaa porsaanreikää, jollainen ei jäänyt mieleeni lukaistessani määräykset. Se voi tietysti siellä olla. Jätän sen etsimisen niille, joiden pitäisi työnsä puolesta tuntea nämä määräykset.

Maltetaan, maltetaan ja lopetetaan jossittelu. Kyllä kaikki aikanaan selviää. Olen juuri kirjoittamassa selvityspyyntöä valvovalle viranomaiselle näistä vammaisten matkustamisasioista Suomen rautateillä yleensäkin ja erityisesti myös tästä lehdessä kerrotusta pyörätuolitapauksesta. Aikanaan viranomaisselvityksessä selviää, onko tällä invalidilla ollut invalippu siihen junaan kuin lehtikirjoituksessa väitetään ja onko VR menetellyt asissa ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja onko VR:n koulutus "koko henkilökunnalle" ollut riittävää. Samalla selviää onko koko junarunkoa koskeva porsaanreikä tosiaan kansallisissa määräyksissämme olemassa. Ja kun Suomen määräykset perustuvat EU-direktiiviin, niin ellei vastaus tyydytä, niin ainahan voi lähettää Suomen kansallisten määräysien oikeellisuuden tarkistamisen  Eurooppaan tutkittavaksi. Selvittäminen vie byrokratissa vain oman aikansa.

[Petri Nummijoki]

Entäpä jos kyseisellä henkilöllä ei ollut invalippua Tampere - Seinäjoki välillä, vaan ainoastaan Pieksämäki - Tampere välille? Viittaan Ziggyn aikaisempaan postaukseen.

Tosin tämä ei mielestäni moraaliselta kannalta (laillisuuteen en osaa ottaa kantaa) poistaisi palvelun tarjoajan vastuuta vaan ainoastaan lievittäisi sitä. Koska matkustajat on haluttu lippuasioissa ohjata itsepalveluun lipunmyyntipaikkojen määrää ja aukioloja supistamalla niin ei voida ajatella, että jokainen verkkokaupasta lipun hankkiva on käyttänyt palvelua sataan kertaan aikaisemminkin ja osaa omatoimisesti kiertää kaikki sudenkuopat varsinkin, jos halutun palvelun on jossain ostotapahtuman vaiheessa onnistunut jo valitsemaan.

[Lauri Uusitalo]

Entäpä jos kyseisellä henkilöllä ei ollut invalippua Tampere - Seinäjoki välillä, vaan ainoastaan Pieksämäki - Tampere välille? Viittaan Ziggyn aikaisempaan postaukseen.

Tosin tämä ei mielestäni moraaliselta kannalta (laillisuuteen en osaa ottaa kantaa) poistaisi palvelun tarjoajan vastuuta vaan ainoastaan lievittäisi sitä.

Tähän yritinkin viitata sillä loppukommentillani pikkutekstien lukemisesta (koska keskustelu oli siihen jo mennyt). Moraaliin en yrittänytkään ottaa kantaa, sen oli moni tehnyt jo ennen minuakin.

[Hannu Markkanen]

alustusta: minä tunnen tämän henkilön joka on huomion keskipisteenä...hän ja avustajat tulenavat teille ammattilaisille ehkä jojpa avautumaan kuinka homma meni jotta loppuu tuo paskan jauhanta ja spekulointi.mutta samankaltainen tilanne sattui itellini kun olin tuolla pendossa junaisäntänä töissä...meillä kouvolassa oli tulossa invatyttö kyytiin...nuorehko tytteli.....pendon oikea invahissi ei suostunu toimimaan....konnari ehdotti että nostetaan sivuovesta miehissä tyttö kyytiin ja matka alkaa...tytön äitee alkoi sadatella että tytölle kuuluu samat palvelut kuin muillekkin ja tuolia ei missään tapauksessa saa mennä nostamaa....sähkötuoli....jotain ois kuulemma voina mennä sekasin...tarjottiin sitten taxi-kyytiä kouvola-mikkeli joka ei kelvannut kuiteskaan.....veivattiin konnarin kanssa käsipeleissä invahissillä tyttö junaan ja juna jäi myöhään n.20min tämän takia....mikkelissä sitten normi kakkosen sijaan kuski kyseli lupia ajaa ykköselle jos vasemman puoleinen hissi toimisi paremmin ja toimihan se......että tästä teille kaikille!!!!TÄMÄ ON TOSI TARINA RAUTATEILTA!!!

[Martin Hillebard]

Hannun kuvailema äitee edustaa persoonallisuutta jota Ruotsissa kutsutaan "kverulant" = henkilö joka alkaa haastaa riitaa kaikkialla missä tilaisuus tarjoutuu. Yksityiselämässä,voi valita kävellä pois, tai jos rahkeita riittää, antaa samalla mitalla takaisin.
     Näin ei kuitenkaan palveluammatissa.  Onhan näitä nähty. Joskus Konduktöörillä, tai kuten Sinun esimerkissäsi junaisäntänä, täytyy olla lähimain rintamaupseerin valmiudet ratkaista tilanne nopeasti ja jotenkuten oikein.
     Toinen asia on että nykyään kansalaiset oppivat "vaatimaan oikeuksia" siellä sun täällä. Velvollisuuksista kuulee vähemmän, tai että sopu sijaa antaa.
     Olisipa mielenkiintoista kuulla kuinka siinä Tampereen esimerkissä autettavan oma kanta oli? Jos istuisin itse rullatuolissa, aikataulun mukaisesti lähdössä olevan junan vierellä niin kyllä minulla varmaan omakin mielipide olisi.
     Asiaan kuuluu että minulla oli monta vuotta sitten sairaus joka teki minut käytännössä liikuntakyvyttömäksi eli "assistentit" lykkäsivät minua pyörätuolissa ja muutaman kuukauden ajan olin oikeutettu jopa invataksin käyttöön täällä Ruotsissa. Nyt on tilanne sama elämäntoverillani vaikka se henkilökohtainen avustaja olen minä ei me 1949 (minä) ja 1950 (nainen) syntyneet ole koskaan oikein opittu vaatimaan "oikeuksia".  
     No, tässä oli kysymys kaukojunista. Lidingön saarella, Bussinkuljettajilla on valtuudet olla ottamatta rähjääjiä kyytiin ylipäänsä ollenkaan. Vaikka harvoinpa se tapahtuu.