Muutoksia kaukoliikenteeseen

[Toni Lassila]

Onneksi kalustopäätöksiä ei tehdä nostalgisten rautatieharrastajien ehdolla. Jos VR nyt jotain on oikeinkin tehnyt, niin ainakin näistä vanhoista rotiskoista luopumisen. Kesällä kuumia, talvella kylmiä ja vaunuun nousu monille tuskaista.

Ensimmäinen ja kolmas väite pätee mutta sellaista en tunnista, että siniset vaunut olisivat talvella erityisen kylmiä. Ennemminhän näissä uudemmissa yksinomaan sähköllä lämpiävissä on ollut ongelmia, kun välillä on niitäkin tilanteita, ettei sähköä syystä tai toisesta saadakaan.

Joskus on ollut talvella yöjunan EFit:ssä jopa 30 astetta lämmintä kun lämmitys oli jostain viasta johtuen jäänyt täysille. Toisaalta joskus ei ole toiminut tietyissä vaunuissa lämmitys ollenkaan ja silloin lämpötila on ollut 0-10 astetta. Usein sinisissä vaunuissa on talvellakin noin 25 astetta joka on hieman liikaa. Pitäähän niitä pattereita pitää kuumana kun vaunujen ikkunat eristävät aika huonosti ja eteisissä on usein lunta ja ne ovat kylmiä ja vetoisia.

[Juhani Pirttilahti]

"isompaa remonttia kaipaisivat vasta myöhemmin."  


Tuosta hieman eri mieltä. Suurin osa vaunuista olisi hyvinkin remontin tarpeessa.

Vai että teknisen käyttöikänsä päähän... Mitäs ne Ruotsissa, melko vastaavalla tekniikalla olevat vaunut ovat vanhimmasta päästä iältään? Entäs Euroopassa normaaliraideleveydellä liikennöivät muut UIC-X-vaunut?

Tahallaan noita sinisiä vaunuja halutaan hävittää, "tekninen käyttöikä" on vain tekosyy. Kuten aiemminkin todettua, ne ovat vielä teknisesti käyttökelpoisia, ja isompaa remonttia kaipaisivat vasta myöhemmin. Huomaa jo suoraan, että tuota kysymystä yritetään kiertää. Todellinen syy on se, että kilpailijalle ei haluta antaa mitään mahdollisuutta, vaikka se tukisi omaa liiketoimintaa vaunuja esim. vuokraamalla.

Tässähän on nyt heti kaksi vastakkaista näkemystä. Kuka tai mikä on se instanssi joka vosi puolueettomasti todeta asianlaidan vaunuyksilökohtaisesti (vaunun tekninen nykykunto, saneerauskelpoisuus ym.)?

Netissä esitetään toisenkinlaisia arvioita ja näkemyksiä - tässä yksi yli kahden vuoden takaa: http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134939-hyi-helvetti-etta-pistaa-vihaksi

Vaunuyksilöiden määrä on nyt käynyt jo niin pieneksi, että ei siitä saa kuin viitteellistä näkemystä mitä on pilkottu. Romuttamoiden pihoihin kuitenkin suhteellisen harvoin päätyy aivan näin valtavaa määrää käytännössä ehjää tavaraa. Siitäkin määrästä kierrätetään lähinnä vain metallit - loppu aines päätyy täytteeksi maaperään.

[Matti Lehtonen]

......
Minun näkökulmani mukaan et jyvitä mihinkään, junan liikkuessa yhden kilometrin auto ei liiku yhtään. Autosta syntyneet kustannukset on ajokilometrit x 0,50 euroa - viidensadan kilometrin mökkimatka maksaa 250 euroa, 30 kilometrin kauppareissu maksaa 15 euroa, 300 kilometrin työmatkalla kilometrikorvaus kattaa omat kulut. Julkisen kulkuneuvon kustannus on lipun hinta, ei mitään muuta.

Auton kustannusten jyvittäminen mukaan junamatkan hintaan edustaa niitä filosofioita, joita alkuperäisen viestini mukaan en kommentoi. Kukin saa pettää itseään niin paljon kuin haluaa, kuhan ei sillä vahingoita muita.

Mut ongelma on se että jos/kun useampi henkilö samassa matkassa esim 2 aikuista ja juniori, katoin meidän reissun 131 eur suunta sis. Vr:n osuuden eli n. 260eur. Tähän päälle seutuliput ja mökin päässä 2x 20 eur:n taksit. Matkaketjun hinta ei oo vaan kilpailukykyinen eikä matka-aikakaan. Pelkällä vr:n hinnalla vuokraa auton + ostaa bensat . Kaupunkien välisissä matkoissa yksin matkustaessa juna järkevä taloudellisesti etelä-Suomessa, pitkillä etäisyyksillä halpalentoyhtiöt kuskaa Ouluun esim n. 50eur

Mökkimatka oli tuossa vain laskentaesimerkkinä, tarkoituksenmukaisin kulkuneuvo niille matkoille on useimmiten oma auto. Mutta auton kustannukset kohdistetaan sille mökkireissulle, osa niistä ei kuulu osaksi juna- tai bussimatkojen kustannuksia. Jos niin toimittaisiin, osa tyhjillään seisovan asunnon kuluista pitäisi tasapuolisuuden nimissä jyvittää osaksi juna- tai automatkan kustannuksia, koska asunto on ja vuokrat, korot ja kulut juoksee, vaikkei siellä ketään pariin vuorokauteen olisikaan.

[Ari Palin]

Sunnuntaina 25.10.2015 menettää niin Espoo kuin Siuntiokin kaikki kaukojunapysähdyksensä. Siuntiossa niitä on tosin ollutkin vain yksi. IC 973 lauantaina 24.10. on viimeinen kaukojuna molemmilla asemilla.

Y-junalle sen sijaan suunniteltiin jossain vaiheessa Espoon pysähdyksen lisäämistä. Se liittyi osaltaan kehäradan liikenteen alkamiseen, sillä Espoon lisäksi Y-junalle suunniteltiin uutta pysähdystä myös Huopalahteen. Nyt kehäradan liikenne on alkanut eikä suunnitelmasta ole kuulunut enää mitään. Tai sitten muutos tulee voimaan, kun nykyinen ostoliikennesopimuskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Tai 15.8.2016, kun Mankki ja Luoma lakkautetaan, jolloin matkustajainformaatio voidaan uusia molempien muutosten osalta kerralla.

Toisaalta Y-junan uusi ostoliikennesopimus voi olla uhattuna, koska valtio on vähentämässä rautatieliikenteen ostoliikennerahoitusta 40 miljoonasta 27,7 miljoonaan euroon eli noin 30 prosenttia. VR oli jo muutenkin lyhentämässä Y-junan reittiä viime vuonna välille Helsinki - Siuntio, mutta perääntyi silloin paineen edessä.

Y-junien liikennöinnin jatkumista Karjaalle asti tukee kuitenkin se, että Helsinki - Turku -kaukoliikennettä supistetaan. Syyhän Y-junien päättämiselle Siuntioon oli ainakin virallisesti se, että sillä saataisiin lisää tilaa rantaradalle.

[Timo Järvi]

Tuosta hieman eri mieltä. Suurin osa vaunuista olisi hyvinkin remontin tarpeessa.

Entäs sitten? Uuden kaluston hankkiminen voi olla monesti paljon kalliimpaa, kuin vanhan vielä käyttökuntoisen saneeraaminen. Kyse on pidemmän päälle siitä, mikä on se kuuluisa "strateginen tahtotila" ja onko kalustolle haluttu tehdä ajoissa käyttöiän pidennykseen tähtäävä saneerausohjelma. Kuitenkin VR:n ollessa kyseessä epäilen, että halua ei ole, kun tavoitteena on jatkaa kerman kuorimista erinäisillä toimenpiteillä niin kauan, kun se suinkin on mahdollista. Tässä pelissä veronmaksajan ja etenkin yhteiskunnan kokonaisetu (joukko- ja tavaraliikenne) tuntuvat olevan VR:n etuun nähden pahasti ristiriidassa. Toisaalta, sehän ei ole firman vika, jos meillä saamattomat päättäjät ovat luoneet houkuttelevan kaalimaan, ja hengettömän omistajanohjauspolitiikan. Voi vain ihmetellä, miten pitkien välimatkojen maassa tälläiseen touhuun on oikasti varaa.

Ihan yksiin eivät mene jatkuvat vuorotarjonnan karsimiset myöskään sen kanssa, että työssäkäyntialueita laajennetaan koko ajan ja samalla julkista joukkoliikennettä ajetaan alas. Jotenkin on tuttu tilanne, että päättäjät eivät tiedä, mitä oikea ja vasen käsi tekee. Kaiken kruunaa juhlapuheiden tasolle jäävä lätinä siitä, kuinka ihmisten kannattaa suosia julkisia.

Onneksi kalustopäätöksiä ei tehdä nostalgisten rautatieharrastajien ehdolla. Jos VR nyt jotain on oikeinkin tehnyt, niin ainakin näistä vanhoista rotiskoista luopumisen. Kesällä kuumia, talvella kylmiä ja vaunuun nousu monille tuskaista.

Museoliikenne museoliikenteenä ja matkustaliikenne matkustajaliikenteenä.

Ulkona ja julkisissa kulkuvälineissä liikkuminen on puhtaasti pukeutumiskysymys, joten vähän on ontuva perustelu sille, miksi täysin käyttökelpoista kalustoa ajetaan surutta pataan. Jos VR:n palveluasenne ja etenkin vuorotarjonta lähestyy kiihtyvällä vauhdilla kohti absoluuttista nollaa, voisin aivan hyvin ajatella liikkuvani päivittäin jopa museokalustolla, jos siihen olisi mahdollisuus. Vanhassa näyttää olevan ainakin vara parempi, ja näyttävät ne pysyvän paremmin aikataulussa

Toisaalta, voisihan tuon kiskoilla matkustamisen ottaa myös kuntoilun kannalta. Sitten, kun esimerkiksi Tampere-Jyväskylä rataosan liikenne on saatu ajettua kannattamattomana alas, sitä voisi ajatella matkustamista kolmipyöräresiinalla vaikka Orivedelle tai Lylyyn. Tuli aikanaan luukutettua resiinalla noin 40 kilometriä, joten kokemuksesta voi sanoa, että ainakin kolmipyöräresiina liikkuu kevyesti ja vauhtikin on kiinni ihan aisan ja penkin välistä. Se olisikin hienoa, jos tulevaisuudessa pääsisi resiinalla luukuttamaan oikein isoa baanaa pitkin. Sitä odotellessa...

[Jonne Seppänen]

Näin suurilla vähennyksillä lienee vaikutusta myös junien kokoonpanoihin. Ainakin Ed-vaunuja riittää enemmän sinne missä niitä voidaan käyttää: vararungot,IC-yöjunat,Kuopio-Rovaniemi-junat,Tampere-Pori-junat? Kysymys kuulukin jääkö Ex-vaunuille käyttöä vähennysten jälkeen, ainakaan enää maaliskuun jälkeen? 50 vaunusta taitaa tälläkin hetkellä seistä puolet. Expt ja etenkin Rx-vaunuille käyttöä löytynee paremmin.

[Tommi Koskinen]

Näin suurilla vähennyksillä lienee vaikutusta myös junien kokoonpanoihin. Ainakin Ed-vaunuja riittää enemmän sinne missä niitä voidaan käyttää: vararungot,IC-yöjunat,Kuopio-Rovaniemi-junat,Tampere-Pori-junat? Kysymys kuulukin jääkö Ex-vaunuille käyttöä vähennysten jälkeen, ainakaan enää maaliskuun jälkeen? 50 vaunusta taitaa tälläkin hetkellä seistä puolet. Expt ja etenkin Rx-vaunuille käyttöä löytynee paremmin.

VR:n sivuilta näitä muutoksia voi tarkastella.

Ainakin Seinäjoen ja Kokkolan sekä Kuopion ja Rovaniemen välisten junaparien kokoonpano näyttää olevan Ed + EFiti.

[Ari-Pekka Lanne]

Näin suurilla vähennyksillä lienee vaikutusta myös junien kokoonpanoihin. Ainakin Ed-vaunuja riittää enemmän sinne missä niitä voidaan käyttää: vararungot,IC-yöjunat,Kuopio-Rovaniemi-junat,Tampere-Pori-junat? Kysymys kuulukin jääkö Ex-vaunuille käyttöä vähennysten jälkeen, ainakaan enää maaliskuun jälkeen? 50 vaunusta taitaa tälläkin hetkellä seistä puolet. Expt ja etenkin Rx-vaunuille käyttöä löytynee paremmin.

VR:n sivuilta näitä muutoksia voi tarkastella.

Ainakin Seinäjoen ja Kokkolan sekä Kuopion ja Rovaniemen välisten junaparien kokoonpano näyttää olevan Ed + EFiti.

Säästöjuna.

[Mikko Nyman]

Ainakin Seinäjoen ja Kokkolan sekä Kuopion ja Rovaniemen välisten junaparien kokoonpano näyttää olevan Ed + EFiti.

Säästöjuna.

Lienee vain ajan kysymys, milloin näemme liikenteessä ensimmäisen Sr2+Edo-kokoonpanon.

[Oskari Kvist]

Jos Pieksämäki-Joensuu-välille jotain jää, niin niitä kenties voitaisiin rueta ajamaan joko pelkästään Dm12:lla tai sitten Dv12+De+Ex+Expt tai Dr16+Ex+Expt, jos siniset kohta ihan totaalisesti häviävät liikenteestä.

[Simo Virtanen]

Jos Pieksämäki-Joensuu-välille jotain jää, niin niitä kenties voitaisiin rueta ajamaan joko pelkästään Dm12:lla tai sitten Dv12+De+Ex+Expt tai Dr16+Ex+Expt, jos siniset kohta ihan totaalisesti häviävät liikenteestä.

Pieksämäki - Joensuu liikenne on valtion ostamaa aluepoliittista liikennettä ja sen kohtalo on täysin Sipilän kiristys- ja leikkausohjelman varassa.

Ei tarvitse montaa hetkeä odotella, niin budjettiriihestä kuullaan siitäkin.

[[Tunnus poistettu]]

Säästöjuna.

Lienee vain ajan kysymys, milloin näemme liikenteessä ensimmäisen Sr2+Edo-kokoonpanon.

Selvää on, että tätä lyhyemmällä junalla liikennöinti  e i  k a n n a t a .

[Eljas Pölhö]

Jos ostoliikenteessä VR:n saama kate pudotettaisiin samalle tasolle kuin linja-autoliikenteen ostoliikenteessä, niin vuoroja tarvitsisi vähentää paljon vähemmän. Näinä vaikeina aikoina VR:n voisi laittaa osallistumaan talkoisiin ja ajattaa se nollakatteella. Kummassakin ehdotuksessani on se huono puoli, että silloin kansalaiset eivät joutuisi kärsimään niin paljon eivätkä ehkä ymmärtäisi tilannetta.

[Mikko Nyman]

Tällainen meemi löytyi sattumalta netin syövereistä:
--

[Miitre Timonen]

Näin suurilla vähennyksillä lienee vaikutusta myös junien kokoonpanoihin. Ainakin Ed-vaunuja riittää enemmän sinne missä niitä voidaan käyttää: vararungot,IC-yöjunat,Kuopio-Rovaniemi-junat,Tampere-Pori-junat? Kysymys kuulukin jääkö Ex-vaunuille käyttöä vähennysten jälkeen, ainakaan enää maaliskuun jälkeen? 50 vaunusta taitaa tälläkin hetkellä seistä puolet. Expt ja etenkin Rx-vaunuille käyttöä löytynee paremmin.

VR:n sivuilta näitä muutoksia voi tarkastella.

Ainakin Seinäjoen ja Kokkolan sekä Kuopion ja Rovaniemen välisten junaparien kokoonpano näyttää olevan Ed + EFiti.

Säästöjuna.

Voihan rungon päässä kuitenkin olla ravintola. Tai eipäs voikaan, kun katsoo junan palveluita...

[Jarmo Pyytövaara]

Eiköhän nyt olisi jo, korkea aika, omistajan vihdoinkin päättää ja perustaa, erillinen kalusto ja huoltoyhtiö joka vuokraa kalustoa ja huoltoa kaikille jolla on luvat ja takuut ovat kunnossa?

Jos ja kun tämä päätös tehdään, niin lupaa ei pidä kysellä Hakaniemen suunnasta, että voidaanko me, saadaanko me ja jos saadaan, niin millä ehdoilla saisimme tehdä sen, vaan päätös tehdään omistajan valtuutuksella, markka ja ääni perusteella ja piste. Sen jälkeen toteutus nopealla aikataululla, eikä millään, 10 tai 20 vuoden siirtymäajalla ja vanhoilla monopooli sopimuksilla, voisi sen jälkeen pyyhkiä pyllyä jos niistä seinätaulua ei tee.

Jos VR:n annetaan jatkaa samalla linjalla, jonka se osaa erinomaisesti ja todistetusti, supistaminen, vähentäminen ja lopettaminen sekä ”tarpeettoman kalusto” Steenalle myyminen niin muutaman vuoden kuluttua, rataverkolla ei ole mitä enää mitään, mitä supistaa ja lopettaa ja ilmeisesti viimeinen VR:läinen sammuttaa valot pois lähtiessään.

Olisiko myös, korkea aika lopettaa, täysin turha, vain kuluja tuova, joutavanpäivänen hallintoneuvosto? Vai onko sekin saavutettu etu, josta ei luovuta mistään hinnasta?  

Pitäisikö päivittää myös bonusten saantiehdot 2010 luvulle? Nythän ne ovat kuin suoraan 80-luvulta!
Eihän se tyhmä ole joka älyää pyytää tai vaatii, vaan se joka myöntää.  

[Simo Virtanen]

Onnibussin tj. Möttö avaa bussibisneksen kulurakennetta HBL:n haastattelussa.

Onnibussien pitää rullata vähintään 1000 km vuorokaudessa ja kilometriltä pitää saada 1,50 euroa.

Mitäköhän VR:n vastaavat luvut ovat?

http://hbl.fi/nyheter/2015-09-01/768610/onni-pekka-far-vr-att-se-rott

[Panu Breilin]

Mitäköhän VR:n vastaavat luvut ovat?

Ainakin VR:n kiskobussien rullauskilometrit jäävät aika vähäisiksi, kun noin puolet kalustosta lähinnä vaan seisoo ja odottaa perjantain ja sunnuntain ruuhkahuippuja. Muutenkaan vuoroja ei monella rataosalla ajeta kuin muutama päivässä ja lopun aikaa kalusto on tyhjän panttina.

Tämän tyyppisen kaluston käytön voisi ymmärtää 30-40 vuotta vanhojen ja jo kuoletettujen vaunujen kohdalla, mutta ei kyllä 10 vuotta vanhojen. Siis ainakaan jos tilanne ei olisi se, että vapaat markkinat puuttuvat ja lystin maksaa pääosin joku muu kuin kaluston omistaja.

[Simo Virtanen]

Mitäköhän VR:n vastaavat luvut ovat?

Ainakin VR:n kiskobussien rullauskilometrit jäävät aika vähäisiksi, kun noin puolet kalustosta lähinnä vaan seisoo ja odottaa perjantain ja sunnuntain ruuhkahuippuja. Muutenkaan vuoroja ei monella rataosalla ajeta kuin muutama päivässä ja lopun aikaa kalusto on tyhjän panttina.

Tämän tyyppisen kaluston käytön voisi ymmärtää 30-40 vuotta vanhojen ja jo kuoletettujen vaunujen kohdalla, mutta ei kyllä 10 vuotta vanhojen. Siis ainakaan jos tilanne ei olisi se, että vapaat markkinat puuttuvat ja lystin maksaa pääosin joku muu kuin kaluston omistaja.

Paljonkohan tuollainen 50 kiskobussin laivueen hankintahinta (tai leasing) olisi? Entä muut kustannukset? Vekin palkka, halvasti verotettu polttoaine, ratamaksu jne.

Onnibussin Astromegat maksanevat 200.000 kieppeillä per kappale ja jonkinlainen tekninen käyttöikä lienee 2 miljoonan kilometrin paikkeilla eli korkeintaan viidessä vuodessa. Sen jälkeen voi myydä maakuntiin ykköslähdön busseiksi tai keikkabusseiksi. Hevosautoksi taitaa olla kerroskorkeudeltaan liian matala.

[Tommi K Hakala]

Säästöjuna.

Lienee vain ajan kysymys, milloin näemme liikenteessä ensimmäisen Sr2+Edo-kokoonpanon.

Selvää on, että tätä lyhyemmällä junalla liikennöinti  e i  k a n n a t a .

Ehkäpä vielä lyhyempi juna muodostuisi jos ohjaamossa matkustaminen  sallittaisiin, silloin pelkkä Sr2 riittäisi? Tai sitten viimeiset jäljellä olevat Tve4:t tehtäisiin Edo-yhteensopiviksi ja näin muodostuisi kiskobussiversio sähköistämättömille rataosille?

[Matti Grönroos]

Näin suurilla vähennyksillä lienee vaikutusta myös junien kokoonpanoihin. Ainakin Ed-vaunuja riittää enemmän sinne missä niitä voidaan käyttää: vararungot,IC-yöjunat,Kuopio-Rovaniemi-junat,Tampere-Pori-junat? Kysymys kuulukin jääkö Ex-vaunuille käyttöä vähennysten jälkeen, ainakaan enää maaliskuun jälkeen? 50 vaunusta taitaa tälläkin hetkellä seistä puolet. Expt ja etenkin Rx-vaunuille käyttöä löytynee paremmin.

VR:n sivuilta näitä muutoksia voi tarkastella.

Ainakin Seinäjoen ja Kokkolan sekä Kuopion ja Rovaniemen välisten junaparien kokoonpano näyttää olevan Ed + EFiti.

Säästöjuna.

Voihan rungon päässä kuitenkin olla ravintola. Tai eipäs voikaan, kun katsoo junan palveluita...

Tämän kaiken jäsentämiseen voidaan käyttää tulosyksikkömallinnusta. Jaetaan juna kolmeen tulosyksikköön

1) veturi
2) matkustajavaunut
3) ravintolavaunu

Veturi ei tuota mitään, vaan aiheuttaa pelkkiä kustannuksia. Siitä siis luovutaan välittömästi. Ravintolavaunu tuottaa istumapaikkaa kohden enemmän kuin matkustajavaunu. Siispä ajetaan junia, joissa ei ole veturia eikä matkustajavaunuja, vaan pelkkä ravintolavaunu!

[Timo Järvi]

Ehkäpä vielä lyhyempi juna muodostuisi jos ohjaamossa matkustaminen  sallittaisiin, silloin pelkkä Sr2 riittäisi? Tai sitten viimeiset jäljellä olevat Tve4:t tehtäisiin Edo-yhteensopiviksi ja näin muodostuisi kiskobussiversio sähköistämättömille rataosille?

Eikös tähän ollut aikanaan ehdolla hyvä ratkaisu, eikä välttämättä kovin kallis, jos vertailukohtana on uuden ulkomailta ostetun, ja Suomessa niin kovin vähän työllistävän hankkiminen. Osaamista varmaan olisi löytynyt, sillä onhan Suomi PISA-tutkimusten "valittu" maa ja meillä on korkean teknologian osaamista. Tosin, kohta kaikki tehdään jossain muualla, mutta voihan sitä aina uskotella ja hypettää, niin kuin 80-luvulta näihin päiviin asti periytynyttä työvoimapulaa.

Vastaus: Dm10 eli Junttilan Salama olisi ollut suoraviivainen ratkaisu, ja mielestäni nopeuskin (tekstin mukaan käytännössä 80 km/h) olisi ollut aivan riittävä tähän tarkoitukseen. Polkupyörää ei tarvi keksiä kokonaan uusiksi, jos runko ja vanteet on jo olemassa. Siinä sivussa olisi löytynyt uusikäyttöä paremmasta päästä oleville sinisille vaunuille, joita ei olisi tarvinnut laittaa pataan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dm10

Se, että projekti ei edennyt ja ottanut tulta alleen (paitsi romutusvaiheessa hitsipillistä) taisi olla siinä, että väärät henkilöt olivat ideaa keksimässä, tai sitten idea ei sopinut firman powerpoinnteihin ja väljähtyneeseen brandyyn. Sääli!

[Mikko Nyman]

Se, että projekti ei edennyt ja ottanut tulta alleen (paitsi romutusvaiheessa hitsipillistä) taisi olla siinä, että väärät henkilöt olivat ideaa keksimässä, tai sitten idea ei sopinut firman powerpoinnteihin ja väljähtyneeseen brandyyn. Sääli!

Dm10-projektihan meni siten, että Pieksämäen konepaja teki Eit-vaunusta Dm10:n ikään kuin OTOna, eikä siitä liiemmin huudeltu Vilhonkadun suuntaan. Kun pääkonttori lopulta kuuli tästä hankkeesta, oli "soppa" valmis. Tämä siis vuonna 1994.

[Oskari Kvist]

http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/vr-n-johto-on-t%C3%A4ysin-ep%C3%A4onnistunut-sipil%C3%A4n-on-reagoitava-1.1899748

Mielenkiintoista, kauan kilpailua vastustanut tyyppi on alkanut kannattaa kilpailua?

Viime viikolla VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro yllättäen ilmoitti, että VR:llä käynnistetään sen historian suurimmat yt-neuvottelut. Tavoitteena on antaa potkut 570 rautatieläiselle, jotka työskentelevät kaukojunien matkustajaliikenteessä konduktööreinä ja veturinkuljettajina.

Lisäksi irtisanomiset koskevat junien tukitoimintoja veturi- ja vaunuhuolloissa. Valtaosa irtisanottavista ovat palvelleet VR:ää jopa kymmeniä vuosia. Syyksi hän ilmoitti kilpailun ja hallituksen linjauksen ostoliikenteen tuen leikkauksista.

Mikael Aro on johtanut VR:ää kuusi vuotta, sillä hän aloitti toimitusjohtajana v. 2009 alusta, hänen aikaisempi kokemuksensa tulee juomajätti Carlsbergin Pohjoismaiden aluejohtajana. Hänen johdollaan VR:n henkilöstöpolitiikka on ollut sekavaa. Aloitettuaan hän uudisti kokonaan VR:n johtamisen ja uusia johtajia valittiin kaupan ja muun liike-elämän johdosta.

Suurin ongelma johdolla oli, kun he eivät tunteneet rautatieliiketoimintaa. Sen seurauksena VR:lle on palkattu eri tehtäviin runsaasti keskijohtoa ja suunnittelijoita, joita ilman aikaisemmin hyvin pärjättiin.

Myös radan- ja sähköliiketoiminnan osaajista monet lähtivät kilpailijoiden palvelukseen turhauduttuaan osaamattoman uuden johdon toimenpiteisiin. Aron johtaman johdon tavoitteena on ollut nopea liikevoiton kasvattaminen, jolloin myös vuosittaiset bonukset ovat kasvaneet, Aron vuosipalkka oli v. 2013 yhteensä 800 000 euroa, josta lähes puolet olivat boonusta.

Nyt eduskunnalla on suuri vastuu, kun hallituksen talousarvioesitys tulee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa. Mikäli hallituksen esitys 12,3 miljoonan euron junapalveluiden ostoliikenteen leikkauksesta toteutuu, se tarkoittaa maakuntien poikittaisliikenteen loppumista. Vaarana on mm. Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-junayhteyden loppuminen. Tällöin Alavudelta ja Ähtäristä loppuisi junaliikenne ja Vaasa/Seinäjoki-välin kolmen junaparin vähennys jäisi voimaan. Myös muualla maassa lopettamiset koskisivat maakuntien paikallisliikennettä.

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsenenä tulen esittämään tarvittavat lisämäärärahat valtion ensi vuoden talousarvioon, jos hallitus ei peräänny päätöksistään. Toivottavasti vaalipiirin kansanedustajat yksimielisesti ovat esityksen takana ja äänestävät sen puolesta.

Tavaraliikenteen kilpailu on avattu jo vuonna 2007, mutta yhtään uutta operaattoria ei ole vielä aloittanut toimintaansa. Syynä lienee toiminnan vaativat kalliit investoinnit ja pitkään jatkunut talouden taantuma. Henkilöliikenteessä ministeriö myönsi VR:lle yksinoikeuden matkustajaliikenteeseen.

Nyt VR on yksipuolisesti rikkonut sopimusta, kun se ilmoitti lakkauttavansa mm. Seinäjoki–Vaasa-väliltä junia jo lokakuussa. Joten mielestäni olisi hyvä avata kilpailu myös henkilöliikenteeseen. Silloin näkisimme syntyisikö uusia operaattoreita, jotka kilpailisivat VR:n kanssa. Tällöin junatarjonta voisi asiakkaille lisääntyä ja on selvää, että jokainen juna tarvitsee myös henkilökunnan, näin syntyisi uusia työpaikkoja.

[Ismo Brockmann]

Onko kenelläkään tarkempaa tietoa, milloin ostoliikenteen muutoksista tiedotetaan jotain?