Junakaluston Sm5b Suomeen?

[Juha Riihimäki]

Pohdiskelin onko toisen sarjan FLIRT1-junien #42:n (tai muun ensimmäisenä saapuvan) rantautumispäivästä vielä tietoa?

Kiinnostavaa olisi myös jos jollain tällä foorumilla olisi tietoa luokasta: kun tämä juna on jonkin verran parannettu versio Sm5:stä, tuleekohan tyyppimerkinnäksi "norjalaisittain/ruotsalaisittain" Sm5b vai peräti Sm7?

Kuva Stasin.

[Tuukka Ryyppö]

Suomi ei ole Norja tai Ruotsi. Sm2 ei ollut Sm1b, eikä Sm7 oke Sm5b. Jos jatkotilauksen junat ovat matkustamon varustelua lukuunottamatta samoja kuin alkuperäiset, silloin sarjamerkinnäksi tulee Sm5.

[Juha Riihimäki]

Siis kyseessä on erilainen kulkuneuvo. Olisiko kellään listaa eroavaisuuksista?

Tuukka: muualla meitä kehittyneemmissä maissa erilaisia tyypittelyjä tehdään, jotta esimerkiksi kun jokin juna tulee huoltoon, on etukäteen tilattu oikea osa. Jolloin tyypittelyjä tarvitaan jokaista eroavaa erää varten, jos halutaan toimia viisaasti. Se, että ottaa kehittyneemmästä tahosta mallia ei yleensä ole ollenkaan tyhmää.

Kaksi esimerkkiä Ruotsista:
X60:a on tilattu kolmea erää, jotka on tyypitetty a, b ja c. Junat ovat kolmannessa erässä vain ensinäkemältä samanlaisia, ero on vähän sama kuin Tauruksissa 1116:n ja 1216:n välillä: ensivilkaisulta selvä Taurus, mutta kun alkaa katsella komponentteja tarkkaan, niin alaleuka loksahtaa auki. Kuvassa kuitenkin lauma X60a-junia päiväunilla.


Joskus "pieni viilaus" voi johtaa kokonaan eri tyypitykseen kuten X61 ja X62 välillä. Kaikki näistä ovat muuten Alstomin (siis Pendolinojen valmistajayritys) Coradia Nordic -sarjan junia.



 

[Tuukka Ryyppö]

Siis kyseessä on erilainen kulkuneuvo. Olisiko kellään listaa eroavaisuuksista?

Tuukka: muualla meitä kehittyneemmissä maissa erilaisia tyypittelyjä tehdään, jotta esimerkiksi kun jokin juna tulee huoltoon, on etukäteen tilattu oikea osa. Jolloin tyypittelyjä tarvitaan jokaista eroavaa erää varten, jos halutaan toimia viisaasti.

Kyllä, tyypittelyä tehdään. Mutta se, millä tasolla tyypitellään, riippuu eroavaisuuden tyypistä. Sm5 on viranomaisen määrittämä sarjamerkintä ja toinen merkintä annetaan vain, jos kalustossa on merkittäviä teknisiä eroja. Esim. kaksi ekaa pendoa ovat sarjaltaan Sm3, vaikka tavalla ja toisella eroavatkin lopuista Sm3:ista. Jos tekniset eroavaisuudet ovat suuria, annetaan seuraava vapaa sarjamerkintä, eli Sm7. Suomessa tyypitellään suomalaisen käytännön mukaisesti.

Operaattori (VR) ja kaluston omistaja (JKOY) saavat sitten sisäisesti tyypitellä ihan miten haluavat, esim. Sm2d:ksi. Virallisten sarjamerkintöjen kanssa tällä ei sitten kuitenkaan ole enää mitään tekemistä.

[Juha Riihimäki]

No, olen erimieltä siitä miten kannattaisi tehdä. Eihän se viranomainenkaan mitään yksin määrittele, hehän ovat meitä kaikkia palvelemassa ja varmasti tekevät sen mitä junayhtiö haluaa. Tai EU...jännä nähdä esim. milloin ensimmäinen Saksan luokka 185 ilmestyy raiteillemme    

Alkuperäiseen kysymykseen ei toisaalta ole vieläkään kuulunut uutta, olisiko ensimmäisen Sm5b:n tulopäivästä tai sen eroavaisuuksista olemassa tarkempaa tietoa?

Kuva Hannun:


 

[Juha Riihimäki]

Näköjään itse itselleni vastaten, ja kuten Tuukkakin taisi tuossa sanoa, Stadlerin infon mukaan kyseessä taitaa olla vain jatkosarja, ei parannettu versio:

http://www.stadlerrail.com/hu/hirek/2014/09/24/1000th-flirt-train-travels-in-helsinki/

Tuleepahan yleiskäyttöisyys ja huollettavuuden mahdollisimman alhaiset kustannukset näin taattua. Harmi, Stadler Raililla innovatiivisena ja aiaskaansaavana yrityksenä olisi varmaan ollut jotain hyödyllistä parempaa tarjottavaa myös näihin vähän vanhahtaviin FLIRT1-designeihin.

[Teppo Niemi]

Muistutetaanpa samalla myös sarja Dm7. Sen sisustuksessa ja samoin kuin jopa tekniikassa (4- ja 5- portaiset vaihteistot) tapahtui muutoksia eri tilaussarjojen välissä. Samoin Sm1 eri tilaussarjoissa oli eroja. Silti sarjamerkit säilyivät samoina.

[Jouni Hytönen]

Eikös ollut niin, että viimeisin Flirt-optiotilaus piti tehdä pienellä kiireellä, että nimenomaan saataisiin samanlaisia yksiköitä kuin aikaisemmat 41 kpl? Liikkuvaa kalustoa koskevat yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE) olivat muuttumassa ja tänä päivänä Stadler ei voisi enää sitoutua toimittamaan vanhojen eritelmien mukaista kalustoa.

[Juha Riihimäki]

Noin se taisi olla, ja olikohan niin että samalla törmäysturvallisuusnormit olisivat muuttuneet niin että noita vanhoja (joskin subjektiivisesti hyvin muotoiltuja) keulia junissa ei olisi enää voinut käyttää? 

Eikös ollut niin, että viimeisin Flirt-optiotilaus piti tehdä pienellä kiireellä, että nimenomaan saataisiin samanlaisia yksiköitä kuin aikaisemmat 41 kpl? Liikkuvaa kalustoa koskevat yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE) olivat muuttumassa ja tänä päivänä Stadler ei voisi enää sitoutua toimittamaan vanhojen eritelmien mukaista kalustoa.

Yritin skannailla netistä, mikä Elronin Tallinna-Tarto-luksus-FLIRTien malli olisi ollut, mutta käviköhän projektissa niin että se jäi idea-asteelle / ei saanut rahoitusta? Stadlerilta ei ainakaan löydy tästä junaerästä tietoja.

[Juha Riihimäki]

Kiitos muistutuksesta Teppo! Tuollaisesta menettelystä ollaan siten tulossa. 

Toki Suomi oli kovin kehittymätön vielä noihin aikoihin ja varaosien kannalta ehkä asioita ei osattu miettiä niin kovin tarkasti. Osattiinkohan laskea edes mitä maksaa kun yksikkö on väärien varaosien takia pois liikenteestä x vuorokautta? 

Muistutetaanpa samalla myös sarja Dm7. Sen sisustuksessa ja samoin kuin jopa tekniikassa (4- ja 5- portaiset vaihteistot) tapahtui muutoksia eri tilaussarjojen välissä. Samoin Sm1 eri tilaussarjoissa oli eroja. Silti sarjamerkit säilyivät samoina.

[[Tunnus poistettu]]

Kylläpäs Sm1 vai oliko se -2:n moottoritonta perävaunua oli eri sarjamerkeillä varustelusta riippuen..

[Teppo Niemi]

Sm1 ohjausvaunuja oli kahta eri sarjaa: Eio (jossa oli WC ja matkatavara-osasto) 6201 - 6240 sekä Eiob (josta WC ja matkatavaraosasto puuttuivat) 6240 - 6250. Sen sijaan Sm2 ohjausvaunut olivat sarjassa Eioc 6251 - 6300 (riippumatta minkälaisella WC-varustuksella vaunut rakennettiin).

[Juha Riihimäki]

Kun nyt puhutaan Sm1:stä, niin muistatko Teppo oliko Eio:ssa alunperin myös ovi päädyssä ja "lättämäinen" käyntisilta toiseen yksikköön? Silloin kun päädyssä oli vielä kapeat keltaiset raidat.

Sm1 ohjausvaunuja oli kahta eri sarjaa: Eio (jossa oli WC ja matkatavara-osasto) 6201 - 6240 sekä Eiob (josta WC ja matkatavaraosasto puuttuivat) 6240 - 6250. Sen sijaan Sm2 ohjausvaunut olivat sarjassa Eioc 6251 - 6300 (riippumatta minkälaisella WC-varustuksella vaunut rakennettiin).

[Olli Keski-Rahkonen]

Eikös ollut niin, että viimeisin Flirt-optiotilaus piti tehdä pienellä kiireellä, että nimenomaan saataisiin samanlaisia yksiköitä kuin aikaisemmat 41 kpl? Liikkuvaa kalustoa koskevat yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE) olivat muuttumassa ja tänä päivänä Stadler ei voisi enää sitoutua toimittamaan vanhojen eritelmien mukaista kalustoa.

Kyllä. Jos Flirttejä ei olisi tilattu tuolloin, olisivat myöhemmin tehty Flirt-lisätilaus ollut väkisinkin rakenteeltaan päivitettyä mallia. Teknisesti kyse olisi uudesta junatyypistä, jolloin se olisi mitä todennäköisemmin täytynyt tyyppihyväksyä uudelleen Suomessa, ja  sarjamerkiksikin olisi hyvin saattanut tulla Sm7. Tyyppihyväksyntä maksaa rahaa ja aikaa, joten tässä tehtiin järkevä päätös tilata vanhemman mallisia hyväksi todettuja junia. Muutokset Junakaluston uusimman tilaussarjan Flirteihin ovat vain matkustamon sisustukseen liittyviä.

[Olli Keski-Rahkonen]

Tuukka: muualla meitä kehittyneemmissä maissa erilaisia tyypittelyjä tehdään, jotta esimerkiksi kun jokin juna tulee huoltoon, on etukäteen tilattu oikea osa. Jolloin tyypittelyjä tarvitaan jokaista eroavaa erää varten, jos halutaan toimia viisaasti. Se, että ottaa kehittyneemmästä tahosta mallia ei yleensä ole ollenkaan tyhmää.

Onhan junayksiköt joka tapauksessa yksilöity EVN-tunnuksella tai vastaavalla. Huollon logistiikan toimiminen ei sikäli edellytä omaa sarjamerkintää jokaiselle hieman erilaiselle konstruktiolle etenkään rekisteriviranomaisen toimesta, kuten Tuukka aiemmin jo kirjoittikin. Rautatiealalla ja etenkin Suomessa tuotantosarjat ovat joka tapauksessa niin pieniä, että pieniä teknisiä eroavaisuuksia esiintyy samojen tyyppien sisällä väkisinkin.

[Mikko Nyman]

Sm1 ohjausvaunuja oli kahta eri sarjaa: Eio (jossa oli WC ja matkatavara-osasto) 6201 - 6240 sekä Eiob (josta WC ja matkatavaraosasto puuttuivat) 6240 - 6250.

Tarkennetaan Tepon yllä olevaa sen verran, että Eiob:t tottelivat numeroita 6241-6250. Sm1-runkojen entisöintien yhteydessä myös ohjausvaunut 6241-6250 saivat litterakseen Eio:n.

[Teppo Niemi]

Kun nyt puhutaan Sm1:stä, niin muistatko Teppo oliko Eio:ssa alunperin myös ovi päädyssä ja "lättämäinen" käyntisilta toiseen yksikköön? Silloin kun päädyssä oli vielä kapeat keltaiset raidat.

Sm1 junissa kuten myös ensimmäisissä Sm2 oli uutena käyntisillat päissä. Samoin pienet käännettävät kaiteet, ei kuitenkaan ihan lättämäiset. Kuvia näistä läytyy esim: http://vaunut.org/kuva/104113 , http://vaunut.org/kuva/101775 , http://vaunut.org/kuva/44860 (hieman harvinaisempi kuva, portit auki ja silta alhaalla, kuvattu edestä), http://vaunut.org/kuva/69871 , http://vaunut.org/kuva/92814

[Juha Kutvonen]

Onhan näitä sarjamerkkejä Suomessakin joskus jaettu herkemmin, ainakin moottorivaunusarjoissa. Alla muutama esimerkki:

Oliko Bm2- ja Bm3-sarjoilla muita suurempia eroja kuin vaunujen valmistaja?

Dm6:n ja Dm7:n merkittävin ero oli pyörien koko, silti eri sarjamerkit. Tosin tämä pieni ero johti kaluston korkeuseroihin, jolloin vaunuja ei alkuun voitu käyttää yhdessä, joten siinä mielessä eri litterat olivat perusteltuja.

Porkkanoiden kohdalla Dm8 ja Dm9 olivat suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin, siksi eri sarjamerkki, vaikka ne rakenteeltaan olivat lähes yhtenäiset.

Entäpä Sr1 eri nopeusvälityksillä? Olisiko 160 km/t -versio pitänyt merkitä Sr2:ksi, tai Sr1b:ksi (vrt. SJ:n Rc2/Rc3)?

[Teppo Niemi]

Onhan näitä sarjamerkkejä Suomessakin joskus jaettu herkemmin, ainakin moottorivaunusarjoissa. Alla muutama esimerkki:

Ja höyryveturien osalta ennen vuoden 1942 sarjamerkkiuudistusta oli useita veturisarjoja jotka saivat uuden sarjamerkin veturisarjan vaihtuessa. Tällaisia sarjoja oli esimerkiksi G.
Toisaalta taas H9 sarjaan kuuluvissa vetureissa oli sekä kolmeakselisella (myöh Hv2) että neliakselisella (Hv3) varustettuja tendereitä.

[Juha Riihimäki]

Kiitos noista huomioista!

Onhan näitä sarjamerkkejä Suomessakin joskus jaettu herkemmin, ainakin moottorivaunusarjoissa. Alla muutama esimerkki:

Oliko Bm2- ja Bm3-sarjoilla muita suurempia eroja kuin vaunujen valmistaja?

Dm6:n ja Dm7:n merkittävin ero oli pyörien koko, silti eri sarjamerkit. Tosin tämä pieni ero johti kaluston korkeuseroihin, jolloin vaunuja ei alkuun voitu käyttää yhdessä, joten siinä mielessä eri litterat olivat perusteltuja.

Porkkanoiden kohdalla Dm8 ja Dm9 olivat suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin, siksi eri sarjamerkki, vaikka ne rakenteeltaan olivat lähes yhtenäiset.

Entäpä Sr1 eri nopeusvälityksillä? Olisiko 160 km/t -versio pitänyt merkitä Sr2:ksi, tai Sr1b:ksi (vrt. SJ:n Rc2/Rc3)?

[Kimmo T. Lumirae]

Kun nyt puhutaan Sm1:stä, niin muistatko Teppo oliko Eio:ssa alunperin myös ovi päädyssä ja "lättämäinen" käyntisilta toiseen yksikköön? Silloin kun päädyssä oli vielä kapeat keltaiset raidat.

Teppo tähän jo vastasikin ja oli aika luonnollista, että Eio:ssa oli päätyovi, koska junayksiköt ovat Helsingin lähiliikenteessä pysyneet Kehäradan aikaan asti aina samoin päin ja näin ollen kytkettäessä kaksi Sm1-yksikköä  yhteen, nokatusten tulevat aina Sm1-moottorivaunu ja Eio.

Olen ymmärtänyt, että käyntisillat olivat konduktöörejä ja rahastajia varten, mutta että niitä ei olisi "koskaan" käytetty?

Vasta aivan viimeisissä sarjoissa Sm2:aa , olisiko 6081-6100 (?) ei ollut uutena lainkaan päätyovea. Keltainen keulamaalaus tuli ensimmäisten Sm2:ien myötä, koska niille aluksi soviteltiin lempinimeä "keltanokka".

[Juhana Nordlund]

Vasta aivan viimeisissä sarjoissa Sm2:aa , olisiko 6081-6100 (?) ei ollut uutena lainkaan päätyovea.

Kyllä ne juuri nämä 20 yksikköä olivat.

Näissä yksiköissä ei myöskään ollut väliseiniä osaston 3 jatkeessa, toisin kuin 30 edeltävässä yksikössä taas oli ja niissä taisi aivan alussa olla läppäovikin omassa oviaukossaan, joka kuitenkin oli pelkkä oveton aukko vuosikausia aina saneeraukseen saakka. Saneerauksen myötä ero poistui, kaikissa rungoissa osasto 3 ulottui ja ulottuu moottorivaunun ohjaamottomaan päähän asti yhtenäisenä tilana.

[Juha Riihimäki]

Olisiko kellään käyntisillallisesta Sm1:stä/Eio:sta kuvaa tähän ketjuun? Kuulostaa siltä että silta avattuna kuvia on turha haaveilla, jos noita ei kerran käytetty.

Vasta aivan viimeisissä sarjoissa Sm2:aa , olisiko 6081-6100 (?) ei ollut uutena lainkaan päätyovea.

Kyllä ne juuri nämä 20 yksikköä olivat.

Näissä yksiköissä ei myöskään ollut väliseiniä osaston 3 jatkeessa, toisin kuin 30 edeltävässä yksikössä taas oli ja niissä taisi aivan alussa olla läppäovikin omassa oviaukossaan, joka kuitenkin oli pelkkä oveton aukko vuosikausia aina saneeraukseen saakka. Saneerauksen myötä ero poistui, kaikissa rungoissa osasto 3 ulottui ja ulottuu moottorivaunun ohjaamottomaan päähän asti yhtenäisenä tilana.

[Tuukka Ryyppö]

Olisiko kellään käyntisillallisesta Sm1:stä/Eio:sta kuvaa tähän ketjuun? Kuulostaa siltä että silta avattuna kuvia on turha haaveilla, jos noita ei kerran käytetty.

Vasta aivan viimeisissä sarjoissa Sm2:aa , olisiko 6081-6100 (?) ei ollut uutena lainkaan päätyovea.

Kyllä ne juuri nämä 20 yksikköä olivat.

Näissä yksiköissä ei myöskään ollut väliseiniä osaston 3 jatkeessa, toisin kuin 30 edeltävässä yksikössä taas oli ja niissä taisi aivan alussa olla läppäovikin omassa oviaukossaan, joka kuitenkin oli pelkkä oveton aukko vuosikausia aina saneeraukseen saakka. Saneerauksen myötä ero poistui, kaikissa rungoissa osasto 3 ulottui ja ulottuu moottorivaunun ohjaamottomaan päähän asti yhtenäisenä tilana.

Pyyntöösi on vastattu jo pari viestiä sitten:

Kun nyt puhutaan Sm1:stä, niin muistatko Teppo oliko Eio:ssa alunperin myös ovi päädyssä ja "lättämäinen" käyntisilta toiseen yksikköön? Silloin kun päädyssä oli vielä kapeat keltaiset raidat.

Sm1 junissa kuten myös ensimmäisissä Sm2 oli uutena käyntisillat päissä. Samoin pienet käännettävät kaiteet, ei kuitenkaan ihan lättämäiset. Kuvia näistä läytyy esim: http://vaunut.org/kuva/104113 , http://vaunut.org/kuva/101775 , http://vaunut.org/kuva/44860 (hieman harvinaisempi kuva, portit auki ja silta alhaalla, kuvattu edestä), http://vaunut.org/kuva/69871 , http://vaunut.org/kuva/92814

[Juha Riihimäki]

Upeita kuvia linkeissä, suosittelen että käytte katsomassa! Ainakin tuon ensimmäisen Erkki Nuution ottaman värikuvan:

http://vaunut.org/kuva/104113