Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1796
|
« Vastaus #1375 : Heinäkuu 30, 2015, 13:43:35 » |
|
Dr14:t siirtävät vaunuja jatkuvasti Imatra tavaran ja Harakan raiteiston välillä, mutta itse en kyllä ole osunut näkemään Imatran Veturipalvelun vetureita Imatra tavarassa. Mielenkiintoinen juttu, miksi tuo sähköistys on rakennettu, jos sitä ei todella ole koskaan käytetty. No tässä ainakin yksi Veturipalvelun veturi tuolla välillä: http://vaunut.org/kuva/76286?Tuon kuvan kommenttien perusteella ollaan puhtaasti siellä Harakan ratapihalla ja vieläpä sen pohjoispäässä, ei siis matkalla Imatra tavaraan. En ole itsekään Harakassa koskaan käynyt, kun en ole ainakaan vielä löytänyt vapaata kulkureittiä sinne. Lieneekö koko ratapiha suljetulla tehdasalueella? Ehkä en ole vain etsinyt riittävän päättäväisesti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1159
|
« Vastaus #1376 : Heinäkuu 30, 2015, 15:24:13 » |
|
Lieneekö koko ratapiha suljetulla tehdasalueella? Ehkä en ole vain etsinyt riittävän päättäväisesti.
Kyllä vain – Harakan ratapiha on kokonaan Stora Enson porttien sisäpuolella. Tämän itse asiassa tietää jo siitä, ettei valtion rataverkolla (=linjalla) minkään muun operaattorin kuin VR:n veturi voi Venäjän yhdysliikennesopimuksen vuoksi tarttua venäläisten vaunujen kytkimiin. Asia on todellakin niin, että Harakan ratapihalla on käynyt sähköveturi vain yhden (1) kerran sitten ratapihan sähköistyksen valmistumisen. (EDIT: alla oleva lisäys) Hei muuten, miten esimerkiksi tämä meikäläisen kommentti liittyy itse knoppiketjuun? Jos ei liity, ylläpito voi dellata ainakin mun kommentin, mikäli aiheelliseksi niin katsoo.
|
|
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 30, 2015, 16:29:28 kirjoittanut Mikko Nyman »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #1377 : Heinäkuu 30, 2015, 22:32:52 » |
|
Edellä olevaan merkkivalo-knoppiin liittyen Pekka taitaa tuntea Alstomin sielunelämää. Tosiaan, kokeiltiin kummankin ryhmän kentänheikennyksen päällemenon halukkuutta erikseen. Punainen loiste ilmoittaa toisen moottorin olevan työkyvyttömänä = sammuksissa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #1378 : Marraskuu 02, 2015, 16:31:12 » |
|
Numeron alla ollut viiva tarkoitti, ettei vaunua saanut käyttää yhdysliikenteessä (Neukkuihin). Teppoi viittasi yhdessä kuvatekstissä KL19/46, eli alleviivauskäytännön alku taisi olla 1946 ja käskylehden numerosta päätelleen huhtikuun loppupuolella.
KL n:o 1/51 5. kertoo: Yhdysliikenteessä saadaan tästä alkaen, kirjelmässä n:o Ko 309/1398, 24. 5. 46 annetusta ohjeesta poiketen, käyttää I-vaunuja n:o 150001-150700. Tästä johtuen on kaikkien I-vaunujen numeroiden alta maalattava pois Kl:ssä n:o 19/46. 2 määrätty valkea viva. (Ko n:o 8/22, 4. 1. 1951) KL kertoo siis sekä alleviivauksen käyttöönotosta, että sen poisjättämisestä (yhden sarjan osalta).
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #1380 : Tammikuu 13, 2016, 22:19:38 » |
|
IC-juna, mutta missä? Tältä järvipenkereeltä ei olekaan vielä Vorgissa kuvaa, ihme kyllä... Aivan ei ehkä riitä kuvan laadukkuus tuonne gallerian puolelle, että josko paikan ratkettua, alkaisi Vorgin sivuillekin tulla parempia kuvia. Paikka on suht helposti saavutettavissa, vaatii vain pienen kävelymatkan loppuosuudelle..
Mäntyharjulla.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #1381 : Tammikuu 13, 2016, 23:34:56 » |
|
Asia on todellakin niin, että Harakan ratapihalla on käynyt sähköveturi vain yhden (1) kerran sitten ratapihan sähköistyksen valmistumisen. Mikä ja milloin?
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Jouko Järvinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 115
|
« Vastaus #1382 : Tammikuu 17, 2016, 15:17:25 » |
|
Aika laakea vastaus, penkereitä riittämiin, mutta ei ole Mäntyharju.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Järvi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #1383 : Maaliskuu 11, 2016, 23:01:58 » |
|
Matkailu avartaa, tai ainakin niin sanotaan... Perjantai-illan kevyt knoppi: minkä asemien kautta oheinen vastapäivään kierretty "rengasmatka" on tehty (vielä kun voi) ? Ennen vanhaan renkaatkin olivat pyöreämpiä, mutta nykyisin on tyydyttävä halpoihin kolmioihin Tälläkään kertaa matkalla ei ollut sen kummenpaa tarkoitusta, kuin viettää aikaa ja nauttia matkanteosta metsien halki sekä järvi- ja rantamaisemiin ulottuvalla varsin mukavalla reitillä. Vatuloinnin ja halpuutuksen johdosta kartan tulostustarkkuudesta on jouduttu tinkimään, tai se ei ainakaan sisälly netissä toimivan jakelukanavan Säästökuvan hintaan. Lisää värejä saa lisämaksusta perävalotakuulla ilman peruutusturvaa. Oikein arvaajalle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki
|
rengasmatka.jpg (56.69 kilotavua, 1697x1200 - tarkasteltu 467 kertaa.)
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #1384 : Maaliskuu 11, 2016, 23:56:05 » |
|
Aluksi mieleeni juolahti rengasmatka: Tpe-Jy-Hpk-Tpe (vaiko toisin päin).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Järvi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #1385 : Maaliskuu 12, 2016, 13:25:14 » |
|
Aluksi mieleeni juolahti rengasmatka: Tpe-Jy-Hpk-Tpe (vaiko toisin päin).
Sehän se Ensin Tampereelta klo 08:09 Jyväskylään, ja sieltä klo 10:28 Keuruulle, josta paluu takaisin Haapamäen ja Oriveden kautta Tampereelle alkoi klo 12:02. Olin lippuja ostaessani "hereillä" vähän huonosti. Paremman hyötysuhteen olisi saanut poikkeamalla Seinäjoella. Mukava reitti tuo Jyväskylä-Keuruu-Seinäjoki, joka tuli aiemmin (ekalla kertaa) kuljettua sinisellä kalustolla istuinergonomialtaan ja valoisuudeltaan ihan ykkösluokan vaunussa verrattuna nykyisiin varsin meluisiin kiskojurnuttajiin. Uudet aikataulut tuolta rataosalta eivät näytä hyviltä. En yhtään ihmettele, jos matkustajien määrä kiskoilla tulee edelleen laskemaan, mutta sehän on VR:n tarkoitus. Nytkin matkaa tehtiin kahdella yhteen liitetyllä kiskobussilla, ja matkustajia tuntui olevan ihan riittävästi vapaisiin istumapaikkoihin nähden. Siitä huolimatta "ei kannata". Jos Jyväskylästä Keuruulle aikoo mennä jatkossa kiskobussilla, kannattaa ainakin varautua matka-ajan roimaan pitenemiseen nykyisestä noin tunnista pahimmillaan jopa seitsemään tuntiin, kun ennen sitä on kierretty turhaan puoli-Suomea. Suomen malli ja asiakaspalvelua VR:n tyyliin! Edellisellä reissulla Jyväskylästä pääsi vielä suoraan Vaasaan asti, mutta näköjään tällä hetkellä ei enää pääse. Ja tulevaisuus asettaa matkustajille omat haasteensa. Jos aikoo matkustaa Jyväskylästä suorinta reittiä Vaasaan, kannattaa ostaa VR:n nettipalvelukanavasta Joustohintainen Resiinalippu, jotta ehtii ajoissa perille: Meno: Jyväskylä → Vaasa Tiistai 19.04.2016 05:54 10:29 04:35 1 vaihto: Taajamajuna › Pikajuna 05:54 Jyväskylä - 08:39 Seinäjoki Taajamajuna 481 Pääteasema: Seinäjoki 09:28 Seinäjoki - 10:29 Vaasa Pikajuna 441 Pääteasema: Vaasa Kulkutiedoissa havaittavissa pienimuotoinen muna-kana ongelma. Juna Vaasaan ehtii lähtemään ennen Jyväskylän junan saapumista. Hyvä, että nykyisin liikennöitsijän ei tarvitse tarkistaa aikataulujensa tietojen paikkansapitävyyttä. Tässä olisi selvää tilausta ja potentiaalia palkata lisää väkeä, vaikkapa Aikatauluntarkastuspäällikkö ja Aikataulutarkastaja, joiden molempien toimipaikka on Helsinki.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #1386 : Maaliskuu 17, 2018, 14:17:50 » |
|
Kyselläänpä eri liikennepaikkojen piirteistä ja ominaisuuksista.
Knopissa haetaan suomalaisia valtion radan asemia, joten kapearaiteiset museorautatiet eivät kelpaa vastaukseksi. Kohdissa 1. ja 2. tarkoitetaan, että Helsinkiin päästäkseen matkustajan on aina vaihdettava junaa. Kohdissa 3. ja 4. tarkoitetaan, että kysytyllä paikalla ei voi veturivetoisessa junassa veturi vaihtaa toiseen päähän junarunkoa.
1. Listaa sellaiset IC-junien pysähdyspaikat, joilta ei ole suoraa junayhteyttä Helsinkiin.
2. Mainitse sähköistetyn radan henkilöliikenteen pääteasema, jolta ei ole suoraa junayhteyttä Helsinkiin.
3. Mainitse sähköistämättömän radan henkilöliikenteen pääteasema, jolla ei ole ympäriajomahdollisuutta.
4. Mainitse sähköistetyn radan henkilöliikenteen pääteasema, jolla ei ole ympäriajomahdollisuutta.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Mikko Miettinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 19
|
« Vastaus #1387 : Maaliskuu 17, 2018, 14:41:09 » |
|
1. Listaa sellaiset IC-junien pysähdyspaikat, joilta ei ole suoraa junayhteyttä Helsinkiin.
Loimaa ja Humppila 2. Mainitse sähköistetyn radan henkilöliikenteen pääteasema, jolta ei ole suoraa junayhteyttä Helsinkiin.
Kotka satama 3. Mainitse sähköistämättömän radan henkilöliikenteen pääteasema, jolla ei ole ympäriajomahdollisuutta.
Savonlinna 4. Mainitse sähköistetyn radan henkilöliikenteen pääteasema, jolla ei ole ympäriajomahdollisuutta.
Turku satama
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #1388 : Maaliskuu 17, 2018, 14:53:45 » |
|
Se tuli kuin apteekin hyllyltä. Hienoa!
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Jimi Aalto
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 31
|
« Vastaus #1389 : Marraskuu 02, 2018, 12:56:43 » |
|
Mainitse pohjoisin paikka, jossa on sähköistys.
Mainitse pohjoisin paikka, jossa Pendolino on käynyt aikataulun mukaisella vuorolla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Antti Tapani Häkkinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 472
|
« Vastaus #1390 : Marraskuu 02, 2018, 13:28:29 » |
|
Mainitse pohjoisin paikka, jossa Pendolino on käynyt aikataulun mukaisella vuorolla.
Mikäli nyt puhutaan Suomen pendolinoliikenteestä, niin tämä lienee Rovaniemi, jonne ajettiin taajamajunia pendolino-kalustolla tuossa jokusen vuotta takaperin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Aalto
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 31
|
« Vastaus #1391 : Marraskuu 02, 2018, 18:15:57 » |
|
Antti, vastaus on aivan oikein. Tosin vuosina 2014-2015 jos oikein muistan, kulki myös Pendolino S 45 Hki-Roi lauantaisin, ja paluu S 60 Roi-Hki sunnuntaisin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #1392 : Heinäkuu 11, 2019, 04:59:00 » |
|
Knoppiketju ei taida enää herättää ihmeempää kiinnostusta. Onkohan kaikki sopivan hankalat knopit jo kysytty?
Kysynpä silti: Mitä ja miksi ovat seuraavat Suomen valtionrautateihin liittyvät sanat, ja mikä logiikka niihin liittyy?
Aura, Virkku, Veikko, Vakava, Vihuri, Saimaa, Sujuva, Salama, Sukava, Hermes, Hektor, Hellas, Helios, Kyllikki, Kullervo, Ilmari, Imatra.
|
|
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 11, 2019, 06:07:13 kirjoittanut Kurt Ristniemi »
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1181
|
« Vastaus #1393 : Heinäkuu 11, 2019, 08:26:23 » |
|
Mitä ja miksi ovat seuraavat Suomen valtionrautateihin liittyvät sanat, ja mikä logiikka niihin liittyy?
Aura, Virkku, Veikko, Vakava, Vihuri, Saimaa, Sujuva, Salama, Sukava, Hermes, Hektor, Hellas, Helios, Kyllikki, Kullervo, Ilmari, Imatra. Arvaan, että ovat Valtionrautateiden omistama lotjia ja/tai tervahöyryjä, joita tarvittiin halkokuljetuksia varten.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
« Vastaus #1394 : Heinäkuu 11, 2019, 09:07:49 » |
|
Knoppiketju ei taida enää herättää ihmeempää kiinnostusta. Onkohan kaikki sopivan hankalat knopit jo kysytty?
Kysynpä silti: Mitä ja miksi ovat seuraavat Suomen valtionrautateihin liittyvät sanat, ja mikä logiikka niihin liittyy?
Aura, Virkku, Veikko, Vakava, Vihuri, Saimaa, Sujuva, Salama, Sukava, Hermes, Hektor, Hellas, Helios, Kyllikki, Kullervo, Ilmari, Imatra.
Jotenkin tulee mieleen codenimet eri vetureille. Ne eivät kuitenkaan vakiintuneet käyttöön.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #1395 : Heinäkuu 11, 2019, 10:14:17 » |
|
Jotenkin tulee mieleen codenimet eri vetureille.
Teppo on oikeassa sen suhteen, mitä nuo nimet ovat. Mutta mihin käyttöön ne luotiin ja mikä logiikka niissä on?
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #1396 : Heinäkuu 11, 2019, 10:32:17 » |
|
Sanat ovat insinööri A. V. Torénin vuonna 1911 tekemä ehdotus höyryveturisarjojen virallisiksi nimiksi. Perusteluna oli, että eri sarjat eivät puhuttaessa helposti sekaantuisi keskenään samantapaisten sarjojen kanssa.
Jatkoknoppina voisit tietenkin kysyä, mitkä nimet puuttuvat nyt esitetystä kysymyksestä (Laukka, Laseva, Leikeä, Menevä, Majava, Melusa, Mukava, Vaka, Pika, Poju, Ilma, Selu, Eila, Ento, Ella ja Esko).
Esitys ei muuten johtanut mihinkään.
Terv. SKS
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #1397 : Heinäkuu 11, 2019, 10:50:03 » |
|
Lämpenee, lämpenee, vaan ei ihan vielä polta. Eli tiedossahan nämä nimet näkyvät olevan, mutta käyttötarkoitus ja perustelut vielä haparoivat. Ja se nimien logiikka on vielä tyystin selittämättä. Nimet käyttötarkoituksineen ja logiikkoineen on esitetty Konekonttorin kiertokirjeissä 772, 20.11.1911 ja 901, 4.12.1911.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Erno Palonheimo
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 34
|
« Vastaus #1398 : Heinäkuu 11, 2019, 10:54:28 » |
|
Lasevaa, Leikeää ja Melusaa ei löydy suomenhevosten sukutietokannasta. Kaikki muut kyllä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #1399 : Heinäkuu 11, 2019, 14:20:11 » |
|
Nimen alkukirjain ehkä liittyi käyttötarkoitukseen?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|