??.??.1960 / Tampere, välillä Tampere Viinikka–Hatanpää
??.??.1960 Lokomon päiväämättömässä taitetussa esitelehdykässä on toisella puolen kuva tehdasalueesta ja toisella tietoja tuotannosta. Veikkaan kuvalle 60-lukua ja tiedoille 70-lukua, mutta ehkä joku osaa tarkentaa ja kertoa lisää rakennuksista. Tietoja kortilta: Palveluksessa n. 2500 henkilöä. Tähän mennessä Lokomo on valmistanut n. 1300 tiehöylää, 1000 kaivukonetta, 1100 jyrää, 1500 murskainta, 1000 seulaa. Edelleen vetureita on valmistunut yli 700 kappaletta, yli 6000 erilaista lämmityskattilaa suurimmat yksikköteholtaan 50.000.000 kcal.
Kommentit
| 27.03.2015 17:05 | Erkki Nuutio: | Terho Könösen Lokomo 70 vuotta kirjassa on sama kuva mustavalkona (s.146). Kuvausajaksi annetaan 60-luvun loppu. Arvioisin vuodeksi 1968. Tällöin Lokomo oli jo liki laajimmillaan. Rauma-Repola otti haltuun 1970 ja lopetti lokotiivien teon seuraavana vuonna. Jos ei-Lokomosta aloittaa, niin oikeassa takanurkassa Hatanpään valtatien toisella puolella on Hankkijaa. Rakennus on entinen siemensirottamo ja sen lastaussillan edustalle päättyi Hatanpään raide. Lokomolla lähinnä vasemmalta kaksoishallista vasen on uudempi ja pääosin työstökoneille ja oikea on alkuperäinen ja veturien ym kokoonpano ja koneistamo. Kaikki veturit tehtiin siellä. Siitä oikealle on terästehdasta ja -valimoa. R-R rakensi tälle komean lisäosan myöhemmin kuvan oikeaan reunaan. Edellisten takana on ulkovarasto materiaaleille nosturiratoineen. Sen takana vasemmalla on suuri takomo ja takopuristamo. Siellä paukutettiin tällöin kaikkea, kuten Valmet Linnavuoren kampiakselit ja kiertokanget. Siitä oikealle torin ympärillä oli konttoreita ja varastoja ja torin oikeassa reunassa uudehko pääkonttori (hallinto, tuotekehitys, markkinointi). Isohko halli oikealla oli viimeistelyosasto. Itseltä on osin unohtunut, mutta mielestäni se oli pintakäsittelyä ja maalausta. Heti takomon takana vasemmalla oli portti, jonka vartija avasi vielä silloin sillä kohtaa olevalle Hatanpään seisakkeelle ennen ja jälkeen työpäivän. Lempäälän, Vesilahden ym rautakourat pääsivät näin junista suoraan työpaikalleen. Ulkovarastokentän takana on vasemmalla hitsaamo ja taaimpana konepajakoulu. Saman hallin oikea puoli oli HuKo, Lokomon huoltokorjaamo. Siellä korjattiin paitsi tiehöyliä ja muita Lokomo-tuotteita, myös International Harvester -maansiirtokoneita. Näiden edustaja Rotator Oy oli Aaltos-yhtymää, kuten Lokomokin. Siellä tehtiin myös ensimmäiset Lokomon nosturiautot (1967), aluksi Vanajan myöhemmin Sisun alustalle. Itse työskentelin HuKossa keväällä 1967 ja sain noutaa ensimmäisen Vanaja-alustan Lokomolle Vanajan Autotehtaalta. Hallin takapään isoa siltanosturia käyttävä nainen oli varsin tukeva. Kun hän kerran kiipesi tikapuita pitkin työpaikalleen, hän tippui ja kuoli. Siitä lähtien tuli kaikkialle suojakehä vastaavien tikkaiden ympärille. Oikealla olevat varastot kuuluvat pääosin Rotatorille. Jo edellinen oli Karjusuota, jonka silmäkkeiden yli pompin lapsena. Lokomon kaivinkoneet, ensin mekaaniset ja sitten hydraliset täyttivät sitä vuosikymmeniä. Ja pääsivät perille, eli Vihiojalle asti. Sinne tuli myöhemmin Lokomon metsäkonetehdas, joka muutti Joensuuhun. Tilalle tuli hetkeksi Lokomon autonosturitehdas, ja sitten metsäkoneiden pääkonttori, suunnittelu, kokeilu ja korjaamo. Nämä muuttuivat Timberjackin ja myöhemmin John Deeren nimelle. Kuvassa ei näy pohjoispäätä raiteineen eikä siitä 200 m oikealle olevaa entistä johtajan taloa eikä vähän lähempänä olevaa kontturirakennusta. Ne kuuluivat alkuperäisiin rakennuksiin kokoonpanohallin ja ja terästehdas/valimon ohella. Oikeanpuoleinen tausta on nykyään täynnä autoliikkeitä ja asuntotalot ovat jyränneet Hankkijan. |
|
| 27.03.2015 17:32 | Erkki Nuutio: | Vielä hiukan täydennystä: Hyvin näkyvä kuusikuja (Hatanpään puistokuja) johti oikealle Hatanpään kartanoon (sairaalaan). Vielä 1940-luvun puolivälissä se vei silloisen kaksoisraiteen yli (näkyyhän polkua vielä kuvassakin) vuoden 1922 Yleisen maatalousnäyttelyn alueelle. Lempääläntie vähän kauempana oli jo tehty, mutta ratapihaa ryhdyttiin vasta tekemään. Pienehkö rakennus kulmittain pääkonttorin edustalla etuoikealle valimosta oli työmaaruokala (pääkonttorinkaan ruokalasta ei heitetty haalariväkeä ulos). |
|
| 27.03.2015 18:49 | Tommi K Hakala: | Vasemman piipun kohdalla olevan vaihteen jäänteet ovat ilmeisesti vielä tallessa ja näkyvät asfaltissa, ainakin muutama vuosi sitten olivat paikoillaan... Nyt alueella valmistuu vain murskaimia ja mobiiliseuloja, pääsääntöisesti tela-alustaisia, valmiista komponenteista. Oma lavypaja loppui jo 2005, eli on vain kokoonpanotehdas. HuKo toimii vielä. |
|
| 29.03.2015 20:34 | Antti Vilkuna: | Kesällä 1984 purettiin Parkanosta takomo, jotta Lokomon takomolle piisaiisi töitä. Vuotta myöhemmin sekin lakkautettiin. Vuonna 1991 siirrsin nostureiden valmistukseen tarvittavat jigit ja muut työvälineet Otanmäkeen, kun AT-Hoistin nostureita piti ryhtyä tekemään. No tehtiinhän niitä 8 kappaletta. | |
| 30.03.2015 11:15 | Tapio Juomukkaharju: | Kuvassa oikealla keskellä valupuhdistamo, jonka toisessa päässä maalaamo, siitä kohti Hatanpäänpuistokujalle päin kiinteistöhuollon rakennus. Kuusikujan päässä oli lähettämö jonka pihassa 4 kuusta. Lähettämöstä eteenpäin, K-varasto samassa rakennuksessa konepajakoulu, sen jälkeen myyntivarasto. Kauinmaisena kokoonpanotehdas jossa myös henkilötoimisto. Näin oli tilanne v. 1977. Henkilökohtainen työhistorian lisäys vielä tähän edelliseen, 22.8.1977 aloitin konepajakoulun tuolla Lokomolla, muutamien vaiheiden ja vuosien jälkeen juuri tuolla lähettämön kuusien alla sain tiedon siitä että olisi mahdollisuus päästä VR.lle töihin. Päivä oli 16.9.1982( väliaikainen työtodistus löytyy)Lopputiliin tuli sitten päiväys 22.10.1982, ja rautatieura alkoi 1.11.1982, ja vielä jatkuu muutaman vuoden ennen kuin eläke kutsuu... Nyt palvelusta reilut 32v rautateillä. |
|
| 22.08.2015 13:25 | Erkki Nuutio: | Liikennepaikka Viinikka on ehkä oikein, jos tarkoitetaan tavaraliikennettä - onhan Viinikan ratapihaa näkösällä. Sensijaan jos tarkoitetaan henkilöliikennettä aikataulutetuin pysähdyskellonajoin sekä pysähdyksin tarvittaessa, on kyseessä liikennepaikka Hatanpää (2 km Tampereelta etelään), sen viimeisinä toimintavuosina. Paikka ei ole sattumanvarainen, vaikka siltä voi vaikuttaa. Siitä kulki rautatien poikki puistokatu (jonka jäännös on alennettu kujaksi) Hatanpään kartanoon. Kartano omisti suurimman osan nykykaupungin alueesta, kunnes vuonna 1911 se meni konkurssiin omistajansa tekemän, Suomen suurimman kavalluksen paljastuttua Haulla Hatanpää löytyy nyt vain pari rautatiearkeologista etsintäkuvaa. Tämä kuva näyttää selvästi seisakkeen molemmat laiturit, ja onkin ainoa valokuvatodiste seisakkeesta näillä sivuilla. Laiturien ja porttivahdin avaaman pikkuportin kautta kulki Lokomon rautakouria (ja ehkä joku Sarviksen muovaajakin) junalta ja junalle ainakin vielä syksyllä 1967. Ikuisesti muistan (mutta valokuvaa en ottanut) tällöin Hv:n alkuponnistelut sen lähtiessä seisakkeelta aseman suuntaan. Oma työni Lokomolla oli silloin juuri päättynyt ja tulin vielä työkavereita tervehtimään. Kesäturisti 1948 ei tunne Hatanpäätä vielä vuonna 1948, mutta vuonna 1960 H409/410 pysähtyi Hatanpäällä arkisin klo 6.28 ja 16.28, sekä H406 arkilauantaisin tarvittaessa 12.48 vaiheilla (etelään päin). Arkisin tarkoitti myös lauantaita. |
|
| 26.06.2024 01:07 | Juha Toivonen: | Muutaman vuoden sisään alkanee nykyisen Lokomon alueen uusjako. Alueella oleva teollisuus on ilmoittanut tarvitsevansa uudet ja nykyaikaisemmat tuotantotilat. Joitakin yksittäisiä rakennuksia suojeltaneen, kuten esim. alkuperäinen ensimmäinen Lokomon tehdashalli, joka näkyy kuvan alalaidan vasemmalla puolella. Tonttivaraus uudelle tehtaalle on jo olemassa. Kuvan ylälaidassa näkyvä, melko tyhjä alue on jo kokonaisuudessaan rakennettu. Etupäässä tuolla alueella sijaitsee autoliikkeitä. Kuvan oikea reuna (Hatanpään Valtatie - Pyhäjärvi) on myös rakennettu täyteen alkaen 1980-luku. Alue toimii nykyään kerrostaloalueena. Lokomon alueen rakentamisen kanssa suunnilleen yhtäaikaisesti alkaa Viinikanlahden/Hatanpäänniemen asuntorakentaminen. Eikä siinä vielä kaikki: Mikäli Viinikan järjestelyratapiha onnistutaan tulevaisuudessa (2030/2040-luvuilla?) siirtämään Lempäälään, niin nykyinen ratapiha-alue kaavoitetaan mitä todennäköisimmin uudeksi suureksi asuntoalueeksi. | |
| 26.06.2024 08:37 | Jari Välimaa: | Ekaksi pitää VAK-ratapiha siirtää pois. http://pirkanmaanpelastuslaitos.fi/files/1401082705.pdf | |
| 26.06.2024 18:31 | Juha Toivonen: | Käsittääkseni tuo VAK-ratapiha sisältyy varsin kiinteästi nykyiseen Viinikan ratapihaan. Molemmat siirtynevät yhtä aikaa? Vaikka yhä edelleen ko ratapihan läpi kulkee myrkkyvaunuja, ei onnettomuusriski ole enää läheskään niin suuri, kuin mitä se oli kekkoslovakia-suomen aikaan. 1960-1990 oli todellista tietoista isohkoa riskinottoa kemikaalionnettomuuksien suhteen Suomessa. Täällä hinattiin ties minkä kuntoisia neukkulan myrkkyvaunuja, - ja todella paljon, - sekä kosolti myös kotimaisia vastaavia. FC - Äetsä oli eräs suurimmista kotimaisista riskien tuottajista. Näihin lisänä neukkulan luokattomat öljyvaunut... | |
| 26.06.2024 18:56 | Juha Toivonen: | Eräs sivujuonne tuon ratapihan siirrossa, lienee tarve rajoittaa Tampere Asema - Lielahti raskasta tavaraliikennettä. Viinikan ratapihasiirtoon liittyy varsin kiinteästi kierto-/oikorata Porin rataan ja myös Pohjanmaan rataan, ohi Tampereen. Kymmeniä vuosia aiemmin, valtamedia hetkellisesti spekuloi mahdollisuudella lisäkapasiteettiin em. välillä, muuttaa Tpe - Lielahti kolmiraiteiseksi kauttaaltaan. Näistä suunnitelmista lienee luovuttu? | |
| 26.06.2024 18:58 | Juha Toivonen: | "Kloorilla valkaistu sellu" oli eräs suurimmista myrkkykuljetusten tarpeen tuottajista. Nythän tätä ei enää juurikaan valmisteta. | |
| 26.06.2024 19:31 | Juha Toivonen: | BTW: Nyt kun Tampereella Sepänkadun alikulkusilta on uudistettu, niin sisältyikö tuon uuden sillan alimenoaukon tilavaraukseen kolmannen raiteen rakennusmahdollisuus? | |
| 27.06.2024 08:33 | Jari Välimaa: | Sillan leveys kasvoi 15 metristä 40 metriin niin eiköhän siihen jotain lisäraiteita saada. |