01.09.1921 / Trollhättan, Ruotsi
01.09.1921 Ensimmäiset E (Esh)-sarjan veturit (sittemmin mm sota-aikana sotasaalisvetureina Tr2 VR:llä) lähetettiin Nohabilta rautateitse Tornion kautta Neuvostoliittoon. Reitti oli hankala ja hidas ja siksi suurin osa lähetettiin vesiteitse Trollhättanin satamasta. Vetureiden toimitustavoista on kerrottu Nohabin esitteissä, Ruosin rautatiemuseon julkaisussa Spår (vuonna 1991) sekä etekin Suomen läpi kuljetetuista yksityiskohtaisesti E-sarjan historiikissa. Jois osaisin venäjää vähän paremmin, niin voisin kertoa enemmän ja yksityiskohtaisemmin. Nyt on tyydyttävä siihen, että vetureiden ja niiden tendereiden pyöräkerrat ilmeisesti painettiin akseleillaan vähän ulommas rajalla. Kuva on Nohabin arkistokuva. Osa niistä (ainakin kopiot) siirrettiin Gävleeen rautatiemuseoon ja osa Trollhättanin paikalliseeen kunnalliseeen arkistoon.
Kuvassa näkyy ensimmäinen lähetys 1.9.1921, Esh 4001, 4002 ja 4003. Vetureiden paino oli niin suuri, että tehtaalta lähtevän lähetyksen eteen valjastettiin kaksi tehtaan omaa vaihtoveturia, numerot 3 ja 5.
Kommentit
| 05.04.2015 21:58 | Ilkka Hovi: | Veturin kehykseen asennetut pyörät ovat ilman vastapainoja, siten ollevat siirtokuljetukseen tarkoitettuja pyöriä. | |
| 05.04.2015 22:20 | Eljas Pölhö: | Hyvä huomio Ilkka! Minä ajattelin, että lienee turha tehdä ylimääräisiä täysejä satseja pelkkää siirtoa varten, mutta ehkäpä alaosa kulkee mukavammin, kun kaikki pyörät on paikallaan. Eipähän muutaman pyöräkerran hinta paljoa hetkauta 1000 veturin tilauksessa, josta puolet siirrettiin Saksassa valmistettavaksi. Ruotsalaiset ottivat maksun kullassa ja maksoivat rahalla saksalaisille. Ensimmäinen kultaerä oli 56 tonnia, toinen 34 tonnia jne, varmuuden vuoksi lastattiin ruotsalaisiin laivoihin. Euroopassa tämä järjestely aiheutti suurta vastustusta ja esimerkiksi ranskalaiset vaativat bolsevikkien kultaa itselleen, koska katsoivat sen kuuluvan itselleen tsaarinaikaisista asioista. USA protestoi kanssa, kunnes ruotsalaiset myivät osan kullasta siten, että se päätyi Fort Knoxiin. Se lopetti protestoinnin. Ruotsissa kultaa käytettiin mm kultakolikoihin ja niiden takia rahapaja joutui tekemään ylitöitä. Länsi-Eurooppa ei suostunut käymään kauppaa bolsevikkien kanssa, mutta ruotsalaiset möivät sille, joka maksoi tilauksensa. Silloin eivät kukkahattutädit saaneet päättää ja valtakunta vaurastui vähäsen. |
|
| 07.04.2015 11:09 | Ilkka Hovi: | .. jäi ajatus kesken. Suomen puolella pyörästö voitiin laittaa kehyksen alle ja kytkintangot kiinni jolloin hinaus kävi omilla pyörillä. Suurin vaiva ollut varmaan kattilan kuormaus (venäläiseen ?) vaunuun. Olettaisin olleen parempi tilata vaunut sovettiliitosta jolloin selvittiin ilman toista kuormausta. |
|
| 28.05.2015 20:18 | [Tunnus poistettu]: | Kertokaas jotkut viisaat millä numeroilla sotasaalis ym muita väliaikaisvetureita oli? Sellanen luulo mulla on että ainakin 2100-sarjassa ja Tr2 lisäksi Tr4 ja jotain Hr- ja Tv- taikka Tk-sarjaa. |
|
| 29.05.2015 12:20 | Eljas Pölhö: | SVR:n ja (vanhan) VR:n tilapäiskalusto on pääsääntöisesti kulkenut veturin omistajan antamalla numerolla. Toisen maailmansodan aikaiset sotasaalisveturit ja saksalaisten Eestistä ja Latviasta lähettämät sotasaalisveturit kuitenkin saivat VR:n sarjamerkit ja numerot sitä mukaa kuin niitä saatiin liikennekuntoon. Niistä on selostus Kustantaja Laaksosen julkaisemassa kirjassa Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamina. Näille vetureille laadittiin junapainotaulukot aivan samaan tapaan kuin VR:n omille vetureille, joten käyttö oli varmaan suunniteltu pitkäaikaisemmaksi kuin miten kävi. Alla sarjat ja numerot (alkuperäiset sarjat sulkeissa): A1-Tr2 2000-2026 (Esh, Eg, Ek, Em) B1-Tr4 2100-2111 (Ok) B2-Tv3 2200-2254 (Od, Ok, Ov, Tp101) B3-Tv4 2900-2901 (Tp1) B4---- 3000 (teollisuusveturi) C1-Hr6 2300-2302 (S) E1-Tv5 2400-2401 (T) F1-Hr5 2700-2702 (Nv) H10-Hr4 2500–2501 (Ak) K6-Tr3 2600–2616 (Shch) M---- 2800 (teollisuusveturi) T1-Vv1 3100 (Tkp11) --Vk4 3200 (teollisuusveturi) --Hr7 3300 (Nk) |
|
| 29.05.2015 21:32 | [Tunnus poistettu]: | Kiitos paljon Eljas! :) Hämmästyttävän paljon erilaisia vetureita ja että A1 sarjamerkki kierrätettiin muutamien muiden ohella paljon järeimmille koneille. |
|
| 07.10.2015 16:50 | Eljas Pölhö: | Tuli eteen SPÅR 1991. Siinä sanottiin, että 18 ensimmäistä veturia kuljetettiin Haaparantaan kuljetuspyörillä ja siellä vaihdettiin alle vetureiden leveäraiteiset pyöräkerrat. Normaaliraiteisten siirtopyöräkertojen käyttö oli mahdollista, koska kehys oli 30mm kapeampi kuin normaalisti Venäjällä käytetty ja se riitti tilapäisille pyöräkerroille. Nohab rakensi Tornioon tilapäisen koontihallin, jossa veturit varustettiin hinaukseen Suomen lävitse. Vetreiden suuresta painosta johtuen ne voitiin laittaa ajokuntoon vasta Viipurin konepajalla. Monimutkaisesta järjestelystä johtuen loput 482 veturia laivattiin Trollhättanin satamasta. | |
| 07.10.2015 22:40 | Heikki Kannosto: | Åhhåh millainen kuva! Kolmiakselinen satulatankkiveturi on jotenkin symppis - englantilaiset taisivat kutsua juuri sen tapaisia terriereiksi. Ne lienevät ärhäkämpiä kuin rauhalliset colliet. | |
| 08.10.2015 09:55 | Juha Kutvonen: | Tästä kuvasta muistui mieleeni KDs1 (VR:n vuokra-Nohab), joka siirrettiin Suomeen/-sta Tornion kautta. Miten raideleveyden vaihto rajalla onnistui? Vaihdettiinko veturiin telit vai vain pyöräkerrat ja oliko Torniossa riittävän tehokasta siirtokuormausnosturia veturin nostoon jo 1950-luvun lopulla? | |
| 01.03.2020 17:40 | Erkki Nuutio: | Nohabin pyyntö lähettää veturit Petrogradiin raiteitse Suomen kautta Torniossa tehtävän pyörilleenlaiton jälkeen sekä RH:n lupa ja ehdot tälle [Tornion lehti 23.8.1921] : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320257?page=2 Nohabin veturinaihioita tuoneen junan suistuminen raiteilta Suomen puolella SJ:n ja VR:n raiteiden erkautumiskohdassa ja veturiaihioiden kaatumiset jorpakkoon. [Tornion lehti 21.10.1921] : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320293?page=3 |
|
| 02.03.2020 09:49 | Tuukka Ryyppö: | Mitenkä laivat sitten ovat kulkeneet Trollhättanista? Miten tuohon aikaan on ollut Ruotsissa kanavia? Eikö kanava mene Tukholmasta Göteborgiin? Onko Trollhättanista pitänyt ensin mennä länteen päin merelle asti? Voiko samalla laivalla, joka pärjää Trollhättanin jokisatamassa, kulkea myös Itämeren yli minne laiva sitten onkaan vienyt? (Pietariin asti?) | |
| 02.03.2020 12:00 | Rainer Silfverberg: | Tanskan salmien kautta, silloin ei enää ollut sotatila päällä. Trollhättanissa oli muuten 1524 mm raide näitä vehkeitä varten satamaan, taisi olla ainoa Ruotsissa Haaparantaa lukuunottamatta. | |
| 02.03.2020 12:02 | Erkki Nuutio: | Lauttaus Trollhättanista Trollhätte kanalin (googlaa Trollhätte kanal, wiki) kautta tuntuu mahdolliselta, jos on seilattu Göteborgiin ja siitä eteenpäin merilaivalla Petrogradiin, jäljellä olevia merimiinoja väistellen. Ainakin Tornion lehden kertoma jorpakossa käynyt kuljetuserä lienee tullut SJ:n raiteitse. |
|
| 03.03.2020 18:01 | John Lindroth: | Kuten edellämainittu johti leveäraiteinen rata, juuri näitä Venäjän tilaamia vetureita varten, Trollhättanin satamaan.Siellä ne nostettiin erityisellä tähän tarkoitukseen tilatulla Götaverkenin valmistamalla nosturilla laivaan,siten että veturit ruumaan ja tenderit kannelle.Maksu haettiin todennäköisesti Riikasta kultaharkkoina Nohabin ostamalla Eskilstuna 3 aluksella jossa oli varmuuden vuoksi mukana ruotsalaisia sotilaita.Kulta tallennettiin Tukholmaan pankkiholviin.Lähde(Järnväghistorisk forum) | |
| 27.12.2023 20:24 | Erkki Nuutio: | Mielenkiintoisia sopimusehtoja koskien E-veturien järjestämistä Torniossa kuljetettaviksi Suomen kautta Neuvosto-Venäjälle. Konepaja (?) jossa työt Torniossa tehtiin oli näiden ehtojen mukaan VR:n, ei Nohab:in. Mikä tarkalleen tämä konepaja oli? https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376073?page=4 (Aamulehti 18.9.1921 s.4). Jos olette avanneet viitatun sivun, lukekaa mielenkiinnosta myös sivulla alhaalla oleva pakina. Eivät olleet itsenäisyyden ensimmäiset vuodet helppoja Suomelle eivätkä suomalaisille. Mutta kahinat, sekasorto ja kurjuus Euroopan eri puolilla oli kamala ainakin kolmen vuoden ajan I maailmansodan päättymisen jälkeen. |
|
| 30.12.2023 15:54 | Erkki Nuutio: | Oliko yllä todettu Nohabin pyytämä ja VR:n sitovaksi olettama kuljetussopimus VR:n surutonta vedätystä Ahvenanmaan ryöstön tyyliin ? Siis kun siirtokustannus oli lyöty lukkoon ja VR oli aloittanut Torniossa tehtävien töiden valmistelun, meni Nohab heti perään tinkaamaan kustannusta pienemmäksi kuljetuksella Tallinnan kautta (mikä edellytti edeltävää monimutkaista laivakuljetusta Ruotsista). Tähän viittaa Aamulehden uutinen 20.10.1921, joka kertoo että Neuvosto-Venäjä oli sopinut Viron kanssa Nohab -veturien viemisestä Tallinnan kautta. Uutisessa mainitaan myös, että Viro haluaa kuljettaa muistakin maista Neuvosto-Venäjälle päätyviä vetureita. Aamulehden uutinen 1.10.1921 kertoo että VR neuvottelee Neuvosto-Venäjän Saksasta ostamien veturien kuljetuksesta Tornion kautta. Tunnetusti Tallinnan reitti voitti saksalaisveturienkin osalta. Kirjassa 75 Jahre Schwartzkoppf on sivulla 222 valokuva saksalaisveturien nostosta kokonaisina (mutta tenderit erikseen) uivalla nosturilla Tallinnan satamassa. |