18.07.2014 / Noormarkku
18.07.2014 Noormarkun asema-aluetta. Reitin varren ratapihoilta oli tulovaihteet poistettu, pääosin myös muut ratapihojen vaihteet. Tilalla oli suorat kiskot niin, että resiinalla pääsi ohittamaan kivuttomasti koko ratapihan. Sivuraiteita oli paikka paikoin jäljellä, joskin eriasteisen puuston valtaamina.
Kommentit
| 05.04.2015 13:13 | Jouni Hytönen: | Vaihteilla on ollut ehkä vielä käyttöä jossain toisaalla. | |
| 05.04.2015 20:44 | Jarmo Pyytövaara: | Aikanaan kuulin, en tiedä onko tämä totta mutta vaihteet poistettiin pääraiteesta sen vuoksi että, vähäinenkään vaunukuormaliikenne ei olisi mahdollista rataosalla, koska linjalle ei voida jättää vaunuja kuormattavaksi tai purettavaksi. Mihinkäs niitä 30-luvun vaihteita oikeasti olisi tarvittu, aurausmerkkien tukijaloiksiko? ::) ::) | |
| 07.04.2015 08:49 | Teppo Niemi: | Nyt pitäisi olla 1970-luvun lopun JTT:n korjauslehdet käsillä, jotta voisin tarkastaa tekeekö muisti kepposia. Minulle kun on syntynyt muistikuva, että Pori - Haapamäki radan pääraidevaihteet muutettiin 1960- ja 1970 lukujen vaihteessa Virtojen liikennepaikkaa lukuunottamatta K43 kiskopainon vaihteiksi. Ja kun nämä vaihteet olivat uusia, niin ne tarvittiin kierrätysvaihteiksi. Ja tuo K43 vaihteiden olemassaolo selviäisi juuri Rataosien kiskopainot kartan lisätiedoista (tai viitteistä). | |
| 07.04.2015 10:06 | Jouni Hytönen: | Kannatan Tepon muistikuvaa, vaikka tuota lähdemateriaalia ei olekaan käsillä. | |
| 07.04.2015 14:19 | Juha Kutvonen: | Minunkin muistikuvani on samaa mieltä Tepon ja Jounin kanssa. | |
| 26.09.2015 17:48 | Mauri Koivula: | Tastä asemasta Haapamäen suuntaan on Pori-Tampere "vanhan" maantien ylikäytävä melko heti aseman jälkeen. Lapsuudessa asuin ylikäytävän kohdalla josta muistuma: Lättähattujuna ("moottoririhenkilöjuna") Pori-Haapamäki eräänä päivänä iltapäivällä lähtiessään Noormarkun asemalta Haapamäelle joku "alkoholin takia sammumistilassa" oleva juoppo sattui kävelemään maantien ylikäytävän yli, johon hänen vetonsa loppui niin, että hän kaatui ja sammui täydelleen ylikäytävän raiteiden väliin. Minä noin 4-5 vuotisena vaikka kotipihaltani huomasin tuon en osannut tehdä mitään yliajon välttämiseksi. MUTTA kävi niin että lättähattu huomasi (syystä tai toisesta) tilanteen ja sai itsenä pysäytetyksi, jonka jälkeen sammunut siirrettin raiteilta ja lättähattu jatkoi matkaansa. | |
| 27.09.2015 11:30 | Raimo Harju: | Sieltäkös se Pori-Tampere vanha tie sitten aikanaan oli tehty,minä olen luullut sen lähteneen Ruosniemestä Harjunpään kautta Kullaalle ja sieltä Laviaan.Muistini mukaan nämä rakennukset olis radan vasemmalla puolella,jos kuvaus-suunta on Poriin päin.Onko tämä mahdollisesti peilikuva? | |
| 27.09.2015 14:35 | Simo Toikkanen: | Kuva ei ole peilikuva. Tässä ollaan menossa Poriin päin. | |
| 28.09.2015 19:54 | Raimo Harju: | Ei ollut peilikuva,sen näin google mapista.Sensijaan mun muistikuvani oli peilikuva,koska radan vasemmalla puolella lähellä ylikäytävää on joitakin rakennuksia,joita olen luullut asemarakennuksiksi.Nyt sitten nämä asemarakennukset on saaneet purkutuomion ja ilmeisesti paikalliset nuoret ovat jäljistä päätellen ryhtyneet tuumasta toimeen. | |
| 17.10.2015 14:59 | Mauri Koivula: | Pori-Tampere "vanhasta" tiestä: Voi olla että vanhan muisti katkeilee, saattaa olla että "virallinen" Tampereen tie kulki Harjunpään kautta. Mutta sanomaani tietä pääsi Noormarkun Harjakankaan ja Lassilan kautta aina Laviaan ja Tampereelle saakka ja tietä kulki säännölliset linja-autovuorot Porista Tampereelle-Tampereelta (Väinö Keto-Seppälä ja Urho Pitkäjärvi -liikennöitsijät). Minä miellän radan kuvan olevan Porin suuntaan (ei peilikuva), kuvan ylikäytävä ei ole Pori-Tampere-ylikäytävä. Etualalla olevan varastorakennusken takana on varsinainen asema ja asemapäällikön asuinrakennus. Kuvassa näkyvän ylikäytävän läheisyydessä olleet rakennukset on purettu jo ennen v. 1965. Aseman kohdalla Haapamäelle päin kummallakin puolella rataa eri läheisyyksissä oli useita "parakkirakennuksia" jotka parakit ymmärtääkseni olivat perua Suomen "jatkosodan" ajoilta v. 1941-44, jotka parakit on purettu 1960-luvun alkuun mennessä. Ennen purkamistaan parakit olivat asuinkäytössä (minä en ole niissä asunut). Osasta parakeista maastossa on jälkiä, mm. niiden perustuksien ja alustojen jäännöksiä. |