??.??.1949 / Frichsin tehtaat, Århus, Tanska

??.??.1949 Kolme valmiiksi koottua Tk3:sta tehtaan pihalla. Veturit (20 kpl) tilattiin 1946, mutta raaka-aineiden hankkiminen oli hankalaa. Silloin oli jo toimitettu moottoriveturi Ekströmin kautta Turkuun, kirjan mukaan 354/45, dieselmekaaninen kaksiakselinen, ilmeisesti tämä:http://vaunut.org/kuva/39007?t=Frichs. Neljä seuraavaa (363-366/46) menivät suoraan sotakorvauksiksi (käsittääkseni ei sakkoina). Enemmänkin vetureita haluttiin tilata, mutta ei kyetty toimittamaan.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Frichsin tehtaat, Århus Valtio: Tanska
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Kuvasarja: A/S Frichs ja Tk3
Lisätty: 29.04.2015 22:58
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Ulkomaat

Kommentit

14.01.2021 21:20 Timo Humalisto: Tupu, Lupu ja Hupu?
14.01.2021 21:40 Hannu Peltola: Tosiaan, varsinainen veljeskomikko. Hieno kuva!
14.01.2021 21:52 Aapo Niemelä: Mainio kuva, joka on ennen jäänyt kokonaan huomaamatta. Katse keskittyy tuonne kuvan keskivaiheille Lupun sylinteriin, jonka pääty poikkeaa muista. Kiiltävät kiekot vaikuttavat puuttuvan..? Onko kokonaisuuden vaalea keskuskiekko osa mäntää?
15.01.2021 00:06 Esa J. Rintamäki: Aapo, tai pohjamaalissa olevaa sylinterinkantta? Sylinterin varoventtiili näkyisi olevan paikoillaan männänvarren johteen alapuolella.
15.01.2021 13:29 Eljas Pölhö: Kuva on otettu noin 17.8.1949. Veturien tilaussopimus allekirjoitettiin 24.5.1946 ja ne vastaanotettiin seuraavasti (päivämäärät Tanskassa ja Suomessa):

Vastaanotto A/S Frichs - Hyvinkään knp
Tk3 1152 16.8.1949 - 7.10.1949
Tk3 1153 16.8.1949 - 19.10.1949
Tk3 1154 17.8.1949 - 25.10.1949
15.01.2021 15:35 Timo Salo: Tästä hienosta kuvasta tulee mieleen, että miksei suomalainen teollisuus ota näistä oppia. Eikös näistäkin voisi ottaa mallia ja rakentaa nykyaikaisen version joka polttaa biokaasua, tai jotain muuta ekologista polttoainetta??? Sopivasti automatiikkaa ja ilmastoitu ohjaamo olisivat kenties kuskien mieleen. (Siis ei tuollaista läpivirtaustuuletusta, kun Tk 3:ssa) Sähkö ei kohta riitä alkuunkaan, jos kaikki suomalaiset pistetään hankkimaan täyssähköauto!
15.01.2021 16:25 Tauno Hermola: Mäntähöyrykoneen hyötysuhde on kovin huono, toki "external combustion" koneena voisi olla (muiden kuin CO2) päästöjen osalta edullinen. Sähköautot eivät lopultakaan ole sähkön tuotannon kannalta niin merkittävä asia, kuin äkkiseltään voisi kuvitella; suuritehoiset latausasemat voivat jakelun kannalta olla ongelmallisia.
15.01.2021 16:49 Timo Salo: Onhan niitä muitakin moottorityyppejä, isot laivatkin toimivat kai nykyään maakaasulla... En ihan ajatellut mitään mäntäviritystä, vaan jotain aivan muuta. Esim. turbiini/generaattori-mysteerio? Ja "tenderiin" paineastia, jolla kuskataan polttoaine...
Ennen oli Lokomo ja Tampella liikenteen palveluksessa, nyt on enää Valmet Automotive. Mikä estää suomalaisia rakentamasta uutta perusteollisuutta tulevien aikojen tarpeisiin! Eikö suomalainen insinöörikunta osaa enää "luoda" ja rahatkin voisi investoida kotimaahan, eikä aina sinne Kiinaan/Balttiaan.
15.01.2021 23:16 Jorma Toivonen: "Täyssähköauto" - kuinkahan arpeutunut on Suomenkin maanperä lopulta, kun kaivellaan akustojen kaipaamia mineraaleja.
15.01.2021 23:55 John Lindroth: Suomi on liian pieni maa että tänne mahtuisi enemmän kuin yksi totuus kerrallaan! Voisiko tämä olla maailman onnellisimman maan salaisuus? Myös järjen käyttö näin ahtaassa ilmapiirissä lienee rajoittunutta!
16.01.2021 00:07 Juhani Pirttilahti: Menee vähän filosofisille sivuraiteille, mutta kuulemma onnellisen ihmisen salaisuus on kysyä itseltään ollako oikeassa vai onnellinen. :)
16.01.2021 00:24 John Lindroth: Suuri ymmärtäminen ,jolloin ei ainakaan sido itseään mihinkään rasittaviin konflikteihin on myös hyvin käyttökelpoinen!
Ps. Suuri ymmärtäminen ei välttämättä tarkoita hyväksymistä! Tai samaa mieltä olemista! Se on enemmän tilannekohtainen interventio jotta tilanteessa kenellekään ei tulisi paha mieli!
16.01.2021 04:32 Lasse Reunanen: Hienoa nähdä näitä "telakkakuvia". Oliko konepajoilla tapana ottaa kuvat jokaisesta valmistuneesta veturista? Onko ne säilyneet? Itse enemmän höyrylaivaharrastajana pidän hienona, että ainakin Varkautelaiset (ja Joroislaiset) kuvasivat telakan laiturissa kaikki valmistuneet laivat, ja onneksi niitä on paljon tallessakin, etenkin Lehtoniemeläisistä (Lehtoniemi kuului vielä Joroisten pitäjään tuolloin).

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!