??.??.???? / Hauho

??.??.???? Postikortti. Nämä laiturien raiteet olivat pienimpien joukossa. Hauhon kirkolle alkoi varsinainen matkustajahöyryliikenne 20-luvulla uuden , korkean Alvettulan sillan valmistumisen jälkeen. Valkeakosken kautta oli matkaa Hämeenlinnaan noin 80 km. Matka kesti 6 tuntia. Maitse matkaa oli vain noin 30 km. Pian linja-autot veivät liikenteen, ja 30-luvun alussa postiauto jopa aurasi tien, ennen kuin Helsingistä pääsi aurattua tietä Hämeenlinnaan. Kuva lienee siis 20-luvun lopulta.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Hauho
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 02.06.2015 01:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

02.06.2015 12:29 Pasi Seljas: Luulin tietäneeni jo jotakin Hauhosta, mutta tuo on kyllä yllätys. Laituri sijaitsee nykyäänkin suunnilleen tuossa paikassa. Tuo on kai puutavaran kuormausta varten tehty raide.
02.06.2015 12:49 Heikki Jalonen: Ehkä kuitenkin ensisijaisesti halkojen kuljetusta varten? Päätehtävä ehkä höyrylaivan halottaminen, miksei myös halkolotjan purku.
03.06.2015 07:19 Pasi Seljas: Mihinkähän halot menivät? Kenties kirkon tilojen lämmitykseen. Talouskauppakin on saattanut tilata halkonsa tätä kautta. Yksityisille kai sentään tuotiin hevosella. Tällä raiteella on täytynyt olla melko jatkuvaa toimintaa, ei sitä luulisi kovin kevein perustein tehdyn. Samalla on nuoriso saanut oman "Särkänniemen" huvittelulaitteen.
03.06.2015 12:31 Robert Sand: Tällaisia laituriraiteita on käytetty ainakin matkatavarakuljetuksia varten. Onko laivalla kenties kuljetettu postiakin?
02.12.2017 07:04 Kari Haapakangas: Kirkko ja torni -tai tapuli oikeastaan- ovat pikkuisen eripariset.
18.02.2018 19:06 Esa J. Rintamäki: Hauhon kirkko rakennettiin keskiajalla, 1400-luvulla, pyhän Johanneksen nimeen. Pohjoisen puoleinen sakaristo taasen on vv. 1783 - 84. Tiilinen tapuli on rakennettu 1864. Sitä ennen oli ollut käytössä puinen tapuli, vuodelta 1745. Sitä ennen kelloteline oli asehuoneen katossa. Hauhon kirkon päädyissä on ajanjaksolleen tyypillistä kuosimuurausta, jota oli muissakin hämäläisissä kivikirkoissa. Seurakunnan mainitaan olleen papin hoitama vuonna 1329.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!