??.??.???? / Rajajoki raja
??.??.???? Kun näin käsinkirjoitetun tekstin kuvassa http://vaunut.org/kuva/102233 , se tuntui tutulta. Postikortti on kulkenut 210639. Matkustajaliikenne lienee ollut vähäistä, junassa on vain yksi henkilövaunu.
Kommentit
| 17.06.2015 11:35 | Erkki Nuutio: | Ylikonduktööri Johannes Mälkönen toimi Rajajoella 1918 ja 1934-1939. Mielenkiintoisessa kirjassaan Viimeisellä rajalla (Vapaussoturien huoltosäätiö 1982) hän kertoo rautatie-elämästä Rajajoella ja muualla. Yhtenä kirjan kuvista on tämä postikorttikuva. Kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1935. Todettakoon että Mälkönen oli Hrustsevin + Bulganinin erikoisjunan konduktööri, samoin Tre-Hki pikajunan konduktööri junan matkan päättyessä Kuurilaan. Kumpikin tapahtuma on kuvattu laajasti kirjassa. |
|
| 17.06.2015 22:34 | Ilkka Hovi: | Isä kävi koulua Terijoella ja kertoi erään luokalla olleen matkustaneen aina lauantaisin Leningradiin kotiin. Hän oli Leningradin konsulin poika. Näin voidaan arvella junassa olleen ainakin yksi vakimatkustaja viikonloppuisin. Tuli takaisin kouluun su tai ma. Tässä olisi hyvä sauma jatkaa neuvostoliittolaisen junan aikatauluilla jos kellä olisi kansainvälinen aikataulu noilta vuosilta. |
|
| 20.06.2015 19:49 | Jaakko Keränen: | Unto Martikainen: Kiskot vievät Karjalaan - Rautatiemuistoja laulumailta (2007) sivulla 23 esiintyy tämä sama kuva mutta kuvauspäiväksi mainitaan 3.7.1929 (Kuvan alkuperäksi mainitaan Olavi Kilpiön kokoelma). | |
| 21.06.2015 00:44 | Reino Kalliomäki: | Tarkistin asiaa: Missään kokoelmani kortissa, jossa on tuo tyypillinen "Rajajoki"-teksti, ei ole takana painatusta, edes kuvaajan nimeä. Kulkeneeseen on tehty "korttiviivat" kynällä ja viivottimella. Arvelisin tekijäksi jotakuta paikallista tai Viipurilaista kuvaajaa. Olavin kortinkin päivämäärä lienee leimauksesta. OK:n kokoelma on ELKA:ssa, ei vielä järjestetty. Kuvat ovat mielestäni 20-lukuisia. Eräs toinen kulkenut esimerkki löytyy näiltä sivuilta: http://vaunut.org/kuva/87135?liikp1=2411 . Se on kulkenut 1928. Kuvat siis on otettu 20-luvun lopulla, ellei aikaisempia päiviä löydy. | |
| 21.06.2015 10:11 | Erkki Nuutio: | 1920-luvun loppupuoleen viittaa se, että silta ja sen penkere kiveyksineen näyttää juuri valmistuneelta. Onko vallan ensimmäisiä ajeluita uudella sillalla. Vielä oli vahvistamatta valmistuiko uusi silta 1926 vai 1925 (lottakuvakin vihjaisi vuodeksi 1926). |
|
| 28.06.2015 22:53 | Jorma Rauhala: | "Neuvostoliiton Lokakuun Rautatien N-sarjan pikajunaveturi saapumassa Suomen puolelle mukanaan suomalainen Ge-matkatavaravaunu ja venäläinen konduktööri- ja makuuvaunu. N-sarjan vetureita käytettiin linjaliikenteessä 1930-luvun puoliväliin asti." Kirja: Ilmo Hakala-Rahko, "Viipurissa, Viipurista, Viipuriin - Viipurin vaikutusalueen julkisen liikenteen historiaa Ruotsin vallan ajalta kesään 1944". | |
| 13.11.2015 17:54 | Erkki Nuutio: | Kuvausvuodesta on esitetty yllä useita arvioita. Rajamuseo antaa vuodeksi 1922, mikä ei voi olla oikea. Suomalaisten uudelleen rakentama silta on kuvassa juuri valmistunut, mikä tapahtui vuonna 1925. Kuvausvuosi lienee 1925...1926. Virhe liittyy ehkä päätelmiin sopimuksista: 12.1921 allekirjoitettiin väliaikainen sopimus matkustajien ja matkatavaroiden kuljetuksesta Rajajoen ja Valkeasaaren välillä. Tämä perustui suomalais-neuvostolaisen sekakomitean valmisteluun, jonka puitteissa neuvostojuna kävi Rajajoella 16.8.1921. Väliaikainen sillankorjaus oli siis tällöin valmis. Neuvostoveturit alkoivat ajaa junansa matkustajineen Rajajoelle, ja palata tyhjinä takaisin. Suomalaisveturit alkoivat ajaa junansa matkustajineen Valkeasaareen, ja palata tyhjinä takaisin. Tullaus oli tietysti kummallakin raja-asemalla. Kesällä 1924 sovittiin henkilöiden ja tavaroiden suorasta yhdysliikenteestä. Suoran henkilöliikenteen (Leningrad - Helsinki) osalta alettiin vaihtaa veturi Rajajoen sillalla. Näin toimittiin ehkä vasta vuodesta 1925 lähtien, kun uusi silta oli valmis. En tiedä miten toimittiin tavaraliikenteen osalta: Rajajoella oli laajasti siirtokuormausta, mutta kulkiko osa vaunuista syvemmälle ystävälliseen naapurimaahansa ja kulkivatko tavarajunien veturit sillan yli. Sopimusta uusittiin useita kertoja. Sopimukset yhdysliikenteestä: Suomen sopimukset vieraitten valtioiden kanssa, rekisteri 1918-1932, Hki 1932 (sopimukset 14.12.21 , 18.6.24 , 29.3.27 ,ja 17.11.28) . Suomen sopimukset viraitten valtioiden kanssa 1921, Hki 1932 (sopimus 15/1921). Suomen asetuskokoelman sopimussarja, ulkovaltain kanssa tehdyt sopimukset, hakemisto 1933-1953, Hki 1954 (sopimukset 5.1.33 ja 11.2.36). Joku toivottavasti ehtii kaivaa näitä esille ja kertoa jos ovat kiinnostavia. Todettakoon että ilmeisesti vuoteen 1921 asti oli rajavyöhyke suljettu 500 m leveydeltä (eli heti Rajajoen itäisen linjavaihteen kohdalta) ampumisen uhalla. |
|
| 08.12.2023 19:02 | Erkki Nuutio: | Neuvostola alkoi tilapäisesti kunnostaa vuonna 1918 räjäyttämäänsä siltaa kun Tarton rauhansopimus oli tehty, muttei vielä ratifioitu. Kun eduskunta oli sopimuksen hyväksynyt ja presidentti sen vahvistanut pyydettiin Neuvostolan ulkoasiainkomissaari Tsitzeriniltä kutsu sopimusasiakirjojen vaihtamiseen Moskovassa. Suomen valtuuskunta lähti Helsingistä 27.12.1920 illalla klo 21.45 Terijoelle lähteneellä junalla, johon oli liitetty valtuuskunnan vaunuina 1 boggivaunu, 1 konduktöörivaunu, jossa keittiö ja 1 tavaravaunu, jossa oli mm. matkalla tarvittavat halot. Matkan arviotiin kestävän kaksi viikkoa. Valtuuskunnan lääkäri oli tohtori Hannes Ryömä (Aamulehti 28.12.1920 s.2). Valtuuskunta saapui Moskovaan 29.12.1920 klo 1.20 . Vastassa asemalla oli Neuvostolan ulkoasiainkomissariaatin edustajana Santeri Nuorteva. (Aamulehti 31.12.1920 s.4). Tilapäisesti kunnostettu Rajajoen silta oli siis kestänyt ylityksen. |
|
| 08.12.2023 21:27 | Rainer Silfverberg: | Asiasta toiseen, oliko Santeri Nuorteva Kerttu Nuortevan (neuvostovakooja 2. maailmansodan aikana) isä? | |
| 08.12.2023 23:58 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, Wikipedian mukaan kyllä. Santerin iskän mainitaan olleen asemapäällikkö. Kerttu myöhemmässä elämässään opiskeli rakennusinsinööriksi ja työskenteli vesivoimalaitoksilla. Ei siis niin ylettömän turhaa sakkia, nämä Nuortevat. Santeri itse oli ollut myös Ameriikan raitilla puupuukolla kultaa vuolemassa. Britit karkoittivat hänet sitten neuvosto-onnelaan. |
|
| 09.12.2023 09:33 | Erkki Nuutio: | Auvo Kostiainen: Santeri Nuorteva - kansainvälinen suomalainen (SHS, 1983, 224 s.) Nuorteva kuoli poikkeuksellisesti, siis luonnollisesti vuonna 1929. Kuolemalla ajoissa hän välttyi gulagilta ja niskalaukaukselta. Oli nimittäin joitain vuosia Gyllingin tukena Neuvosto-Karjalan hallinnon johdossa. |
|
| 09.12.2023 20:36 | Erkki Nuutio: | Suomen valtuuskunta palasi vaunuillaan Moskovasta Rajajoen sillan yli Helsinkiin 5.1.1921. Valtuuskuntaa johti valtioneuvos Anders Ahonen, aiempi SVR:n päätirehtööri. Ratifiointiasiakirjat allekirjoitti Ahonen ja professori Voionmaa. Myönteinen kuvaus tapahtumista Moskovassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1374812?page=2 (Aamulehti 8.1.1921 s.2). Ahosen perua olevan diplomaattisen kuvauksen vertailua kriittiseen (osin kai oikeampaan), Ryömän sosdem lehtiin antamaan kuvaukseen on Aamulehdessä 12.1.21 s.5. Rajajoen tilapäisesti korjattu silta kesti vielä ainakin Neuvosto-Venäjän rauhanvaltuuskunnan sihteerin (Tshernyh) ja Ulkomaankaupan Komissariaatin edustajien venäläisvaunujen matkan Helsinkiin 11.1.21- . (Aamulehti 11.1.21) |