29.06.2015 / Toijala
29.06.2015 Toijalan ratapihan YV54-200N-1:9-tyyppinen vaihde nro 073 on ylitetty ongelmitta. Mittalaitekaan ei näytä veturin aiheuttavan vaihteelle erityisiä rasituksia. Konepajakorjauksen yhteydessä tehdystä pyöränlaippojen ohentamisesta on hyötyä. Huomionarvoista on myös hienostunutta muotokieltä edustava tenderin sähköhäkki, design Viitanen & Tuominen.
Kommentit
| 06.06.2019 00:17 | Jorma Toivonen: | Vasta nyt tuli kiinnitettyä huomio noihin tenderin "lisälaitoihin". Montakohan mottia halkoja sopii tenderiin 13m³:n lisäksi? Entä ns. turvahäkki sähköistyksen alla? Sama lienee "lisälaidallisella" Hr1 1009:llä ( http://vaunut.org/kuva/132804 ), ei turvahäkkiä tenderin päällä - no, muutama lisätonni ei haitanne kulkemista (traficom on tarkistanut (?) akselipainot - olettaisin). | |
| 06.06.2019 12:52 | Mikko Herpman: | Mahtaa kuitenkin olla alkuperäinen turvahäkki tuossa 1009.. Piilottunee varmaankin vain noiden korotuslautojen ja sen yli kukkuraan kuormatun hiilikasan joukkoon. Tässä ja samaten kuin myös muissa vetureissa mihin on häkki tehty jälkeenpäin.. Se on paljon sirompi, tehtävänään toki vain estää ihmisten tai työkalujen suora nousu ajolankoihin.. Alun perin ilmeiseesti vyörytyslaitoksista romautettiin hiilet tuon häkin läpi tenderiin. Joten se piti olla aikamoista rautaa, jotta kestää moisen käsittelyn. |
|
| 08.06.2019 03:33 | Tauno Hermola: | Tuossa kuvassa http://vaunut.org/kuva/108374 Hr1 1009:n häkki taitaa ainakin osittain näkyä? | |
| 09.06.2019 20:27 | Simo Tuominen: | Alun perin halot pinottiin tenderiin käsin ja 13 p-m3 saatiin pienellä ”kukkuralla” sopimaan halkoveturin tenderin metallitangoilla korotettujen laitojen väliin, jossa tilaa on noin 12 m3. Kun vyörytyslaitokset tulivat käyttöön, halot tulivat tenderiin sikin sokin ja veivät enemmän tilaa. Halkokaupassa puhutaan nykyään heitto- tai irtokuutiometreistä, kun tarkoitetaan tällaista sekaisin heiteltyä halkoläjää. Sen lasketaan vievän ainakin 1,5-kertaisen tilan pinokuutioon verrattuna ja tenderin tilantarve kasvoi noin 20 m3:iin. Tuli tarve korottaa tenderin laitoja lisää. Tehtiin metallitankohäkin päälle lankuista korotukset. Niiden rakenne on vanhojen valokuvien perusteella vaihdellut. On ollut ehkä konepaja- tai varikkokohtaisia malleja. Tv1:n tenderissä hiilitila on rajattu väliseinällä 60 cm lyhyemmäksi kuin metallitangoilla laidoitettu halkotila. 933:ssa lankkulaidat ympäröivät vain hiilitilan ja sen takana oleva osa jää käyttämättä. Näin lankkukorotuksen sisällä tila on noin 16 m3. Vetureissa, joissa korotus alkoi perälaidasta (esim. Rautatiemuseon myyntivalokuva 738:sta), tilaa oli noin 18 m3. Kumpikin oli kuitenkin liian vähän vyörytetyille 13 p-m3:lle ilman huomattavaa ”kukkuraa”. Sähköturvallisuus sähköradan ajolangan alla vaatii kalterin tenderin päälle. 933:ssa se asennettiin vaakasuoraan lankkulaitojen yläreunan tasoon. Näin se jää katselijalta näkymättömiin eikä riko veturin autenttista ulkonäköä. Halkotäydennys joudutaan tekemään käsin veturin ja tenderin väliköstä. Halot voidaan pinota heittoläjää tiiviimmin ja täysi halkokuorma saadaan sopimaan ilman, että lankkulaidat tulevat täyteen. Lähde: Museoveturiseura ry, Heikki Kellomäki, www.tvyksi933.net/ |