25.04.1970 / Välillä Helsinki asema–Pasila asema
25.04.1970 Kuva-arvoitus. Missähän tämä radan alitus on ollut? Tunnelin muotokin on erikoinen ylhäältä laajempi ja ulkosuun pieli kaartaa jännästi eri tasolla toiselta puolen. Osaisiko joku selittää, miksi yläpuoli on laajempi, vähän niinku arabimaissa rakennelmat. Äh, tostahan se selviää, kun sijainti on julkaistu. Kysymyksessä on Alppilan tunneli. Mutta tuo muoto, selitä sitä tai onhan mulla yksi teoria: tunnelin kautta on kuljettu Alppiravintolaan. Tunnelin muoto voi olla tehty tuollaiseksi, jotta vossikat pääsevät lävitse. Vossikkarattaan korin kate laajenee kovasti yläosastaan. Olisko tämä hyvä selitys? Mutta aika kapeehan tuo tunneli on.
Kommentit
| 23.07.2015 19:08 | Jouni Halinen: | Tässä ilmakuva vuodelta 1969 http://kartta.hel.fi/link/28w499 taitaa tämä tunneli olla tuossa Linnanmäen alapuolella, nythän siinä on vähän leveämpi kulkuväylä. Hassusti tästä 1969 kuvasta puuttuu Linnunlaulun ylikulkusilta, vuoden 1964 ja 1976 kuvissa se esiintyy, no sehän selittyy sillä että 1969 kuvassa on Linnunlaulusta ”sipaistu” kalliota ja pitsihuviloita ns. huitsinnevadaan ja ratakäytävä on levennyt yli kaksinkertaiseksi. Eikö tämänkin jälkeen kuilua on levennetty ainakin kertaalleen?. Mainio tämä karttasivusto, siitä voi seurata Stadin kehitystä vuosikymmenten mittaan huippuhienosti. Ilmakuvat ovat vuosilta 1932, 1943, 1950, 1964, 1969, 1976, 1988, 2001,2005, ja 2008-2014, ja niitä voi katsoa myös päällekkäin. | |
| 23.07.2015 19:39 | Pave Saarinen: | Hassua, mutta ortokuva vuodelta 1943 on kaikkein terävin. | |
| 23.07.2015 20:14 | Jouni Halinen: | Onkohan ko. vuonna saatu Aatulta Saksalaista huipputekniikkaa käyttöön, ja tehty vähän testikuvauksia Helsingin yllä ? | |
| 10.10.2015 15:40 | Kurt Ristniemi: | Oikeastaan tämä jalankulkijoiden aalloppi on alhaalta kapeampi eikä ylhäältä laajempi :) Tiedän, että useimmat eivät näe noissa mitään eroa ja pitävät väitettä kenties jopa ihme niuhotuksena. Mutta analyyttisille väite kenties paljastaa rakenteen syyn: Maan painetta vastaan on huomattavasti vaikeampi rakentaa pystysuora seinämä kuin painetta vastaan vinossa oleva seinämä. Onhan ratapenkkakin alhaalta leveämpi kuin ylhäältä juuri sen vuoksi jotta maamassat eivät lähde sortumaan ja valumaan. Holvikaaren keskellä on muuten harvinaisen esimerkillinen lakikivi (keystone). Mutta: Tämä ei ole ainakaan Tivolitien alikulku, sillä se oli jo 1960-luvulla leveämpi. Ja erinäköinen: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0023j4 |
|
| 08.11.2015 12:21 | Mikko Nyman: | En löytänyt parempaakaan keskusteluketjua kuin tämän, joten linkitänpä Helsingin karttapalvelusta ilmakuvan Helsingin rautatieasemalta vuodelta 1969: http://kartta.hel.fi/link/2mLHAU Asemalla huilaava kalusto on melko monimuotoista nykypäivään verrattuna: raiteella 3 on Sm1-runko, raiteella 4 Porkkana, raiteella 6 Lättä-kvartetti ja raiteella 8 (?) näyttäisi olevan puuvaunuja. Vertailun vuoksi tässä on ilmakuva samasta paikasta vuodelta 2014: http://kartta.hel.fi/link/2mMtWL Laiturikatoksen ulkopuolella näkyisi olevan Sm5-runko, Sm5-runko, IC-runko, IC-runko, Sm5-runko, Sm5-runko, Sm5-runko, Sm5-runko ja Sm5-runko. |
|
| 08.11.2015 15:08 | Olli Keski-Rahkonen: | Tunnistat paremmin vanhaa kuin uutta kalustoa. :) Sulta jäi huomaamatta Helsingin vararunko ja Tolstoin vaunut laitorikatoksen ulkopuolisista vaunuista, katoksen alla näkyy lisäksi Sm4-runkoja. Näinpä laitureissa seisovan kaluston kirjo on tasan 4-4 vuosien 1969 ja 2014 väillä. | |
| 08.11.2015 17:29 | Raimo Harju: | Ja sitten ehkä pari Deeveriäkin.ja oliko vielä vemppu? | |
| 08.11.2015 17:45 | Mikko Nyman: | Hehee, Olli! Jänskä juttu sinänsä, että olen vuosimallia -77 ja tunnistan näemmä mutsin yliopiston pääsykoeaikaisia kalustoja paremmin kuin niitä, joita olen nähnyt omin silmin. Kaluston skabakirjo vuosien 1969 ja vuosien 2014 välillä on toden totta 4-4 ja Nymanin Mikon kalustotunnistus näiden vuosien välillä 4 viiva jotain. |