??.??.???? / Toijala
??.??.???? Näitä samantapaisia postikorttikuvia on ainakin 3 erilaista, kuvattu samoilta sijoilta. En ensin ollut innostunut lataamaan tätä, kun sivuilla on jo toinen versio: http://vaunut.org/kuva/68362?liikp1=1827 . Tarkemmin katsellessani oikeanpuolimmaisen veturin numeroksi paljastuu 1040, mutta se oli tuo halkopiippu, mikä suorastaan pisti silmään! Kulkematon valokuvakortti, varmaankin 40-luvulta. Kuvasta, johon linkki vie, on kokoelmassani toinen versio :"Po^tkarto, Suomi - Finlando. Toijala asema - frvojstacio. Foto Mauno Oksala". En osannut laittaa s ^ alle. Taitaa olla esperantoa!
Kommentit
| 05.08.2015 09:07 | Pave Saarinen: | Postikortti tai sitten harrastajan valmiille kuitupohjaiselle mv-postikorttikartongille tekemä valokuva. Itse olen niitä tehnyt paljon. Painettu teksti tietysti voisi paljastaa postikortin "aitouden". Onhan itse tehtykin aito, kappalemäärä on pieni ja siten arvokkaampi. | |
| 05.08.2015 09:19 | Erkki Nuutio: | Jo riittää halkovoimaa! Etualan vaunuissa menossa sota-autoja muutostöihin. Ainakin etummaisessa vaikuttaisi olevan puolitelat. Merkki ei taida selvitä kun konepeitot ovat piilossa. Uskaltaisin kaventaa aikahaarukka enintään välille syksy 1945 (välirauhan alettua) - 1948. |
|
| 05.08.2015 09:47 | Panu Saarikuru: | Näkevätkö vanhat silmäni olemattomia, vai onko kakkosraiteella pikajunan edessä Dm4? | |
| 05.08.2015 10:39 | : | Onko jopa oikealla näkyvässä pekassa/ristossa halkopiippu, vai hämääkö kuvakulma minua luulemaan höyry- ja hiekkakupua sellaiseksi? | |
| 05.08.2015 11:01 | Petri Nummijoki: | Siltä näyttäisi. Toisaalta molemmat Hv-höyryveturit vaikuttaisivat tämän ja kuvan http://vaunut.org/kuva/68362?liikp1=1827 perusteella hiilipolttoisilta, joten olisiko tämä pahimman polttoainepulan ajalta (1945-1946) kuitenkaan, kun ajettiin melkein yksinomaan kotimaisella polttoaineella? Halkopoltto päättyi lopullisesti Tr1-vetureissa vasta 50-luvun alussa, joten ainakaan tämä yksityiskohta ei ehdottomasti aseta takarajaa vuoteen 1948. En tosin tiedä oliko juuri 1040 halkopolttoisena enää 50-luvun puolella. Jossain täällä oli listakin, missä Tr1-vetureiden halkokäytön ajat oli esitetty päivämäärineen. Kuvittelin ottaneeni sen talteen mutta ei juuri nyt löytynyt. | |
| 05.08.2015 11:07 | Heikki Kannosto: | Kerrassaan herkullista. | |
| 05.08.2015 12:52 | Eljas Pölhö: | 1040 oli halkopolttoinen 24.1.1945-25.5.1948 ja 9.6.1949-23.12.1949. Halkopiipun olemassaolo siinä saattaa poiketa jonkin verran. | |
| 05.08.2015 13:03 | Heikki Jalonen: | White-puolitela-autoja tuli Suomeenkin Liittoutuneiden ylijäämävarastoista loppuvuodesta 1946 lähtien melkoisen runsaasti, puhutaan ehkä noin 200 yksilöstä. Kuitenkin, noissa autoissa on kaikissa kotimaiset Virtas-hytit. Ja melkoisen kuluneen oloisina jo, jopa tuulilasia on rikki. White-vaunuihinkin paljon toki asennettiin Virtas-mallin hyttejä, mutta kuvaushetkellä niiden olettaisi olevan vielä melkoisen uusia ja siistejä. Siksipä oletan, että kuormassa on sodan käyneitä ex-SA-kuorma-autoja. Silloin todennäköisin merkki on Ford ja paras arvaus vuosimalliksi 1940. Silloin niitä saatettaisiin tuossa olla rahtaamassa korjattavaksi siviililiikenteen tarpeisiin, ehkä Hämeenlinnaan Vanajalle tai Hernesaareen Hopalle. Lähtöpaikka vaikkapa Tampere, jossa niitä runsaasti huutokaupattiin ulos armeijan kirjoista. Koska lavat puuttuvat, niitä on luultavasti jo valmisteltu jossain esilajittelukorjaamossa, vaikkapa Romu-Soinilla Hatanpäässä. |
|
| 05.08.2015 22:47 | Reino Kalliomäki: | Laitoin sivuille osasuurennoksenkin. Siitä näkyy mm. että tenderi on lastattu haloilla. Ei sitä usein törmää Riston halkopiippuun. http://vaunut.org/kuva/103931 . | |
| 05.08.2015 23:19 | Hannu Peltola: | Minäkin laitan arpalippuni autojen osalta Ford m40 -kuorma-autoille. White-puolitela-auto ei ole missään nimessä kyseessä. Suomessa olleissa oli avo-ohjaamo tai yksinkertainen (lautarakenteinen?) hytti. Whiteja hankittiin muuten aikanaan 466 kpl, joista 213 jäi puolustusvoimien käyttöön (Lähteenä Markku Mäkipirttin hyvä Puolustusvoimien ajoneuvot 1960-2000 -kirja) | |
| 06.08.2015 08:15 | Joni Lahti: | Armeijan Whiten lava oli lautarakenteinen. Lavan etuosassa oli noin 200 litran bensiinitankki. Hytti oli avoin, ei ovia, vain tuulilasi. Talvikelillä automiehillä oli päällä turkishaalarit. Eväät pysyivät lämpinä pakoputken lämmössä. Auto oli erittäin maastokelpoinen, ainoastaan lumessa peruuttaminen aiheutti ongelmia telakoneistolle. | |
| 06.08.2015 13:03 | Heikki Jalonen: | White oli todellakin erittäin maastokelpoinen - sillä pääsi täsmälleen sinne mihin bensiini riitti. Mikä paikka tosin ei kovin kaukana lähtöpisteestä ollut; ajokin bensiininkulutus oli suorastaan legendaarista. Vain Famo paini samassa bensantuhoojien raskaassa sarjassa. Whiten alkuperäinen lava oli teräsrakenteinen ellei kyse ollut alustamallista. Ylijäämävarastoista meille toimitetut tulivat kaikki alustamallina, päällirakenteet niihin tehtiin Suomessa. Syynä saattoi olla lavan/korin jonkunasteinen panssarointi, joka piti poistaa jotta kyse ei ole sotatarvikkeesta vaan ylijäämämarkkinoille kelvollisesta siviiliesineestä. Toki hukkapainokin samalla väheni. White-vaunuja oli paljon käytössä metsäyhtiöillä, monia myös umpihytillä m. Virtanen tai vastaava. White-vaunuja käytettiin myös kivennostovaunujen ja salaojakoneiden alustoina, jälkimmäisiä rakenteli PL Santahaminan tehdas. Useimmat niistä menivät Pellonraivaus Oy:n käyttöön ja useimmat niistä dieselöitiin. Sitkeimmät yksilöt olivat työssä vielä 1970-luvun alussa, toki jo pikkuisille salaojaosuuskunnille tai yksityisille siirtyneinä. Muutama on myös säilynyt nykypäiviin, ainakin yksi jopa toimintakuntoisena. |