??.08.1969 Tikkurilalaiset odottivat pääradan sähköistämistä niin tohkeissaan, että rautatiehallitus päätti lievittää tuskaa ja toi elokuussa 1969 nähtäväksi Tiksin asemalle yhden sähköpylvään oikein torvisoiton kera. Meni kuitenkin vielä pitkä aika, ennenkuin ensimmäiset pikajunat saivat pysähtyä Tiksissä. Tämä tapahtui vasta 1990-luvulla ja aluksi se koski vain muutamia vuoroja. Nykyisin Tiksi on valtakunnan ehkä toiseksi vilkkain asema. En vain tiedä, onko muistomerkkipylväs vielä jäljellä.
06.08.2015 23:46 | Niila Heikkilä: | Mielenkiintoinen yksityiskohta omalta aikakaudeltaan. Ensimmäiset Tikkurilassa pysähtyneet pikajunat taisivat olla yöpikureita, mutta pysähdysten aloitusvuosi on painunut unholaan. Kuka muistaa tarkemmin? Siitä joitakin vuosia aikaisemmin kaikki junat olivat alkaneet pysähtyä Pasilassa, (1990) ja jo se vaikutti kaukaa maakunnista matkustavalta jo merkittävältä tapaukselta kun oli totuttu että Riihimäen jälkeen seuraavana oli aina Helsinki, ja sieltä piti aina käydä ottamassa lähijunilla vauhtia jos aikoi vaikka Malmille. Jossain määrin kankeahkoa matkantekoa nykypäivään verrattuna. Pikajunien pysähtymättömyyteen väliasemilla löytyi toki syitäkin, joista yksi lienee Tikkurila-Helsinki -välin suurista liikennemääristä ja kulunvalvonnan puuttumisesta johtuva alhainen sn jonka vuoksi pysähtyminen olisi entisestään lisännyt matka-aikoja. Oliko se Tikkurilasta alaspäin 1980-luvun lopulla luokkaa 80km/h vai hieman suurempi. Kuka muistaa tuonkin tarkemmin? | |
07.08.2015 07:26 | Timo Salminen: | Väittäisin, että jotkin yöjunat pysähtyivät Tikkurilassa ainakin jo ennen vuotta 1992 - vai muistanko väärin? | |
07.08.2015 13:50 | Jarmo Pyytövaara: | Pikajunien ensimmäiset pysähdykset Tikkurilassa: Talvituristi 1991, P9 klo 22,44 ja kesäturisti 1991, P9 klo 23.13 ja P153 klo 23.44 ja P10 klo 6.46. | |
07.08.2015 16:51 | Hannu Peltola: | Ja eikö tätä ennen jo 1980-luvulla P76 pysähtynyt Tikkurilassa? | |
08.08.2015 16:10 | Ari Palin: | Viitaten kuvatekstiin: Vaikkeivät tikkurilalaiset pitkään aikaan kaukojunien pysähdyksiä saaneetkaan, he pääsivät kuitenkin jo noin vuoden kuluttua kuvan ottamisesta sähköjunan kyytiin. Tarkka päivämäärä oli 1.9.1970, kun sähköjunalla pääsi Hiekkaharjuun. Jo 1.12.1970 sähköliikenne laajeni Keravalle asti ja 28.5.1972 Riihimäelle. Millainenkohan oli pääradan paikallisjunien pysähdyskäyttäytyminen ennen sähköliikenteen alkua? Entä olivatko pääteasemat silloinkin Hiekkaharju, Kerava ja Riihimäki, ja milloin Hiekkaharju korvasi aiemman Tikkurilan pääteasemana? Tuliko pysähdyskäyttäytymiseen muutoksia 28.5.1972, kun linjatunnukset otettiin käyttöön? Minulla ei ole sähköistystä edeltäneestä paikallisliikenteestä selvää kuvaa, joten jos jollakin on siitä tietoa, otan tiedon kiitollisena vastaan. |
|
08.08.2015 18:28 | Eljas Pölhö: | 1960 luvulla oli periaatteessa a) Hki-Tikkurila, pysähtyi joka veräjällä b) Hki-Kerava tai Järvenpää, pysähtyi Pasila, Tikkurila ja sitten joka veräjällä c) Hki-Riihimäki, pysähtyi Pasila, Kerava ja sitten joka veräjällä Ruuhka-aikoina joillakin ja alku/loppuyön junilla meni eri tavalla. |
|
10.08.2015 22:37 | Ari Palin: | Kiitos näistä tiedoista. 1960-luvun kuvio näyttää toimineen pohjana, kun sähköjunien pysähdyskäyttäytyminen määriteltiin. Tehtiin vain pieniä muutoksia. Tikkurilan juna jatkettiin Hiekkaharjuun (P-juna). Keravan junan (K-juna) pysähtymispaikat pysyivät 1960-luvun mukaisina vuoteen 1988 asti, vaikkakin Hanalan seisake lakkautettiin ja Koivukylä perustettiin vuonna 1980. Riihimäen junan (H-juna) pysähtyminen on säilynyt samana tähän päivään asti - tosin lukuisia seisakkeita on lakkautettu. Järvenpään juna lopetettiin, mutta sen korvasi toisen Riihimäen junan (R-juna) perustaminen, joka pysähtyi alkuvaiheessa Pasilassa, Keravalla, Järvenpäässä ja Jokelassa. Vuonna 1991 R-juna alkoi pysähtyä lisäksi Tikkurilassa. |