??.??.1916 / Venäjä-Puola, Puola
??.??.1916 Suomalaisillekin tuttu panssarijuna "General Annenkov" kuvattuna mahdollisesti Poludniowon-Zachodniegon rintamaosuudella 1916. Junassa vielä itävaltalainen aseistus ( 77mm/m05 ja Schwarzkopf kk:t), joka vaihdettiin venäläis-valmisteiseen (76mm/02 ja ven.Maxim kk:t) myöhemmin. Veturina venäläinen 0-sarjan työjuhta (0-8-0).
Kommentit
| 12.08.2015 09:40 | Erkki Nuutio: | Hieno kuva neljän sodan (Venäjä - Saksa+IU, Suomen sisällissota, Talvi- ja jatkosota) veteraanista vielä silopintaisena. Manttelia joutui tämä vaihtamaan viidesti (Nikolai Verisen, Lvov/Kerenskin, Trotskin ja sitten punaisten ja valkoisten). Tiedetäänkö näiden vaunujen valmistajatehdas ja valmistusajankohta (jottei Panssarimuseo jättäisi 100-VUOTISJUHLAA pitämättä) ja teknisiä tietoja? Tykkiin kai kuului kääntöpöytä alunperinkin, mutta pystyikö se kannattamaan myös tornin? Brest-Litovskin rauhan 3.3.1918 perään vähentyi panssarijunien tarve Venäjällä kun sisällissota ei siellä ollut vielä käynnissä. Siksi punaiset saivat junan lainaksi, oletettavasti Rahjojen neuvottelemana. Tuliko ja jäikö veturikin Suomen puolelle, vaikkakin junasta poistettuna? Olisi tarpeen saada Parolan panssarijuna säältä suojaan ja Annenkovista säilynyt tykkivaunu myös aseistettua uudelleen. |
|
| 12.08.2015 21:26 | Reino Kalliomäki: | Harmikseni tämä historia on jäänyt minulle pintapuoliseksi, kun en osaa Venäjää. Kuitenkin Saksan kannalta on enemmän materiaalia luettavana. Rautateiden merkitys oli tavaton, ja saksalaiset olivat oikeastaan ainoat tähän valmistautuneet. Kenttärataa rakennettiin vauhdilla, esim. Masurian halki kyettiin etenemään yllätyksellisesti. Mm. Mlawasta itään johtavaa kenttärataa tehtiin 85 km reilussa kuukaudessa. (Gottwaldt). Tämä alun perin tyypillisesti 600 mm:n raidelevyinen rata vain jossain vaiheessa levennettiin 750:neen . Kuva http://vaunut.org/kuva/80674?u=388 | |
| 13.08.2015 16:25 | Timo Tuominen: | Kolomietzin kirjasta löytyy junalle luovutuspäivä/virallinen valmistumispäivä, joka on 4.10.1915, jotenka kiirettä pittää jos vaikka halutaan synttärit pitää. Junassa on jo tässä vaiheessa venäläinen veturi sekä tykkivaunuihin maalattuna nimi "General Annenkov" sekä junan numero 8 (molemmissa tykkivaunuissa). Yllä oleva kuva on hiukan myöhäisempi veikkaan. Löytyy myös rintamakuva, missä junaa on melko runsaasti naamioitu oksilla ym. mutta silti tunnistettavissa. Veikkaisinpa , että veturi on juuri se sama, joka saapui Suomeen ja jäi ratakatkokseen Säiniöllä. Junaa ei sen painon takia käytetty kuin harvassa paikassa. Viipurin ratapihalla ja Säiniöllä otettuja kuvia tutkimalla sanoisin että sama on. Veturi oli uniikki kappale vaikka "Hunhuz" sarjan panssariveturit sitä paljon muistuttivatkin. Luistinkaapin ja työsylinterin panssarointi, tenderin takaosa tähystysluukkuineen sekä veturin etuosan panssarointi tähystysluukkuineen ja käyntiluukkuineen kannattaa huomioida. Junassa oli mahdollista kulkea tykkivaunusta toiseen veturin läpi panssarin suojissa, siksi veturi näyttää epätavallisen pullealta. Veturin numero 3979 mainitaan Kolomietzin kirjassa, Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa no:29 ja VR:n Akselipaineet ja pyörävälit piirroksessa (12.10.1918). Huomiota herättää myös "komentotorni" tenderin takaosassa. Itärintamalla vielä hyvin esillä muttä Säiniöllä oli piilotettu tenderin lisälaitojen(?) taakse edestäpäin katsoessa. Tykin kääntömekanismi oli hammasratasvälitteinen (Jouni Eerolan mukaan). Tästä saattaisi löytyä SA-kuva. |