??.??.1907 / Venäjä
??.??.1907
Suomen postia vastaanotetaan Pietarin asemalla. - Mutta näin toista sataa vuotta myöhemmin ehkä kiinnostavin asia kuvassa on kuitenkin kohtullisen selvästi näkyvä kalkkivaunu valkoisine kolmioineen.
Helsingin Kaiku Nro 45 1907.
Kommentit
| 13.08.2015 15:17 | Heikki Jalonen: | Ehkä tuo likaavan tavaran vaunu on jotain muuta kuljetusta varten, ovikin on kiinni. Toisekseen, kuvatekstin sanamuodosta on itse asiassa melko vaikea päätellä, onko kyseessä Suomeen lähtevä posti vaiko Suomesta saapuva posti sillä siinä ei sanota kuka tai mikä vastaanottaa: Suomen vaiko Venäjän postilaitos. Postia kaitsevat virkamiehet vaikuttavat sinällään melkoisen suomalaisilta - Venäläiset postivirkamiehetkin näyttivät venäläisiltä virkamiehiltä venäläismallisine virkapukuineen; jollaisia tosin saattaisi pari kuvan keskellä ollakin. Toisaalta taas, noina aikoina Suomessa vallitsi varsin laajasti sangen kriittishenkinen suhtautuminen Venäjän vallanpitoon ja tietenkin myös sen virkavallan virallisiin kirjeisiin ja ukaaseihin. Olisiko ehkä sittenkin siis kyseessä S.V.R. vaunutoimiston poliittinen kannanotto lähettää virkapostin kuljetukseen "likaavan tavaran" kuljetukseen varattu vaunu? |
|
| 13.08.2015 15:36 | Kurt Ristniemi: | Huikeita visioita, mutta todellisuus lie taas kerran tarua ... arkisempi. Kalkkivaunu - tuon ajan virallinen nimitys - on toki vain sivustakatsojana etualan postitapahtumalle. - Gt-littera muuten merkittiin kalkkivaunujen kylkiin vasta vuodesta 1901 alkaen. Sitä ennen kalkinkuljetukseen siirrettyjen vaunujen ainoana tunnuksena olivat nuo seinien valkeat kolmiot. Itse oletan, että kuvassa odotellaan Suomesta tulevaa postijunaa, kärryt täynnään Suomeen lähtevää postia. Ensin vastaanotetaan Suomesta tuleva posti, ja sitten lähetetään Suomeen menevä posti. Mutta oletus on toki vain oletus. |
|
| 13.08.2015 15:54 | Kurt Ristniemi: | Hoksasin vasta nyt että kalkkivaunun merkinnät ovat ovessa kahdessa palstassa. Asettelu lie vanhaa kantaa, sillä vuoden 1901 schemassa merkinnät ovat yhdessä palstassa. - Mahtaisiko jostakin löytyä tämän kuvan mukainen asetteluohje? Haeskelun tuloksena löysin toistaiseksi vain yhden kuvan, jossa on likipitäen sama asettelu: http://vaunut.org/kuva/26566 |
|
| 13.08.2015 15:56 | Heikki Jalonen: | Juuri näin lienee asian laita - varsinkin kun kuvassa vaikuttaisi olevan ainakin pari tyhjää kärryä, sopivasti saapuvaa postia varten. Jos postia olisi paljon, ei varmaan onnistuisi postivaunun tilojenkaan puolesta ensin kuormata lähtevää ja vasta sitten purkaa saapuvaa kun kärryt on saatu lähtevän alta vapaaksi. | |
| 15.08.2015 12:12 | Simo Toikkanen: | Gt-vaunun numero ei liene kuitenkaan 1308, joka vuoden 1911 kuvaston mukaan kuuluu D-sarjan matkustajavaunulle, vaan 4308, joka sopisi paremmin G-sarjan katetulle vaunulle. Sinänsä mielenkiintoisesti kuvasto esittää Gt-kalkkivaunujen numerosarjaksi 31201–31230 ja piirustuskin esittää enemmän entistä Ha-vaunua: http://vaunut.org/kuva/12494 | |
| 15.08.2015 13:32 | Kurt Ristniemi: | Korjasin numeron. Jahka pääsen taas kotikirjaston ääreen, täytyy tutkailla vuonna 1907 voimassa olleita numeroita. Jos löytyy. | |
| 20.07.2016 10:43 | Esa Alestalo: | Isoäitini eno Hilpi Kummila toimi rakennusmestarina Pietarin tavaraterminaalin rakennustyömaalla. Tavara-asemasta ei taida olla minkäänlaista kuvaa säilynyt. Ylläoleva kuva on mielenkiintoinen sillä sisäkuvia Pietarin Suomen asemasta en ole nähnyt missään. |
|
| 20.07.2016 13:48 | Erkki Nuutio: | Tarkoitat ilmeisesti Kulikovan kentälle 1910 jälkeen rakennettua suurta tavararatapihaa ja -terminaalia. En ole nähnyt valokuvia tästä tai muista töistä, jotka laajensivat siihenastisen ratapihan kerralla yli kaksinkertaiseksi (SVR:n rahoilla). Kaaviosuunnitelma laajennetun asemakokonaisuuden raiteista ja rakennuksista on SVR 1862-1912 II sivulla 246. Selostus laajennuksesta kuvineen oli tarkoitus tulla Teknillisen aikakauslehden vuoden 1915 kirjoitussarjan viimeiseksi osaksi, mutta tämä osa ilmeisesti juuttui sotasensuuriin Se ei kaiketi tullut missään julkaistuksi (voi silti olla arkistojen kätköissä). Muuttuneesta maailmasta johtuen VR 1912-1937 II käsittelee asiaa vain hyvin lyhyesti (s.154-157). Venäläisiä kirjoja Viipurin ja Pietarin välisistä pienemmistä asemaseuduista on julkaistu (vrt: http://www.inkeri.ru/rep/books/ ), mutta ei ilmeisesti Pietarin Suomen asemasta (tai Viipurista). Tietääkö joku paremmin? Asia olisi kiinnostava ja tutkimaton ja arkistotutkijoita kaivattaisiin sen piiriin. Itsenäistymisen jälkeen aihe unohdettiin aktiivisesti, mikä oli hyvin ymmärrettävää. |
|
| 21.07.2016 09:16 | Esa Alestalo: | On olemassa venäläinen kirja jonka nimi on "Suomen Asema". Näin sen aluksi kirjakaupassa Pietarissa, sama kirja löytyi myöhemmin myös kansalliskirjastosta. Kirjan kuvat olivat vaatimattomia ja se keskittyi pääasiassa vallankumouksen jälkeiseen aikaan. Toki mielenkiintoisia yksityiskohtia sisällöstä olivat suomalaisten rautatieläisten yhdistystoimintaan liittyvät talot kuvineen. Nämä rakennukset ovat tänä päivänä hyvässä kunnossa. Sisäkuvia asemasta ei löytynyt. Kirjaa selaillessani kompastuskiveksi koitui rajoittunut venäjän taitoni. | |
| 22.07.2016 13:01 | Esa Alestalo: | Isoäitini vieraili enonsa luona vuonna 1916.(se on oma tarinansa- Pietarin Suomen asema mukaanlukien). Hilpi Kummila asui perheineen Valkeasaaressa ja hänen sementtivalimonsa sijaitsi Tyrisevässä Suomen puolella. Hilpi Kummila kehitti tuolloin SVR lle uuden siltarumpujen liukuvalumenetelmän ja sai alustavat tilaukset tsaari Nikolai II- myös Venäjän rautateille. Lupaavan menestyksen katkaisi vallankumous. Tästä kuitenkin alkoi Suomessa aikanaan merkittävän rakennusyrityksen Kummilan tarina. | |
| 25.07.2016 09:50 | Esa Alestalo: | Tapasin Pietarin rautatiemuseon johtajan ja tiedustelin kuvia Suomen asemasta. Heillä oli iso kirjekuorellinen kuvia, mutta kuvat vaikuttivat samoilta- ilmeisesti kopioita joita olin nähnyt Suomessa. Ei sisäkuvia eikä kuvia tavaraterminaaleista löytynyt. Pietarin Suomen asemalle tultaessa on oikealla puolella pitkä punatiilistä muurattu aita koristeellisesti valmistettujen metalliporttien kera. Mitäköhän tarkoitusta aita on aikanaan palvellut? Ilmiselvästi suomalaisten rakentama. |
|
| 25.07.2016 10:24 | Erkki Nuutio: | Henkilöaseman toisellakin puolella oli tori, joka rajoittui alkuperäisen tavara-aseman lastausalueeseen. Tullirajana se tarvitsi aidan portteineen. Olen jostain suomalaiskirjasta kopioinut (ainakin Museovirastosta löytyvän) postikortin alueesta 1900-luvun alkuvuosilta. Siinä näkyy kyseinen aita portteineen, sen oikealla puolella Venäjän tullin komea kaksikerroksinen tiilirakennus ja vasemmalla puolella kaksikerroksinen tiilirakennus, jossa oli SVR:n konttori ja kokoustilat ja kirjasto. Hyvä kuva on myös Teknillisen aikakauslehden kirjoituksessa (N:o 4 1915). |
|
| 04.08.2016 17:56 | Erkki Nuutio: | Tiiliaita portteineen ja Venäjän tullin tiilirakennus on tässä vuoden 1900 ratapihakartassa http://vaunut.org/kuva/101400?u=3399&kv2=1922 vanhan Suomen aseman takana olevan torin takalaidassa. Ratapihakartta 1910-luvulta lepäilee ilmeisesti arkistoissa. | |
| 05.08.2016 10:22 | Esa Alestalo: | Ratapihakartta 1910-luvulta olisi varsin mielenkiintoinen nähdä. Botynskajakadun iso SVR asuinkortteli näkyisi sillä se valmistui muistaakseni 1904. | |
| 08.08.2016 08:33 | Esa Alestalo: | Rautatiemuseon arkistosta löytyy Pietarin ratapihakartta vuodelta 1909 (sinikopio). |