??.??.1976 / Oulu Tuira
??.??.1976 Kun on totaaliunohtanut tapauksen. Kuvittelen, että ongelman sattuessa joku kirjastonhoitaja alkaa veivata arkistokaappeja, ja hups. Ratkaisu ilmestyy jonain päivänä. Ei nyt. Logiikka: Missä olit eniten, korkeajännitejohto taustalla, vaunut. Korjatkaa mieluusti. Negalehden vuosi taitaa päteä.
Kommentit
| 17.08.2015 11:17 | Reino Kalliomäki: | Puhelinkommentti: Arvelen paikan olevan Tuira (SKS). | |
| 17.08.2015 21:43 | Jyrki Talvi: | Viirukukko 1866 oli Oulussa päivystäjänä kunnes siirrettiin Sköldvikiin vuonna 1990 tai 1991 Kokkolassa ei ole ollut oman muistitedon mukaan Viirukukkoa vaihtoveturina vaan päivystys on hoidettu Dreevereillä dieselaikana. | |
| 17.08.2015 21:56 | Jouni Hytönen: | Kokkolassa oli jonkin aikaa 1863, mutta vasta tällä vuosituhannella. Sen jälkeen kun pellettiliikenne Vartiuksesta oli alkanut ja ennen Ykspihlajan sähköistyksen valmistumista. | |
| 18.08.2015 19:28 | Hannu Kuha: | Omat viimeiset havaintoni Kokkolan Seeprasta ovat vuodelta 2011. Ainakin vielä ko. vuoden elokuussa näkyi järjestelevän Vok-roikkia syväsataman raiteistolla. | |
| 19.08.2015 20:36 | Panu Breilin: | Seepran käyttö Kokkolassa alkoi loppusyksystä 2009 ja päättyi 12.4.2012. | |
| 19.08.2015 22:19 | Reino Kalliomäki: | En ole käynyt Kokkolassa sitten 2006. Vaikka maisema sopisi, korjaan Tuiran hyväksi. | |
| 20.08.2015 16:30 | Heikki Jalonen: | Ehdottomasti Tuira. Taustalla näkyvä rakennus oli tuolloin J.F.Pyykkö Oy:n vanerivarasto. Sitä ennen se oli armeijan makasiinina ja alunperin se oli saksalaisten rakentama, pikku-Berliinin laitamien varastorakennuksia. Ehkä alun alkujaan ammus- tai räjähdysainevarasto koska oli tehty aika kauas varsinaisesta parakkialueesta. Rakennus oli vahvasti palo-osastoitu, yksi katkomuureista näkyy kuvassa selvästi. Pieni pätkä rakennusta saattaa oola edelleen olemassa. Taustalla näkyvä klassinen Tannenbaum-pylväs oli alkuperäisiä Merikoski-Yläsiirtola-Leväsuo 110 kV-voimajohtolinjan pylväitä 1940-luvulta. Kuvan Seepra luultavasti valmistautuu painamaan tyhjää ammoniakkivaunuletkaa kohti Kemiran tehdasta, täydet letkat pyrittiin aina ottamaan raiteelle 3 jossa oli 43 kg/m kiskotus. Raiteella 4 (jossa juna) ja ja 5 oli kevyempi kiskotus. Pääkulkutie on kuvan etualan raide. Toppilan raide jää kuva-alan taakse. Noin viidennen vaunun kohdalla oli alikulkutunneli, josta noina vuosina kuljin päivittäin kouluun ja kotiin.... |
|
| 24.08.2015 14:03 | Kari Roininen: | Muistaako Heikki,mille vuosille ajoittui nykyisen Kemiran/Ruskon raiteen rakentaminen? Itse veikkaisin 70-lukua,ehkä loppupuolta? | |
| 26.08.2015 14:08 | Heikki Jalonen: | Vielä maaliskuussa 1980 ajettiin Välivainion puolelta Kuusamontielle siten, että mentiin Korjaamontietä Kemiran raiteen yli ja käännyttiin heti vasempaan väliaikaiselle kiertotielle, siis pääradan ja Kemiran radan väliselle alueelle. Kiertotie seurasi Kemiran vanhan ratalinjan reunaa ja päättyi Kuusamontien reunaan ratasillan työmaan jälkeen. Pääradan, Kemiran ja Ruskon ratasillat olivat rakenteilla tuon väliaikaistien eteläreunalla, pääradalla oli väistöraide siltatyömaan ajan. Kemiran ja Ruskon liikenne kulki Tuiran kautta kuten ennenkin. Muistelen, että ratasillat otettiin käyttöön lokakuulla 1980, jolloin vanhat Kemiran ja Ruskon suunnan raiteet Tuiraan purettiin. Sen jälkeen voitiin rakentaa (=kaivaa) loppuun miljoonamontun autoväylät. Jos nimittäin vain mitenkään tapahtuman oikein mieleeni palautan, se oli juuri maaliskuussa 1980 kun ikäkulu ja rähjäinen keltaisehko Fiat 600 (née Seat) - silloinen autontekeleeni - suvaitsi taas kerran korkata vetoakselin ulkopään boorikappaleen. Juuri tuolle kiertotielle ja tietenkin juuri siihen kapeaan mutkaan ennen ennen raiteen ylitystä. Onneksi ei sentään raiteelle. Ja tietenkin kello 16 aikoihin, tarvitseeko sanoakaan. Hieman meinasi puurota liikenettä ennen kuin fiude oli tönätty Korjaamontien muuntajan viereen, korjattavaksi tien päällä taas kerran... |
|
| 26.08.2015 16:56 | Kari Roininen: | Kyllä varmaan muistat oikein,olin 80-luvun alussa savotassa,jossa kuormattiin vaunuihin raide-elementtejä,Tuiran suunnasta purettuja. Liikenne oli silloin jo käännetty uudelle raiteelle. Kuormauksen hoiti Oulun Orton-nosturi,elementtien paino, (maata pölkkyjen päällä) yllätti nosturinkuljettajan. Ilman vapaapudotusta,mikä oli Ortonissa mahdollista,nosturin kaatuminen olisi ollut tuloksena. Tämä siinä ensimmäisen sillan Kemiran puoli päässä. Elikkä murheita myös raiteilla,ei yksin autoliikenteessä. | |
| 20.09.2025 17:21 | Rasmus Viirre: | Kertokaapa tietävät herrat nyt, miksi Dr14:n käyttö lopetettiin Kokkolassa ja Oulussa? Liekö syyt erit? | |
| 20.09.2025 18:12 | Petri Nummijoki: | Kokkola ja Oulu taitavat olla aika erilaisia tapauksia. Kokkolassa Dr14-vetureita on kai ollut vain hetkittäin 2000-luvulla ja liittynee siihen, ettei ko. vetureilla ole 2000-luvulla ollut enää selviä nimikkovarikkoja vaan niitä on tilanteen mukaan siirrelty sinne, missä voimakkaita vaihtovetureita on katsottu liikennetilanteen puolesta eniten tarvittavan. Oulu on sen sijaan yksi Vr12/Dr14-vetureiden alkuperäisistä käyttöpaikoista, joskaan sarjan alkupään yksilöitä ei sillä vielä ollut vaan kuvan 1866 oli Oulun ensimmäinen siirtyessään sinne kesällä 1971. Parhaimmillaan Oulussa oli 1970-luvun alkupuolella kaksikin Vr12-veturia, kun 1867 siirrettiin Ouluun 1866:n seuraksi. Kuitenkin 1970-luvun puolivälistä lähtien sarjan käyttö alkoi painottua entistä enemmän Kouvolan varikolle ja erityisesti varmaan sitä kautta, että Kotkassa, Haminassa, Vainikkalassa ja Imatralla oli tarvetta voimakkaille vaihtovetureille. Tämän johdosta muualta Suomesta siirreltiin vähitellen vähemmän välttämättömiksi katsottuja yksilöitä Kaakkois-Suomen suuntaan. Niinpä Oulukin menetti toisen Vr12-veturinsa jo 1970-luvun puolivälissä, kun 1867 poistui sieltä. Tosin tämä yksilö ei kirjaimellisesti siirtynyt Kouvolan varikolle vaan Seinäjoelle, jossa ehti olla sittemmin lähes 15 vuotta vakiveturina mutta Seinäjoelta vastaavasti 1872 siirtyi Kouvolaan, joten välillisesti tämäkin siirto johtui Kouvolan veturitarpeesta. Kokonaan Dr14-sarjan käyttö päättyi Oulussa 1990, kun 1866 siirrettiin Helsinkiin, koska Kerava-Sköldvik-radan sähköistys oli valmistunut eikä Sköldvikin vaihtotöitä voitu tehdä enää linjavetureilla vaan sinne tarvittiin oma Dr14. Toisaalta samoihin aikoihin Riihimäki joutui luovuttamaan omat Dr14-veturinsa (1851 ja 1852) Kouvolan varikolle, joten varmaan yhtä hyvin toinen Riihimäen vetureista olisi voitu siirtää Sköldvikiin ja Oulun veturi Kouvolaan. Myöhemmin Dr14-vetureita on käynyt Oulussa vielä sorvissa mutta vakituista omaa Dr14-veturia Oulussa ei kai vuoden 1990 jälkeen ole enää ollut? |
|
| 20.09.2025 20:21 | Joonas Kauppinen: | Oulussa ei ole todellakaan ollut vuoden 1990 jälkeen omaa Dr14 veturia vakituisena. |