??.??.1965 / Tampere asema
??.??.1965 60-luvun alkupuolella Vr5 oli tavallinen näky vaihtotyössä Tampereella. Karhukoirat olivat linjavetureita. Jopa matkustajajunissa.
Kommentit
| 05.09.2015 00:02 | Jorma Toivonen: | Hienoja kuvia ja kokemuksia ( http://vaunut.org/kuva/104558 ) löytyy Reinon muisteloista. Vr5:ä kutsuttiin Riihimäellä "Pellon raivaajaksi", mistä lie saanut moisen lisänimen? Laskumäkeen työnteli vaikeuksitta saapuvien junien roikkia ja teki tilaa seuraaville jonottajille - ehkä tuo toiminta synnytti tuon lisänimen. Tosiaan, vielä 70-luvullakin Vv15-parilla vedeltiin tavarajunia mm. Riihimäeltä Hankoon asti. | |
| 06.09.2015 21:48 | Petri Nummijoki: | Minkä vuoksi Vr5-vetureista luovuttiin ennen Vr1-3-vetureita? Puuttuiko näistäkin varakattiloita vai liittyikö näiden käytettävyyten ongelmia? Voimaa Vr5:ssa oli enemmän kuin Vr1:ssä tai Vr2:ssa ja suunnanvaihto tapahtui kangella toisin kuin Vr3:ssa. Lisäksi vetovoima ei heikentynyt polttoaine- ja vesivarastojen ehtyessä toisin kuin Vr1-3-vetureissa. Siten teoriassa Vr5 näyttäytyy hyvinkin kilpailukykyisenä vaihtoveturina. | |
| 07.09.2015 13:15 | Kari Siimes: | Vr5 on muunnos alkuperäisestä amerikkalaisesta, jonka tyyppimerkintä oli Vr4. Alkuperäisessä Vr4:ssä oli vesitankki kattilan päällä ns. satulatankkina. Veturin paino jakautui tasaisesti sekä täydellä vesilastilla että vajaalla vesilastilla. Tosin Vr4 oli tunnettu siitä, että se oli herkkä tippumaan kiskoilta ja sen suurin sallittu nopeus oli vain 15 km/t. Kun veturityyppiä muunnettiin muuttamalla vesitila veturin taakse samoin kuin Vr 2 tyypissä, saavutettiin veturin käytettävyyteen täydellä vesisäiliöllä parempi tasapaino ja suurin sallittu nopeus nousi 45 km/t. Mutta, kun vesi hupeni, muuttui veturin tasapaino voimakkaasti etupainoiseksi. Se vaikeutti varsinkin tyhjän veturin liikehdintää. Vaunuletka perässä veturi liikkui kohtuullisen hyvin. Mutta vaunujen työntäminen edessä oli ongelmallista. Siinä yksi syy veturisarjasta luopumiseen. Muina syinä oletettavasti varaosien saatavuus. |
|
| 07.09.2015 14:14 | Petri Nummijoki: | Tarkoitatko, että puskimet olivat vajailla säiliöillä liian alhaalla etummaisen vaunun puskimiin nähden vai heikkenivätkö kulkuominaisuudet liiaksi? Vetovoimaanhan etupainoisuus ei voi vaikuttaa ainakaan heikentävästi. | |
| 07.09.2015 14:43 | Kari Siimes: | Kulkuominaisuudet heikkenivät. Vr5:n etupainoisuudesta vajaalla vesisäiliöllä on tälläkin foorumilla esitetty aikaisemin valokuva. Tähän hätään en kuitenkaan sitä kuvaa löytänyt. Kuvassa näkyy selvästi miten veturi on nyökällään eteenpäin. | |
| 08.09.2015 09:31 | Petri Nummijoki: | Kulkuominaisuuksien heikentyminen on hieman erikoinen juttu sikäli, ettei veturin luulisi olevan Vr1-veturia huonompi tässä suhteessa, vaikka perä keventyisi miten paljon. Ehkä veturi sitten erosi Vr5:ksi muutettuna niin paljon alkuperäisestä, etteivät kaikki ominaisuudet toimineet enää suunnitellulla tavalla. | |
| 17.07.2020 11:15 | Erkki Nuutio: | Selostan pääratapiha Tampereen tavaraliikennekäytöntöä viitaten perusteelliseen T.E.Alavan kirjaan Tavaraliikenne II Vaunukuormaliikenne (Hki 1959, 102 s.) ja puitteiden osalta VR 1937-1962 s. 414-. Järjestelyn Tampereella suoritti 1960-luvun alkupuolella keskimäärin pari kalkkunaa (kuva) ja pari ankkaa, joita sitten dieselit, lähinnä Vv15/16 vähemmässä määrin alkoivat täydentää. Junan saavuttua Perkiön raiteille irtautui sen veturi ja siirtyi polttoaineen vyörytyslaitoksessa käytyään aseman huoltoraiteille veden täyttöön ja huoltoon (kuonaus, voitelu ym.) sekä tarvittaessa kääntämisen jälkeen odotusraiteille (muiden varikoiden veturit http://www.vaunut.org/kuva/96731?u=3399&paik=Tampere+asema&tag0=0%7C%7C ) tai Kalevantien viereisiin talleihin. Kalkkuna työnsi junan laskumäen läpi Viinikan raiteille: Tampereella lajiteltavat vaunut asemalle siirrettäväksi junaksi, ja muille jakeluratapihoille (Oulu, Seinäjoki, Haapamäki, Jyväskylä, Pieksämäki, Kouvola, Riihimäki, Helsinki, Toijala, Turku, Rauma, Pori Seinäjoki) jatkavat vaunut omille (useammalle) raiteilleen. Näiltä raiteilta jatkavat junat siis lähtivät ( http://www.vaunut.org/kuva/97486?u=3399&paik=Tampere&tag0=0%7CTr2%7C ). Ilmeisesti esimerkiksi Ouluun menevät vaunut erotettiin vielä Seinäjoella ja Kouvolan ja Helsingin vaunut vielä Riihimäellä? Kalkkuna, raskaimpana tehtävänään toi Tampereelle lajitellut vaunut junana Viinikasta asemalle. Siellä ne lajiteltiin ja siirrettiin moninaisiin kohteisiinsa, kuten tavara-asemalle, aseman lukemattomille purkaus/lastausraiteille ( http://www.vaunut.org/kuva/95497?u=3399&paik=Tampere+asema&tag0=0%7C%7C ) tai läheisille liikennepaikoille (kuten Nokia, Siuro, Epilä, Lielahti, Lempäälä, Lentokonetehdas, Orivesi jne). Vastaavasti järjestelyveturit toivat vaunut näistä paikoista vaunujonoon Tampereen asemalle junana Viinikkaan vietäväksi. 1959 vaiheilla Tampereella käsiteltyjä vaunuja oli keskimäärin 1078 /vrk, saapuvia tavarajunia noin 30 / vrk, tuloraiteita 10 ja lajitteluraiteita 26 kpl. Jo 1960-luvun alkuvuosina oli liikenne osaan sivuraiteista jo loppunut esimerkiksi Haarlan paperitehtaan, pääraiteen vastakkaisella puolella olleisiin varastoihin, osaan Viinikan teollisuusalueelle 1940-luvulla tehdyistä raiteista. Suoria kaukojunia sivuraiteille ei normaalisti tullut. Poikkeuksia olivat ehkä monen vaunun ryhmät Viinikan teollisuusalueelle : http://www.vaunut.org/kuva/96756?u=3399&paik=Tampere+Viinikka . Itse en nähnyt vetureina koskaan kanoja, mutta niitäkin joskus esiintyi : http://www.vaunut.org/kuva/95448?u=3399&paik=Tampere+asema&tag0=0%7C%7C . Kiitokset Reinolle hänen omista kuvistaan ja kuvieni tänne saattamisesta! |
|
| 17.07.2020 23:04 | John Lindroth: | Se mikä tätynee vielä lisätä näistä vr5 vetureista on se että ne muutettiin 50 luvun puolivälissä jokainen niistä VR 4 vetureista muutettiin ja siirrettiin VR5 veturisarjaan. VR4 veturisarjan liian korkean akselipainon johdosta, sen syystä että tämä aiheutti ratavaurioita. Vanhempien Pasilan kuljettajien kertomusten mukaan tällä VR4 veturilla oli huomattavasti perempi irtiottokyly kuin uudella VR 5 modifioidulla verurisarjalla. |
|
| 22.07.2020 11:06 | Petri Nummijoki: | Riittikö Vr2-vetureita todella useampiakin olemaan samaan aikaan Tampereella vuorossa? Niitähän oli Tampereen varikon kirjoissa 60-luvulla noin 5 kpl samanaikaisesti ja käyttöä oli kuitenkin myös Haapamäellä, Porissa ja Toijalassa ja varmaan joku huollossakin tai konepajassa. | |
| 22.07.2020 15:11 | Erkki Nuutio: | 60-luvun alkupuolella Vr2:t ja Vr5:n olivat jatkuvasti rinnan töissä ja mielikuvani on 2 + 2 kpl. Vr2:t olivat normaalisti 952, 953 ja 954. Tampereella oli myös pitkähköjä järjestelymatkoja (kuten Orivesi, Vammala). Ehkä tämän vuoksi Vr1 esiintyi vain harvoin. Perkiön ja aseman väli oli pitkähkö. Ehkä tämän vuoksi Vr5 oli sopivampi laskumäkeen kuin Vr3. | |
| 22.07.2020 17:12 | Esa J. Rintamäki: | Ankka ja Kalkkuna sopivat Kanaa paremmin myös linjatyöskentelyyn, olihan niissä takateli ja suurempi ajonopeus etunaan. | |
| 22.07.2020 21:46 | Reino Kalliomäki: | Siuron/Nokian järjestelyjunissa Tk3 taisi olla yksinvaltias, kunnes karhukoirat tulivat. En muista nähneeni tankkiveturia, vaikka onhan Porin koneetkin varmaan kulkeneet tästä. Vr3:sen puuttuminen Tampereelta harmitti, ja syyksi mistään tietämättömänä arvelin sen, että Tampere oli "vain" kolmen ratalinjan risteys. | |
| 23.07.2020 14:37 | Erkki Nuutio: | Järjestelytyön ne osuudet, joissa vaunut viedään purettavaksi tavara-asemille ja asiakkaiden purkaus- ja lastausraiteille, sekä lastattujen ja tyhjien vaunujen nouto samoista paikoista on jäänyt vähälle huomiolle täsmällisessä mielessä. Käytännöt ja vetokalusto lisäksi muuttuivat eri vuosikymmeninä. Onkohan niistä arkistoaineistoa jäsenneltynä, vai ovatko veturimiehistön virantoimituspäiväkirjat ainoa ensisijainen lähde, luultavasti hävitetty? Esimerkiksi Tampereen ja lähiseudun osalta ne samalla valottaisivat sitä valtavaa kuormausraiteiden määrää, joka sitten 40-luvun loppuvuosista lähtien vähitellen väheni hyvin pieneksi. 40-...70-luvuilla höyryistä töissä olivat Vr2, Vr5 (vasta 1951-1955 jälkeen), Vr1, Tk3 ja Sk-sarjojen vetureita. Itse näin 1960-luvun alkuvuosina Tk3-vetureita Tampereella hyvin harvoin, enkä Vr1-vetureita kertaakaan. Juhani Valannon kertomus Sk1 -veturista 122 (Resiina 4/96) on kiinnostava kurkistus tuskaisten vuosien 1944/45 järjestelyjuniin. Silloin kyseinen 122 järjesteli mm. reittiä PMK, Naistenlahti, Tampella, Haarla, Santalahti, Lielahti, Lokomo, Viinikka, Nekala, Järvensivu, Messukylä. Lämmittäjä Pentti Pujolan virantoimituspäiväkirjan yhdellä lehdellä esiintyvät 122, 950, 541 ja 952. |
|
| 23.07.2020 17:20 | Reijo Salminen: | Karin viittaama nyökkimiskuva lienee http://vaunut.org/kuva/5012 | |
| 23.07.2020 21:37 | Petri Nummijoki: | Olihan Tampereella Vr3-veturi 752 vuoteen 1959. Olen kuvitellut, että poistui Vr11- ja Vv15-vetureiden käyttöönoton vuoksi mutta en tiedä sitten, jos päivystyksessä oli Vr2- ja Vr5-vetureita. Vai onko havainnoissa keskitytty kiinnostavampiin höyryihin ja Vv15/Vv16-vetureiden rooli ollut suurempi, mitä aikakirjoihin on jäänyt? | |
| 23.07.2020 22:47 | John Lindroth: | Helsingistä poistui viimeinen Vr 3 veturi vuonna 1959. Ajankohta sijoittuu sopivasti Vr 11 vetureiden käyttöön ottoon Pasilan varikolla. Samaan aikaan satamissa väheni Vr1 vetureiden käyttö merkittävästi. | |
| 24.07.2020 00:15 | Petri Nummijoki: | Toisaalta Tampereella ainakin pitkämatkaisten tavarajunien osalta illan ja aamun välinen aika lienee ollut vilkkaampaa, kuin aamun ja illan välinen. Olisivatko isommat vaihtoveturit olleet enemmän yövuoroissa ja sen vuoksi vähemmän havainnoituja? | |
| 24.07.2020 08:27 | Erkki Nuutio: | Havaintoni olivat päivähavaintoja (noin klo 7...20 väliltä). Asema oli muutaman kilometrin päässä kotoa, eli ne olivat käväisyhavaintoja, eivät pidempiaikaista havainnointia. Havainnointi alkoi vuoden 1960 kohdilla, joten 752 jäi näkemättä. Kirjanpitoa en siis harjoittanut. Tk3 oli todella harvinaisuus varikon odotusraiteillakin 60-luvun alkupuolella. Yksi huomattava tehtäväalue oli pika- ja matkustajajunien vaunustojen siirtely näiden odotusraiteille ja tuonti niiltä lähtöraitelle puolisen tuntia ennen lähtöaikaa, tai kun lähtöraide vapautui, sekä matkustajavaunujen lisäykset/poistot junista ennen kuin nämä jatkoivat matkaansa. Nämä sitoivat järjestelyvetureita etenkin koska tällöin veturi joutui odottamaan kulkulupaa kululle liikennöityjen raiteiden poikki. Dieseleistä havaittavin oli tietysti Vv13, joka mourusi 2-tahtisesti asemalla järjestelytöissäkin, ainakin joskus. Vv15/16:t yleistyivät vähitellen asemaliikenteessä, ja lopulta tulivat höyryjen tilalle 1960-luvun lopulla. Minulle on kuitenkin jäänyt hämäräksi niiden alkuvaiheen pääkäyttöalue. Luulisin että se oli järjestely etäämmälle, kuten Lentokonetehtaalle, ja ehkä Nokialle ja muihin etäpaikkoihin. |
|
| 26.07.2020 22:39 | Harri Pesonen: | Ei liity kuvaan mutta höyryveturi toimintaan kylläkin...olisikohan vesilasi alkanut puhaltaa sisälle ? https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nurmeksen-keskustaa-eristetty-rajahdysvaaran-vuoksi-hoyryveturin-kattilassa-vuoto/7879484#gs.b8e3pe | |
| 26.07.2020 22:45 | Harri Pesonen: | museojunan höyryveturin höyrykattilassa ilmenneen vian vuoksi noin 200 asteista höyryä vuoti veturin ohjaamoon https://yle.fi/uutiset/3-11465507 |
|
| 26.07.2020 23:50 | Jorma Toivonen: | "Höyryt" ovat minulle tuntemattomia. Ensiksi tuli mieleeni myös vesilasin rikkontuminen. Sen taitaa saada nopeasti suljettua ja ehjiä laseja oli ennen varalla mukana - matka ei katkennut, ehkä hieman hidastui. Tässä tapauksessa taisi syynä olla erään karan pettäminen. Eräs operaattori myy kalliita lippuja höyryveturin hyttiin matkan ajaksi. Entä jos.... |
|
| 27.07.2020 01:23 | Esa J. Rintamäki: | Erään tiedon mukaan viheltimen venttiili olisi pettänyt, eikä höyryn tuloa ohjaamoon voinut estää. | |
| 27.07.2020 09:28 | Juhani Pirttilahti: | Onni onnettomuudessa, että noin kävi ratapihalla eikä esimerkiksi liikkeellä kovassa vauhdissa linjalla. | |
| 28.07.2020 18:29 | Harri Pesonen: | Kiire tullut siirtyä kauemmas kattilasta kun alkaa höyryä koppiin pukkaamaan..... Tosiaan onneks ei kukaan paistunut.. |