??.09.1957 / Välillä Hyvinkää asema–Rajamäki

??.09.1957 Tasoristeysknoppi: Missä on tämä tasoristeys, jossa aikoinaan oli kokopuomit? (Kuvan julkaisuun tässä ja muualla liittyy kuvassa esiintyvän henkilön ehto: kasvoja ei saa pikselöidä mössöksi) EDIT: oli knoppi. Tasoristeys on Hangonradan km 64+284 ja silloisen vt 4:n risteys. http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?cr​ossingId=3388

Kuvan tiedot

Välillä: Hyvinkää asema–Rajamäki

Kuvaaja: Seppo Pölhö (Lisännyt: Eljas Pölhö)
Lisätty: 21.09.2015 20:31

Muu tunniste
Rautatieinfra: Turvalaite, Vahtitupa
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Syksy

21.09.2015 21:00	Sami Mikkonen:	Kuva on hieno! Paikasta ei mitään hajua.
21.09.2015 21:03	Reino Kalliomäki:	Olisiko Uudenmaankatu Hyvinkäällä? Sillan alla siis Vantaanjoki.
21.09.2015 21:22	Eljas Pölhö:	Reino on varmasti oikeassa paikassa. Tie oli silloin valtatie 4, alla on Vantaanjoki, oikealle on kuurojenkoti Åvik ja vasemmalle on pienviljelijäopisto. Tasoristeyksestä alkaa Hevosmäki, jonka päällä on Hyvinkäänkylän kansakoulu (en tiedä mikä se nykyään on). Tasoristeyksenvartijan mökki on purettu kuten puomilaitoskin.
22.09.2015 00:01	Jouni Halinen:	Tässä syksyinen näkymä 54 vuotta myöhemmin samoilta jalansijoilta. https://goo.gl/maps/f4YfuWuuf2q Onko kuvassa Eljas ihan itte noin 6/7 vuotiaana? Meikäläisen syntymään oli vielä muutamia päiviä. Kyllä tämän katunäkymän ottovuonna (2011) näyttävät vielä olevan puomit paikoillaan? Eikö 4 tie kulkenut näihin aikoihin Hyrylän kautta Hyvinkäälle, vai muistanko väärin?
22.09.2015 10:18	Tunnus poistettu:	Jopas on herkkupala vanhalta kotiseudulta, kiitos Eljas! Hyvinkäänkylän koulu on perustettu vuonna 1875 ja talossa käydään koulua yhä edelleen. Vuonna 1960 painettu seinäkarttani kertoo, että Nelostie erkaantui tuolloin Viitostiestä jo Hyrylässä, kulkien pohjoiseen Hyvinkään kautta. Mutta että se kulki Hyvinkäällä Uudenmaankatua, se on minullekin aivan uusi tieto.
22.09.2015 12:20	Eljas Pölhö:	Itse olen kuvassa, luultavasti kansakoulun 2. luokalla (8v). Ekaluokkalaisena syyskuussa minua opetettiin käyttämään bussia, kun koulumatka oli 7,5 km. Valinnan varaa oli ainakin 7 eri liikennöitsijää, koska pystyin käyttämään sekä Rajamäen että Nukarin-Hyrylän suunnan busseja.
22.09.2015 14:01	Tunnus poistettu:	Minä aloin tuolloin kulkea yksin junalla Tampereelle kouluun, olinhan jo 11-vuotias. Mitenkähän mahtaisi sujua nykyisiltä kaikkitietäviltä älykännykkälapsilta. Minulla ei ollut edes kelloa, mutta kellokauppojen ja aseman kellosta näki, kuinka paljon oltiin taas myöhössä.
22.09.2015 14:19	Petri P. Pentikäinen:	Hyvin näyttää kulku sujuvan, vaikka penkereen kaideparrut ovat vielä maalaamatta keltaisiksi.
22.09.2015 18:37	Jouni Halinen:	Tässä on Matti Grönroos:sin ansiokkaat sivut "nelostietä kautta historian" http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm siitäkään ei oikein selviä pikaisella tarkastelulla, että missä kohtaan "nelonen" on kulkenut syyskuussa 1957, mutta keskustelu aiheesta jatkuu.
22.09.2015 18:45	Reino Kalliomäki:	Upea kuva, tosiaan. Kiusallisen helppo, koska arvelin Eljaksen itse siinä olevan, ja tiesin, mistä etsiä. Vasta muista kommenteista huomasin, että pidin tietä ilmiselvästi valtatienä. Tampere- Turku/Pori valtatielläkin tuohon aikaan saattoi juuttua autolla routavaurioon. Junalla tehtiin pidemmät matkat.
22.09.2015 18:56	Reino Kalliomäki:	Niinpä tietysti, Jouni! Tampereellehan tätä kautta mentiin. Hikiä, Turkhauta, Turenki, Hämeenlinna... Tervakoskella asuessani ajoin uein tätä kautta: kauniita, vaihtelevia maisemia, ja Turkhauta oli aivan mainio ennen vuotta 1976.
22.09.2015 21:38	Eljas Pölhö:	Kyllä Matti Grönroosin sivulta löytyy yksiselitteisesti tien linjaus 1938-1963 välillä Helsinki-Jämsä. Suora linkki siihen karttaan: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4_Van​haU1.jpg Tässä suora linkki Hyvinkään kohtaan http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4_ST_​Hyvinkaa.png Sattumalta satun seisomaan jokseenkin siinä, missä nelospallosta tulee punainen viiva tielle. LISÄYS: Puomit ovat uudessa näkymässä ainoastaan kevyenliikenteen väylällä, josta ei edes unelmoitu vuonna 1957.
22.09.2015 23:22	Ari Palin:	Hyvinkäällä oleva kaupunginosa Puolimatka liittyy juuri tuohon ikivanhaan Helsinki-Hämeenlinna -reittiin, joka kulki nykyistä Uudenmaankatua ja Hämeenkatua jo kauan ennen Hämeenlinnan radan rakentamista. Nelostie siitä tuli, kun tienumerointi otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1938. Puolimatkan kohdalla oli - sananmukaisesti - Helsingin ja Hämeenlinnan puolimatka. Siellä oli myös kestikievari nimeltään Puolimatkan krouvi, jossa saattoi ilmeisesti yöpyäkin. Eihän tuollaista yli 100 virstan matkaa taidettu silloin päivässä mennä, ellei sitten keskikesällä olisi juuri ja juuri onnistunut. Rautatien tulo onkin sitten ollut mullistava uutuus, kun yhtäkkiä noiden kaupunkien välisen matkan on voinut taittaa reilussa neljässä tunnissa.
22.09.2015 23:42	Eljas Pölhö:	Puolimatkan koulu oli seuraava koulu Hyvinkäänkylän kansakoulusta Hyvinkään keskustaa kohti. Siitä ja monesta muusta merkittävästä kohteesta löytyy kuvia ja tietoa Hyvinkääkuva-sivuilta. Puolimatkan kuviin liittyy yksi rautatieaiheinen kuva (viimeisenä). http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut​/puolimatka.htm Kirjava tolppa oli tärkeä kohde puolimatkan koulun lähellä ja sitä käytettiin vielä 60-luvun alussa määrittämään jonkun sijaintia. http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut​/kirjavatolppa.htm
23.09.2015 07:25	Jouni Hytönen:	Mielenkiintoista. Onko nelostie kulkenut myös nykyisen Nopon tasoristeyksen kautta?
23.09.2015 11:05	Jouni Halinen:	Näinhän se menee kuin Eljas sanoo, tuntui vain että koukkasiko tie noin paljon vasemmalle. tässä vielä Karttapaikan linkki ko. paikkaan. http://bot.fi/13yk
23.09.2015 15:29	Jouni Hytönen:	Nämä kuvat synnyttävät parhaimmillaan (vai pahimmillaan?) vimman päästä itse katsomaan maisemaa paikan päälle. Kyllä tuo 4-tien vanha linjaus on kartalta löydettävissä ja tie on kulkenut myös Nopontien tasoristeyksen kautta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=8000&text=Nopontien+tr%2C+entine​n+4-tie&srs=EPSG%3A3067&y=6716804&mode=r​asta&x=379426&lang=fi
23.09.2015 15:38	Eljas Pölhö:	Kyllä nelostie kulki Nopontien tasoristeyksen kautta. Siinä oli jo viimeistään 1956 käsin veivattavat kokopuomit ja pieni veräjänvartijan koppi. Se ei kuitenkaan ollut asumus vaan vaihdekopin kaltainen ehkä 2-3 m x 2-3 m. Jos käytin Helsingin (Nukarin) suunnan bussia, niin minun pysäkkini oli tasoristeyksestä seuraava Helsinkiin päin. Kävelymatkalla pysäkille näin useimmiten junan, kelloajasta riippuen joko postijunan (Hv2) tai Silk-junan (Vr11 tai Vv15).
23.09.2015 16:09	Jouni Halinen:	Tässä on siis 4 tien vanha pohja?. Eiko tuollainen katkoviiva tarkoita hyvin vaatimatonta "tietä"
23.09.2015 16:10	Jouni Halinen:	Tässä on siis 4 tien vanha pohja?. Eiko tuollainen katkoviiva tarkoita hyvin vaatimatonta "tietä" http://bot.fi/13z1
23.09.2015 16:12	Ville Mäki-Tuuri:	Vanhojen teiden linjauksista - tai vanhoista kartoista ylipäätään - muuallakin päin kiinnostuneille täytyy suositella tätä Timo Meriluodon ansiokasta portaalia: http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/
23.09.2015 17:08	Jouni Halinen:	Tuli heti täysi potti Meriluodon sivuilta, eli kokonainen tiekartta vuodelta 1938. Kartassa on 4 ja 5 tien linjaukset Helsingistä keskiseeen Suomeen. http://bot.fi/13z7
23.09.2015 17:29	Pasi Utriainen:	Aika paljon noiden valtateiden linjaukset muuttuivat 1960-luvun kahtapuolen. Vuonna 1960 Hyvinkäälle valmistui uusi kestopäällystetty kolmostie, mutta nelostie oli vielä tällainen öljysorapintainen kylätie. http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kart​at/21_Peruskartta_20k/2/2044/204402/2044​02_1960.JPG
23.09.2015 17:48	Eljas Pölhö:	Hämeenlinnan pikatien (3-tie) rakentaminen ja avaaminen 1958-60 muuttivat vanhan 4-tien linjausta huomattavasti Nopon kummallakin puolella. Loput vanhat jäänteet katosivat moottoritien ja Lohja-Mäntsälä-teiden rakentamisen yhteydessä ja vain pieni pätkä Tienhaaran ja Nopontien tasoristeyksen kohdalla on entisellä paikallaan. Esim Pasin linkkaamassa kartassa 4-tien vanha linjaus jatkui Vantaanjoen sillalta punaisen tien radanpuoleista haaraa, sitten Uusikartanon ja pikatien leikkauksen välistä ja pikatien toisella puolen tie katkaistiin (Helsinkiin-sanan e-kirjaimen kohdalta alareunassa), Linja-autoille järjestettiin yhdystie vanhan 4-tien varren asutuksella entistä traktoritietä pitkin vähän tämän kartan alereunan alapuolella.
23.09.2015 19:28	Raimo Harju:	Tuona samana syksynä minäkin astuin ensimmäistä kertaa opintielle,ja se tie oli jokus tuskainen.
23.09.2015 19:37	Jouni Halinen:	Tässä vielä tuo Nopontien tasoristeys, eli entisellä 4 tiellä ollaan https://goo.gl/maps/WKotUXHTb432 ja mikäli oikein tulkitsen niin tässä on entistä 4 tien pohjaa Nopontien tasoristeyksen alapuolella. https://goo.gl/maps/kmCXW5yFoRE2
23.09.2015 19:55	Heikki Kannosto:	Tässä http://bot.fi/13z7 kartassa näkyy Riihhimäen - Lopen rautatieltä erkanevan pitkä sivuraide Hiivolaan. Onko siellä nostettu turvetta vai kaivettu savea vai kaadettu puita?
23.09.2015 21:47	Jouni Hytönen:	Asiallista, että tuolla Nopontien tasoristeyksen itäpuolella voinee moottoritiestä huolimatta seurata vanhaa 4-tien linjaa ainakin maastokelpoisilla ajoneuvoilla. Silta-aukkoja on tarjolla yllättävän hövelisti. :)
23.09.2015 22:42	Ari Palin:	Vanhaa 4-tien linjaa näyttäisi pääsevän siellä seuraamaan polkupyörälläkin, sillä Googlen kuvista päätellen siinä on nykyisin kevyen liikenteen väylä. Ennen moottoritien rakentamista 1980-luvulla kantatie 53:n (nyk. valtatie 25) eteläpuolella maantie 137 (nyk. kantatie 45) kulki loppupäässään ainakin lähes kyseistä vanhaa nelostien linjaa pitkin ja päättyi kantatie 53:lle T-risteyksessä lähellä kolmostien (nyk. maantie 130) ramppeja. Tien päättymiskohta saattoi olla hieman vanhan linjan itäpuolella. Moottoritien liittymän vuoksi tien loppupää siirrettiin yli 500 metriä itään. Muistini mukaan 1980-luvulla ramppi kantatieltä 53 alas (vanhalle) kolmostielle pohjoiseen erkani idästä tullessa jo ennen kolmostien siltaa, kun se nykyisin erkanee vasta sillan jälkeen, mutta muistini voi pettää.
23.09.2015 22:47	Jarmo Pyytövaara:	Oletko sinäkin Eljas, saanut lapsuudessasi, kulkea ja hortoilla aivan holtittomasti, ymmärsikö että, tässä tilanteessa vaaransit oman terveyden ja turvallisuutesi?
23.09.2015 23:49	Niila Heikkilä:	Vanhan VT3 ja KT53 liittymä sisälsi 1980-luvulla kaikki mahdolliset ajosuunnat ramppeineen niin ettei mihinkään suuntaan ajettaessa tarvinnut ajaa risteävän ajokaistan ylitse. Liittymä oli Suomen oloissa yksi laajimpia ellei laajin kahden kaksikaistaisen tien eritasoliittymiä ja siksi harvinainen. Todellista tarvetta sille oli ehkä vasta 80-luvulla, jolloin liikennemäärät olivat juuri ennen moottoritietyömaan aloitusta sillä tasolla että rampit olivat perusteltuja. Toisaalta kaksikaistainen tie ei vedä määräänsä enempää, eli vaikka itse rampit vetivät hyvin, kolmostien liikenteen sekaan ei kaikkina sunnuntai-illan paluuliikenteen hetkinä silti sen sujuvammin päässyt. Ari muistaa aivan oikein. Pohjoisen suunnan ramppi, joka sekin oli kaksiosainen, sisältäen myös nousun kolmostieltä ylös Hangon suuntaan, laskeutui idästä tullessa jo ennen kolmostien ylikulkua. Moottoritien rakentamisen yhteydessä ramppi purettiin kokonaan pois, koska se olisi jäänyt liian lähelle moottoritieltä pohjoisen suunnasta nousevan ja Helsingin suuntaan laskeutuvan rampin alkupäätä. Opastus Tampereen suuntaan eli vanhalle kolmostielle olisi ollut konstikasta järjestää turvallisesti, koska välimatka usean erisuuntaisen rampin pään välillä olisi jäänyt hyvin lyhyeksi. Tämä olisi aiheuttanut tilanteita jossa autoilijalla on epähuomiossa riski kääntyä moottoritien rampille vaarallisesti vastakarvaan tai päätyä Tampereen sijasta Helsingin suuntaan. Muistan kun ramppien karsimista joskus vuoden 1990 paikkeilla sivuttiin jossain uutisessa ja todettiin että moottoritien myötä vanhan kolmostien liikenne vähenee sille tasolle että yksi sillan länsipuolelle jätettävä, molempia liikennesuuntia palveleva ramppi riittää.
24.09.2015 00:33	Reino Kalliomäki:	RLR:n sivuraide vuoden 1938 tiekartassa "Hiivola"-nimen suuntaan tunnetaan nimellä "Kallelan metsärata". Se kiskotettiin alkuperäisen hevosraiteen 5,5 kg:n kiskoilla. Raiteessa oli rautapölkyt, ainakin osittain. Kun kevyt veturi no "1" myytiin Kemiöön (1931), ajettiin vain talvella roudan tuettua raiteen. Vanha kuljettaja (Lindberg?) nauroi aivan tikahtuakseen kertoessaan hevosrautatien aikaisen jutun: " kiskot eivät aivan riittäneet, niinpä erään laakson poikki tehtiin puiset kiskot. Sitten eräänä päivänä liikenne pysähtyi koska jänikset olivat syöneet rautatien". (On jollakin nauhalla). Vähän Launosten asemalta länteen RLR:llä oli tasoristeys VT 3:sen kanssa. Toki muistankin nyt Tervakosken ajalta ihmetelleeni, että VT 3 oli kulkenut silloisen syrjäisen Rehakan kautta.
24.09.2015 08:16	Jouni Hytönen:	Ari: Jaa se olikin kevyen liikenteen väylä, vaikka näytti kartassa viljelystieltä. Toki 4-tien vanhan linjan seuraaminen polkupyörälläkin olisi hauska ajatus. Pyörällä ehtii huomata paljon sellaisia kohteita, joista autolla ajaa ohi.
24.09.2015 20:04	Timo Salminen:	Ettei tuo jänisjuttu nyt kuitenkin olisi urbaani- tai ruraalilegenda? Olen muualtakin kuullut tarinan haapapuisista kiskoista, jotka joutuivat jänisten suihin.
24.09.2015 20:22	Reino Kalliomäki:	Varmaan on. Mutta vielä nauhallakin kertojan riemu on sellainen, ettei tahdo selvää saada! Junatarinoillahan on myös taipumus ...
24.09.2015 22:04	Ari Palin:	Niila: Kiitos muistin varassa olleen tietoni vahvistamisesta oikeaksi. Vanhan kolmostien liittymään jätettiin lopulta risteyksen luoteiskulmassa olevan kaksisuuntaisen rampin lisäksi kt 53:n eteläpuolelle yksisuuntaiset rampit etelästä itään ja lännestä etelään. Kantatie 53 muuttui valtatieksi 25 vuoden 1996 tienumerouudistuksen yhteydessä. Jostain syystä kt 55:ttä Mäntsälä-Porvoo ei liitetty osaksi vt 25:ttä, vaikka niin olisi hyvin voitu tehdä. Vuoden 1996 uudistuksessa tapahtui myös muita merkittäviä muutoksia: Vt 4 loikkasi Lahden ja Jyväskylän välillä Päijänteen itäpuolelle kt 59:n tilalle. Vanha reitti sai numeron 24 Lahden ja Jämsän väliselle osuudelle. Vt 2 jatkettiin Porissa vt 8:n risteyksestä Mäntyluotoon. Aiempi numero oli 265. Vt 3 viitoitettiin Tampereen läntiselle ohikulkutielle ja vt 9 itäiselle. Molemmat ohikulkutiet olivat aiemmin muistaakseni kt 45, joka siirtyi entisen mt 137:n numeroksi Helsingin ja Hyvinkään välille. Vaikka Tampereen ohikulkutiet saivat numerot 3 ja 9, ne olivat samalla myös kt 60. Päällekkäinen numerointi poistettiin muutamia vuosia sitten. Muita muutoksia olivat mm. vt 6:n jatkaminen Joensuusta Kajaaniin aiemman vt 18:n reittiä, vt 12:n jatko Tampereelta kt 41:n, vt 2:n ja kt 42:n kautta Raumalle (kt 41 lyheni välille Aura-Huittinen) ja kt 61:n Heinola-Kouvola numerointi kt 46:ksi. Jostain syystä vt 12 jätettiin kulkemaan Tampereen keskustan kautta. Muistini syövereistä kaivoin myös sellaisen tiedon, että vaikka Helsingin ja Järvenpään välillä oli jo moottoritie, vt 4 oli viitoitettu kuitenkin edelleen vanhalle nelostielle eli nykyiselle mt 140:lle Kehä III:n ja Järvenpään välillä. Moottoritie oli mt 990 tjsp.
25.09.2015 00:58	Tunnus poistettu:	Ari: Lahden moottoritien erikoinen numerointi lienee Järvenpään poikkeuksellisen risteysjärjestelyn syytä. Liikenne moottoritien päästä kulki hankalaa väliaikaistietä Peikkometsän asutuksen läpi nykyiselle 140-tielle. Moottoritie oli siis kesken, vaikka sen pää olikin useamman (?) vuoden Järvenpäässä.
30.10.2015 10:47	Matti Grönroos:	Nelostiestä on sivuillani yleiskatsausta syvällisempi eräänlainen historiikki. Se perustuu retkeen, jossa ajettiin Helsingistä Inarin Virtaniemeen mahdollisimman paljon vuoden 1938 linjausta pitkin: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Petsamo​2014/
30.10.2015 10:50	Matti Grönroos:	Lahdenväylän ja Porvoonväylän rakentamisen yhteydessä yritettiin lanseerata moottoritienumerointi ja tiet olivat jonkin aikaa numeroitu M4 ja M7 ja vanhat kaksikaistaiset tiet 4 ja 7. Lahden moottoritien numero 990 oli tilapäinen ja käytössä rakentamisen ajan. M4/M7-seikkailu jäi lyhytaikaiseksi.
30.10.2015 17:00	Heikki Kannosto:	Oletkin onnistunut kokoamaan hyvän saaliin.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!