08.10.2015 Ukkopekka puhisee kohti Pasilaa kuulakkaana syyspäivänä.
09.10.2015 23:53 | Heikki Kannosto: | Minulla on ongelma: en tiedä miten suhtautuisin noihin uudisväreillä maalattuihin vaunuihin. | |
10.10.2015 00:50 | Tuomas Vartiala: | Ei oo museo. Siksi eivät ole myöskään ruskeat. | |
10.10.2015 03:51 | [Tunnus poistettu]: | Sanotaampas näin: Kyllä on lakiteknisesti museo. MITENKÄÄN vallitsevassa tilanteessa ei ole mahdollista vielä tällä hetkellä saada kenenkään toimilupaa rautateiden matkustajaliikenteeseen ja toiseksi mitä nykyisiä teknisiä vaatimuksia luulette ikivanhan höyryveturin täyttävän eivätkä puuvaunut täytä törmäysvaatimuksia. | |
10.10.2015 07:30 | Tuomas Vartiala: | Mitäs teknisiä vaatimyksia sinulla on vetureille? Jos pitäis kolarissa olla jossa olis vaikka sr2 ja hr1 ni kyllä pekassa mielummin olisi. Eiköhän tuo vähä paksumpaa rautaa ole? | |
10.10.2015 08:58 | Raimo Harju: | Tulipesän kohdalle sopis vielä yksi akseli,olisi vieläkin komeemman näköinen. | |
10.10.2015 10:49 | Tuukka Ryyppö: | Museo ja Lakiteknisesti_museo on kaksi aivan eri asiaa. Vähän niin kuin demokratia ja kansandemokratia. | |
10.10.2015 12:13 | [Tunnus poistettu]: | Noh eipä toi veturi täyttäis mitenkään EU:n tai UIC:n uusia vaatimuksia vetureille kaupallisessa liikenteessä. Ei ole kulunvalvontaa eikä piirturia. http://www.trafi.fi/filebank/a/1357130230/b2a773303ab2de543546d656f812d3b9/10981-K-TRAFI_20700_03_04_02_00_2011.pdf https://www.finlex.fi/data/normit/41500-TRAFI_26494_03.04.02.00_2014_fi.pdf Ei ole tarkoutus mollata mitenkään HVM1009 toimintaa mutta ärsyttää toi jankutus aiheesta jatkuvasti :) |
|
10.10.2015 21:56 | [Tunnus poistettu]: | Taas on päästy tilanteeseen, jossa toisille ei tarvitse selittää ja toisille ei kannata. Tosi on, että olosuhteiden pakosta on oltava museoliikennöitsijä ja on jouduttu hyväksymään MUS- tunnus, kun vaihtoehtoja ei ole. Ei auta kuin ihmetellä, miten museo-alkuisten sanojen kannattajat eivät voi yrittää ymmärtää toisensuuntaisia näkemyksiä. Suomessa on mielipiteen ja ilmaisun vapaus, Vorgissa ei? Myös ainakin Dv12- sarjan pitäisi olla museo ikänsä ja päästöjen puolesta, tuskin täyttää kaikkia muitakaan tämän päivän vaatimuksia. Sekin on oman aikansa tuote, kuten höyryveturi eivätkä ensimmäiset yksilöt ole kuin jokusen vuoden uudempia kuin uusimmat höyryt. Samaa ikäluokkaa olevista dieselvetureista osa on ollut museoita jo jonkin aikaa, esim. Dr12 ja Dr13-sarjat. Mikä siis tekee kalustosta museon? Sekö, että on poistunut VR:n kaupallisen liikenteen käytöstä? Muuta yhteistä nimittäjää ei taida löytyä. |
|
10.10.2015 23:01 | [Tunnus poistettu]: | Jos alotetaan vaikka siitä, että HVM1009 EI maksa kaikille toiminnassa oleville TES mukaista palkkaa. Jopa yrityksen sivuja vähän seuraamalla sanotaan kyseessä olevan harrastustoiminnan. Olen kyllä kinannut termistöstä aikanaan itsekin, mm tänään kommentoitu Dm7 kuva Naantalista oli kuin olikin sarjan kaupallista käyttöä (silloin ei ollut vielä termiä museojuna) ja voidaan sanoa että kaiken kaikkiaan Dm7 viimeiset ajat kaupallisessa käytössä olivat 1998 ja 1999 kesät. | |
11.10.2015 15:50 | Timo Järvi: | " toiseksi mitä nykyisiä teknisiä vaatimuksia luulette ikivanhan höyryveturin täyttävän eivätkä puuvaunut täytä törmäysvaatimuksia." Vuosikymmeniä sitten tehtyyn kalustoon on sovellettu tuon ajan suunnitteluspeksejä ja -vaatimuksia sekä rakenteellisia liikennöintinopeuksia, jotka ovat nykyisiä alempia. Nykypäivänä samainen kalusto liikennöintikuntoisena arvatenkin täyttää vähintään tuon ajan speksit ja vaatimukset sekä liikennöintimääräykset - samalla tapaa kuin tieliikenteessä museoajoneuvojen kohdalla. Höyryvetureiden kohdalla tarvitaan lisäksi erikoisosaamista ja täysin ymmärrettävistä syistä. Tarvittavan kulunvalvontalaitteiston saaminen ei varmaan ole muuta kuin lähinnä taloudellinen kysymys talkootyöhön perustuville yhdistyksille. Höyryveturista ei saa tehtyä pendolinoa. Vaikka eri aikoina vaatimukset ovat olleet erilaiset, yllättävän vähän niitä onnettomuuksia on silti eri aikakausina sattunut. Liikennöinti- ja matkustusturvallisuus on paljon muutakin kuin vaunun tai veturin tekninen rakenne ja törmäysvaatimukset. Eiköhän säännöllisillä saneerauksilla, kaluston kunnossapidolla ja etenkin rataverkolla tapahtuvaan liikennöintiin liittyvillä turvallisuustekijöillä ole käytännössä paljon suurempi merkitys lopputuloksen ja onnettomuuksien ehkäisyn kannalta. Siinä vaiheessa on jo ehtinyt mennä usein liian moni asia pieleen, jos tarvii alkaa perehtyä vaunun tai veturin törmäysteknisiin ominaisuuksiin käytännön tasolla. Toisaalta epäilen, kestääkö nykyinen kalusto onnettomuustilanteessa yhtään sen paremmin, jos taulussa on vähintään 160 tai 200 km/h, ja tuossa vaiheessa lähdetään metsähallituksen puolelle tai tapahtuu junien yhteentörmäys?! Liike-energialla yhdistettynä kaluston massaan on taipumus tehdä yllättävää jälkeä ja muuttaa kaluston muotoa radikaalisti. Tämäkin esimerkkitapaus taisi olla helpommasta päästä, mitä tulee onnettomuuspaikan maastonkohtaan suistumistilannetta ja sen seurauksia ajatellen. Nykyaikaisesta kalustosta ja sen rakenteellisista vaatimuksista huolimatta uhreja tuli melkoisesti. No, vanhan kansanviisauden mukaan "nopeus ei tapa, vaan se äkkipysähtyminen..." https://fi.wikipedia.org/wiki/Santiago_de_Compostelan_junaturma https://www.youtube.com/watch?v=NSAzMr6QFCo Kovin isoa eroa en näe kaupallisen ja museoliikenteen välillä, kun sattumoisin molemmissa kuljetetaan matkustajia eli ihmisiä, eikä lopputulos eroa kuin maksetun lipun hinnassa, nopeudessa ja matkustuselämyksessä yhdistettynä hyvään palveluun, joka on ollut nimenomaan museoliikenteen matkustusvaltti. Eikös museokalusto usein myös liikennöi kaluston rakenteellista nopeutta hitaammin, kuten esim. Dm7 lätät 95 km/h -> 75 km/h. Varmaan osasyynä on sekin, että vanhaa kalustoa säästellään, eikä paikkoja rikota turhalla revittelyllä. Jää muuten tulevaisuudessa ihan mielenkiinnosta nähtäväksi, onko esimerkiksi nykyisistä Pendolinoista museoitaviksi ja etenkään liikennöintikelpoisiksi, kun ajassa mennään riittävästi eteenpäin. Nykyajan kalustossa (autot mukaan lukien) on enemmän kuin tarpeeksi kaikenlaista tietotekniikkaa joka tasolla. Usein tämän hyvin kustomoidun eli valmistajakohtaisen tekniikan saatavuus kaluston aktiivisen käyttöiän päätyttyä voi muodostua pullonkaulaksi eli tarvittavia laitteita tai osia ei vain saa tai saa, mutta korkeintaan isolla rahalla. Tulevaisuudessa, nykyiseen kalustoon perustuvalla museokalustolla matkustaminen voi olla ainakin turvallisempaa, kun ollaan ratapihalla paikallaan tai liikutaan korkeintaan jonkun hinauksessa :) |
|
11.10.2015 17:30 | Tuomas Pätäri: | Ja vertaus tieliikenteeseen toimii toki myös normaalissa rekisterissä olevien ajoneuvojen kanssa, ei tarvitse edes olla museokilvissä. Vanhaan autoon ei tietenkään tarvitse asentaa esim. turvatyynyjä tai abs-jarruja, ei vissiin edes takaturvavöitä, jos sellaisia ei auton rekisteröintiaikanakaan vaadittu. Jos muistan oikein niin takaheijastimet pitää kuitenkin laittaa niin vanhoihin autoihin joiden umpioissa ei ollut heijastavaa pintaa, tuleeko muita esimerkkejä mieleen? Mutta mitä tulee keskustelun aloittaneeseen aiheeseen, minusta on ihan piristävää että näissä vanhoissa vaunuissakin on kaikennäköisiä. | |
11.10.2015 18:16 | Heikki Kannosto: | Ehkäpä asian voi nähdä niinkin että kun postivaunu maalataan melkein lättähatun väriseksi niin kukaan ei yritä pudottaa sinne lähtevää postia. Sellainenkin mahdollisuus saattaisi jonkun päähän pälkähtää jos museojunassa olisi postinkeltainen postivaunu - "tuonne jätettyyn kuvapostikorttiin saa varmaan jonkin erikoisleiman". Pidätän kuitenkin itselleni oikeuden olla tottumatta tutun värisistä poikkeaviin vaunuihin. | |
11.10.2015 19:55 | [Tunnus poistettu]: | Kylläpä väitän että Trafi noita ennen sotien ajan tekniikkaa perustuvia vekotuksia ei ikuna tule hyväksymään ENÄÄ (enää siksi kun nuo on jo 70-luvulla poistettu liikenteestä, asia olisi eri jos veturisarja olisi ollut katkeamatta käytössä koko ajan) aktiivikäyttöön ja olen linkittänyt tähän useita säädöksiä joita kukaan ei edes viitsi lukea. Kuten Trafi ei hyväksy myöskään sellasia GOST - normien mukaisia vaunuja joissa ei ole kaikkia KEHITTYNEEMPIÄ turvallisuusratkaisuja vielä. Mitä törmäyslujuuteen tulee, osalla ei lie hajuakaan siitä, että Kajaanissa tehdyt vaunut on mitoitettu menemään päistä kasaan kolaritilanteessa eivätkä ne mene sillä lailla banaaniksi kuten sinivaunut Jokelassa ja Jyväskylässä kun juna saapui raiteille 1-2-3 ja valtatielle 4. | |
11.10.2015 21:19 | Tuukka Ryyppö: | Janne: Niin väität ja niin väittävät kaikki muutkin. Kinaat itsesi kanssa. |