??.??.1920 / Parola
??.??.1920 Valokuvakortti uudesta, nykyisestä asemasta. Kuva on 1920-luvulta uuden aseman alkuajoilta. Kattohuopakin ryppyilee ja kiiltää - peltikate odottaa vuoroaan.
Kommentit
| 14.10.2015 23:54 | Reino Kalliomäki: | Hauska tuo mekaanisen turvalaitoksen kiristyspainojen suojakoppi. En ole ennen pannut merkille. Rakennus on osittain paanukoristeisena ollut luonnossa näyttävämpi kuin tässä mv-kuvassa. | |
| 15.10.2015 09:31 | Erkki Nuutio: | Kattopellin ja yleensäkin teräslevyn valmistusta tuli Suomeen vasta Rautaruukin myötä. Siksipä peltiä ei ollut helppo saada 1920-vuoden vaiheilla. Kattohuopaa teki useampikin, mutta parhaiten tunnetaan Lemminkäinen Oy, joka toimi silloin Vallilassa Fredriksbergin- ja Pääskylänkadun alussa/välissä. Siis kolme kiristyspainoa. 1923 ratapihakaavion mukaan ( http://www.vaunut.org/kuva/72804?kv2=1925&ros=31&tag0=17|Sekalaiset|Ratapihakaavio ) on kummassakin suunnassa kolmisiipinen semafoori. Tasoristeys oli aseman lähellä, mutta niiden puomeja ei taidettu missään liikuttaa turvalaitoksen kammilla (asemarakennuksen edestä). |
|
| 18.10.2015 13:16 | Erkki Nuutio: | Liittyisikö kolmas kiristyspaino tosiaan tasoristeyksen tiepuomilaitteisiin. SVR 1862-1912 II sanoo (s.311) "Eräissä tapauksissa ovat puomit yhteydessä radan varrella olevien semafoorien kanssa. Signaali-asetinpukki ja vintturi ovat tällöin siten laitetut, ettei semafoori voi näyttää "vapaata kulkua" ennenkuin puomit ovat lasketut alas. Puomit ovat teräslevystä ja varustetut maahan asti riippuvalla teräslanka-verkolla. Sitäpaitsi kuuluu näihin n.s. hälyyttäjä, jolla varotetaan liikennöitsijöitä, kun puomit aijotaan laskea alas. Hälyyttäminen tapahtuu siten, että vintturinkampi kiertyy ensin muutaman kerran tyhjältään ennenkuin puomit lähtevät liikkeelle ja samalla soi hälyytyskello." Näin täsmällisellä ja kauniilla suomenkielellä opetti ins. J.Gummerus vuonna sata vuotta sitten. Ainakin osan näistä laitteista toimitti AB Södertelge Verkstäder. Rautatievaunuja ja -varusteita valmistanut yhtiö tuli VABIS (Vagnfabrik AB i Södertelge) -yhtiön vierelle ja kilpailijaksi, kun toimitusjohtaja riitaantui ja perusti kilpailijayrityksen. Vähän kuin Verner Ryselin, joka riitaantui Tampellalle ja perusti Lokomon. VABIS pärjäsi pidemmän päälle kilpailijaansa paremmin, siirtyi kuorma-autoihin ja polttomoottoreihin, yhdisti itseensä Malmössä toimineen SCANIAn (=Skåne). Se muuttui Scania-Vabikseksi, joka vasta 1950-luvun alussa kasvoi SISUa suuremmaksi, mutta paisui sitten viisaudella ja Wallebergin rahoituksella, ja palasi SCANIAksi. On ainakin vielä Volkswagenin omistama. |