02.03.1973 / Jyväskylä
02.03.1973 Karvalakki oli varmaan tarpeen, aamun lämpötila oli alle -20! Muistelen höyryvetureiden toimineen luotettavasti pakkasilla. Siksi kai hämmästelinkin mm. saksalaisten valituksia Hyrynsalmen – Kuusamon radalta. Jotenkin osattiin siis talveen varautua.
Kommentit
| 25.10.2015 21:09 | Raimo Harju: | Melko massiivisen näköinen,paljonkohan mahtaa olla akselipaino. | |
| 25.10.2015 21:55 | Heikki Kannosto: | Kukon akselipaino oli lähellä 15 tonnia eli suomalaiseksi se oli varsin raskas. Suomalaisisten höyryveturien talvikuvista ei aina saa ensisilmäyksellä selvää onko kuva värillinen vai mustavalkoinen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vr3 Fleischmannin BR94:stä saisi pienois-Kukkoon melko hyvin sopivan alustan hyvine koneistoineen mutta mustaksi maalattua ei ole ollut kaupan pitkiin aikoihin. Saksanpunaisen alustan hajottaminen, maalaaminen ja kokoaminen ei ole aivan helppoa koska pyöräkertoja ei saa kokonaisina irti. |
|
| 26.10.2015 09:48 | Kari Siimes: | Kukon akselipaino on 15,8 tonnia. Vetovoima mahtavat 12970 kp. Lähde Suomen höyryveturit. | |
| 28.08.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki: | Kyllähän höyryveturi vetovoimaa kehitti vaikka ryssän helvetissä! Asiassa on sellainen vekkuli piirre, että tuloilman ja poistuvien palokaasujen lämpötilaero oli aivan maan perusteellisen isompi talvella kuin kesällä. Tämän lämpötilaeron takia polttoaineen kulutus olikin talvella jonkin verran isompi kuin kesällä. Samasta syystä veturin vetovoima oli himpun verran erilainen mainittuina vuodenaikoina. Kesän ja talven eroista kertoo myös syy, miksi matkalippujen hintoja Valtionrautatiet nosti aina kesän alussa: lämpölaajeneminen pidensi nääs matkoja, heko heko! |
|
| 28.08.2024 13:56 | Mikko Herpman: | Niin, mielenkiintoinen pohde sinänsä höyryvetureiden käyttö kovassa pakkasessa. Ei ole minkäänlaisia omia kokemuksia mutta kaiketi veden kanssa pelaaminen voisi aiheuttaa pulmia. Niin kauan kun kattilassa palaa riittävä tuli ja saadaan höyryä niin kaiketi sillä sitten saadaan sulateltua mitä vaan, jarruja, kankia... yms. Nykyisellä nostalgiakalustolla ei juuri ajella kovilla pakkasilla, joten kokemukset niistä löytyvät vanhoilta aktiiviajoilta. Kaikenkaikkiaan varmasti pakkaskäyttö vaatii kokemusta ja ammattitaitoa. Kuvatekstin tuumailuja Saksalaisten valituksista, mahtoiko olla kokemuksen puute kenties osana haasteita. |
|
| 28.08.2024 14:33 | Jouni Hytönen: | Vetureiden lisäksi myös varikoilla on ollut ja osin on edelleen erilaisia talveen liittyviä vaikeuksia ja ylimääräistä työtä. Vesiviskureita ei taida olla museoliikenteessä käytetty talvipakkasella? Niiden jalustassa vaikuttaa olevan pieni lämmityskamiina viskurin pitämiseksi sulana. Varikoilla on varmaan saanut kierrellä ympäriinsä pitämässä yllä erilaisia tulia vetureissa, vaunujen kamiinoissa ja viskureissa, varmaan myös rakennuksissa. Kääntöpöytien montut on pitänyt aika ajoin lapioida puhtaaksi lumesta. Toki myös talliraiteilla on täytynyt tehdä lumitöitä. | |
| 29.08.2024 14:30 | Mikko Herpman: | Joo, toki lumen mukanaan tuomat haasteet vaikuttavat edelleen. Ja pakkanen tuo edelleen haasteita uuteenkin kalustoon. Kuten viime talvena nähtiin miten pitkä (vajaa pari viikkoa) pakkasjakso vaikutti moneen paikkaan. Kerran muistan nähneeni kun Jyväskylän varikon tallipäivystäjä tai joku hänen komentamansa henkilö kävi laittamassa puita "paneeli expressin" vaunujen kamiinoihin kun seisoivat ratapihalla joskus 80-luvun lopulla ehkä 1989. Ainakin isommilla varikoillahan on ollut omat kattilat kuten Pieksämäellä oli kanan kattila hoitamassa varikon lämmitystä. Mahtoiko kuumaa vettä/höyryä johdettu putkia pitkin ainakin lähellä oleville viskureile, vesitorniin, yms paikkoihin. Eikös joissain kääntöpöydän montuissakin ole ollut sulatusputket, kaiketi kuumaa höyryä ajettu sitä kautta sulattamaan jäätä ja lunta. |
|
| 12.10.2024 20:44 | Jarno Piltti: | Alkoi kiinnostamaan kotoisen Kukon ja saksalaisen BR 94:n erot. Eikö ole niin että preussilainen T16 suunniteltiin alunperin linjaveturiksi vuoristoon? Ja siinä oli Gölsdorfin akselit ja kukossa ei ollut? Menikö se niin että Hanomagin insinöörit suunnitteli Kukon omien kokemustensa perusteella? Mitä kovaan pakkaseen tulee niin höykkärissä on vettä minkä voisi kuvitella jäätyvän putkiin alta aikayksikön, ellei injektorilla syötetä kuumaa vettä kattilasta tenderiin tai vesisäiliöihin? Sivuston höyrytietäjät hoi, kertokaa! Onhan kovin suosittuja joulupukkijunia ajettu talvella viime vuosina! |