24.10.2015 Eilen sain jätettyä kirjapainoon kirjan: Lars Olov Karlsson: Ånglok vid Sveriges industrier. Siinä käsitellään 890 veturia, mutta kun sama on voinut olla usealla omistajalla, niin oikeasti 680 eri veturia. Nämä ovat siis toimineet teollisuuslaitoksilla ja maansiirtotöissä. Piirtämäni kartta Etelä-Ruotsista varmaan toteutuu liian pienenä luettavuuden kannalta, mutta ehkä siitä näkee työpaikkojen moninaisuuden. Kirja ilmestyy viimeistään Tukholman Hjulmarknaden-tapahtumaan 28.11.2015.Kaksi ruotsalaista teollisuusveturia on sittemmin toiminut myös Suomessa ja toinen niistä on Uudessakaarlepyyssä (Nykarleby Jernväg) odottamassa parempia aikoja.
25.10.2015 18:42 | Reino Kalliomäki: | Ruotsalaiset ovat todenneet, ettei tämä veturi http://vaunut.org/kuva/94934?tag0=0%7CMuu%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen , nykyään Kovjoella, voi olla mikään muu kuin Byggnadsbyråns ånglok CF7, Märkische 335/1898. Viimeksi toiminut siellä Vattenfallsstyrelsenin voimalaitostöissä, ja hylätty v. 1935. | |
25.10.2015 19:13 | Robert Sand: | Siitä oli kirjoitettu artikkeli Industribaneföreningenin jäsenlehdessä Spårläget viime vuoden lopussa. Juttu oli lehdessä 4/2014. http://industribanor.se/f%C3%B6reningen/sp%C3%A5rl%C3%A4get Yhdistykseen voisi liittyä lisää Suomalaisia. Ainakin kesällä oli vain yksi jäsen Suomesta, minä. |
|
25.10.2015 19:27 | Eljas Pölhö: | LOK sanoo: ⌘ PK4/CF7, 0B0T, Märk 335 1898, inköpt 1912 och var tidigare använt i Porjus, Trollhättan (utan TK-nummer) och Harsprånget. Ursprunglig ägare Ohme Freden, Düsseldorf, Tyskland. 1922 avställt men är 1940 i Åkers Styckebruk varifrån det kommer tillbaka till Vattenfall. Loket finns från 1950-talet som stationär ångpanna i finländska Kemi. Det var inte komplett utan saknade cylindrar och koppelstänger. När det slopats som ångcentral blev det uppställt som leklok vid ett barnhem. 1986 togs loket om hand av museibanan Nykarleby Järnväg. Industribaneföreningin jäsenistä: Aiemmin myös OK Loimaalta oli siellä. Minä olen siellä kanssa, mutta minut lasketaan tilastomielessä ruotsalaiseksi asuinpaikan mukaan. Kannattaa kyllä liittyä, mikäli teollisuusveturikiinnostus yltää rajojen yli. Minulla on seuran ja sen edeltäjän lehtiä 70-luvulta saakka ja niissä on ajoittain ollut suomalaisillekin hyvinkin kiinnostavia listoja ja tietoja. |