??.??.???? / Tampellan tehtaat, Tampere
??.??.???? Tampellan tehdaspalokunta harjoittelee savusukellusta. Mutta, rakennushan on kapsu veturitalli. Näyttäisi vielä, että siellä asusti höyryveturi (-eita). Mutta minkälaisia? Kuva on kirjasta "Tampella, metallin aika ja taika" sivulta 31. Kuvatekstinä "Tulta päin ! Tampellan palokunnan tuliset harjoitukset." Kuva: V.O.Kanninen. Toivottavasti muistivat tallissa mahdollisesti olleen huoltokanaalin. Kuka tai ketkä tietävät millainen veturi oli käytössä? En ole käynyt Tampellan listaa lävitse. Näyttäisi siltä, että kapearataverkko on ollut mutkainen, joten tuskin veturi on ollut 0-4-2T veturia suurempi. Yksi mahdollisuus on , että Tampella on ostanut jonkin veturin, joka jäänyt asiakkaalta virattomaksi. Olisi aika yllättävää, jos veturi ei olisi Tampellan valmistama.
Kommentit
| 27.10.2015 11:10 | Erkki Nuutio: | Olisiko tästä apua http://www.vaunut.org/kuva/102310?lk=6&lv=2015 tai näistä http://www.vaunut.org/kuva/102311?lk=6&lv=2015 , http://www.vaunut.org/kuva/102312?lk=6&lv=2015 | |
| 27.10.2015 18:40 | Erkki Nuutio: | Joka tapauksessa paikkatieto on tarkka: Puisen tallin takana näkyy silloin Tampereen korkein piippu. Taka-alalla oli mm. Tampellan aseosasto kolmikerroksisessa tehdasrakennuksessa ja takana olevan kallion johtaja-huviloiden alla olevissa luolissa. Nämä näkyvät 1948 oppaan piirroksessa. Ne ovat sodan ajalta, eli niitä ei ole vanhemmissa karttapiirroksessa. Luolien tekemisestä alkoi kallioporien teko osastolla, sittemmin Tesomalla Tamrock Oy:ssä, joka päätyi Sandvikin haltuun. Tämä karkeasti ajoittaa kuvan 1940-luvun lopulle, niihin vuosiin jolloin Tampella teki 750 mm:n sotakorvaushöyryjä, tai heti sen perään. Höyryää siihen suuntaan, että tallia saatettiin käyttää näiden veturien viimeistelyyn ja koekäyttöön. 1948 piirroksen veturi (varma Tk3, ehkä nykyään HMVY:llä) on lähes tallin kohdalla. Joko talli oli jo purettu tai vaatimattomana jäi piirtämättä. Sotakorvausajan veturivalokuvista ja -filminpätkistä Tampellan pihalta saattaa tämä talli myös näkyä. Tehtaan vanhaa sisäistä kapearaideverkkoa (kaiketi 600 mm) palveltiin hevosilla, joiden talli oli numerona 20 vuoden 1937 kartassa (Tammerkoski 1/1938). |
|
| 28.10.2015 09:10 | Erkki Nuutio: | Olisiko kyseessä 1946:n ortoilmakuvassa tämä pieni rakennus, johon päädytään kun isosta aseosaston kolmikerroksisesta hallista kuljetaan ulkovarastokentän poikki : https://kartat.tampere.fi/oskari?zoomLevel=12&coord=328455.98075_6822350.93305&mapLayers=486+100+raster&showMarker=true# |
|
| 28.10.2015 09:51 | Reino Kalliomäki: | Samaa mieltä rakennuksesta . Liittyy varmaankin sotakorvauskaluston viimeistelyyn. Olen ollut siinä käsityksessä, että tehdasraiteiston raideleveys oli 60 cm. Wiki kertoo, että sota-aikana hevosten puutteessa vaunuja työnsivät sotavangit. Sikäli Ilkka on oikeassa, että talliltahan tuo näyttää! | |
| 28.10.2015 17:40 | Ilkka Hovi: | Ensinnä kysymys. Eikö noiden raiteiden leveys näytä enempi 600 mm kuin 750 mm raiteilta. Kun katsoo vasemmalla olevaa ylikäytävää voisi noiden kahden lankun perusteella olettaa jopa 500 mm raideleveyttä. (Ranskassa yleinen tehtaiden sisäisten ratojen leveys. Epäilen kuitenkin että ei ole 500 mm). Varmaan oikea paikka sillä tiilisen rakennuksen takaa näkyy huvila ja leveäraiteista rataa tehdasalueella oli rajoitetusti. Mikä on mielenkiintoista on nuo tallin takana olevat kaksi savupiippua ja yhdysputki. Toisessa on "hattu" avattuna. Näyttäisi että ne kuuluisivat johonkin valimouuniin. Voisihan sitä arvuutella vaikka värimetallivalimoa. Varsinaisen valimon piiput ovat yleensä isompia ja itse sulatusuuni korkeampi. Olisikohan kuva otettu 1930-luvulla, sillä kuvittelen peltikattoisen Gb-vaunun edessä olevan kaksi bensiinipumppua, joissa voisi lukea STANDARD (bensiini, myöhemmin Esso). Tällöin voisi olla että rakennukset oli purettu jo ilmakuvan ottoaikaan tai vuosi voi olla väärin. |
|
| 28.10.2015 18:54 | Robert Sand: | Ei voi olla 750mm. 600mm on kai kyllä todennäköisin raideleveys. Ylikäytävän kohdalla näyttäisi olevan vaihde. Sen takia mahtuu vain kaksi lankkua vierekkäin. | |
| 28.10.2015 20:05 | Erkki Nuutio: | Osa vanhan kuvan salaisuuksista ei taida paljastua ilman lisätiedon hankintaa. Ajoitusta 1940-luvun loppupuolelle tai vähän siitä yli pidän kuitenkin selvänä. Iso tehdashalli tehtiin joskus jatkosodan aikana (tarkkakin tieto löytyy varmaan). Valokuvassa tämä halli ei ole tuoreesti valmistuneen näköinen. Korkea tiilisavupiippu taitaa vielä puuttua 1946 ilmakuvasta, mutta seisoo jo tallin takana valokuvassa. Vaikka valokuvassa olisi STANDARDin bensiinipumppuja, en ajoituksellisesti huolestuisi siitä. Ei suljetulla tehdasalueella kiirehditä mainoskylttejä uusimaan. Todettakoon että valokuvan outo betonipylväs ja siitä lähtevä vaijeri näkyy myös 1948:n piirroskuvassa. Itse puisen rakennuksen alkuperäinen, myöhemmät ja valokuvan aikaiset käyttötarkoitukset ovat nykytiedoilla tietysti arvailua. Melko sopiva sijainti veturien kokoonpanohalliin nähden ja sotakorvausveturien viimeistelyn tilantarve viittaisi kuitenkin siihen käyttötarkoitukseen sodan jälkeisinä vuosina. Kun tämä homma loppui, ei ainakaan se olisi estänyt paloharjoittelua. Kuvan etualan kaksi raidetta kieltämättä vaikuttavat 600 millisiltä. Tampellan aseosastoa ja sen seuraajaa kuvaa kirja Vesa Toivonen: Tampellasta Patriaan. Sivulla 9 on hyvä piirroskartta Tampellan alueesta ilmeisesti Jatkosodan loppupuolelta. Aseosaston halli ja luolat ovat valmiina, valokuvan leveä raide puuttuu. Korkea tiilipiippu puuttuu myös, eli eri halleja halkolämmitettiin omilla kattiloillaan ja halot tuotiin kapearaiteisesti. Kartassa on koko alueen leveät ja lukemattomat kapeat raiteet, sotavankeja todella tarvittiin työntelemään. Valokuvan rakennus tuntuisi kuitenkin puuttuvan. Kirja on herkkua aseharrastajalle, mutta se käsittelee Tampellan aluetta vain sivun 9 kartan muodossa. Vapriikki-museon pienoismalli alueesta on ehkä tehty tämän kartan tilanteen pohjalta. Tampellasta on huonoja juhlakirjoja ja erikoisaihekirjoja, mutta ei kokonaisesitystä alusta katkeraan loppuun asti. Jäämistöä hoidelleella kiinteistöyhtiöllä olisi ollut varoja sellaisen teettämiseen. Salailuhalua oli. Nyt alkaa olla myöhäistä. |
|
| 28.10.2015 21:44 | Ilkka Hovi: | Nyt tiedetään raiteet ovat melko varmasti 600 mm. 1948 piirroskuvassa näkyy pylväs nostin ja arvelen tällaisen pylvään tarvinneen tukiköyden, jonka ankkurikohta voisi olla juuri tuo betonipylväs. Tampellasta Patriaan kirjan sivulla 9 oleva kartta on tehty 1941 (kts vas ylh). Sivulla 10 on kuva portista, jossa näkyy rillirataa. Katso myös aloitussivun kuva 1930-luvulta, siitä voisi olla apua, avunsaantia vaikeuttaa kirjan nimi ym tekstit. Minulla on vaikea suunnistaa kartoilla ja kuvissa, tuon ison piipun puuttuminen on tehnyt suunnistamisen hankalaksi. Hyvä tieto oli ison piipun valmistuminen 1947 - 1948. Tallin edessä ei mielestäni ole vaihdetta, outo plunssi radanvarressa, pystyputken vieressä, ilmeisesti on vaihteen vastapaino (-asetin). Olenko oikeassa jos arvioin ettei lankutuksen kohdalla ole vaihteen kieliä tai vastakiskoja ? Vielä askarruttaa nuo peltiset savupiiput tallin takana. Vaikka tallissa on savupiippu höyryveturia varten onhan tuolla voinut asua myös moottoriveturi. Jos Erkki ennättäisi käydä Vapriikissa tutkimassa Tampellan kuvia, valokuvaosastolla on hyvät isot monitorit joista voi nähdä enempi kuin tällaisesta valokuvasta valokuvasta ja ennen kaikkea ympäristöön liittyvistä kuvista. Tämänjälkeen pyöritetään pari varvia keskustelua ja eiköhän tämäkin asia selviä. |
|
| 23.02.2020 22:58 | Reino Kalliomäki: | Sama rakennus (naulanlaskennan mukaan) näkyy sotakorvausveturien valmistajankuvassa. Veturit ovat höyryssä, ja jonottavat sisään (?). Tehtaan sisäisen kapean raiteiston käyttövoimasta mainitaan alueen kulttuurihistoriallisessa selvityksessä (Masuuninmäki, Tampereen kaupunki) että käytössä oli ihmistyöntövoima ja hevoset. Monet kaarteet olivat liian tiukkoja veturille. Raideleveys (600 mm) on helppo laskea monista tällaisista kuvista: http://vaunut.org/kuva/121392?t=tampella | |
| 24.02.2020 09:40 | Erkki Nuutio: | Huomionarvoinen on tuo Masuuninmäen historiaselvitys vuodelta 2013. Mainintasi ansiosta vasta tiesin siihen tutustua. Selvitysten tekijöille ovat tarjolla kaikki kaupungin arkistopalvelut. Laatua sopii siksi odottaa. Rautatiellisesti hyödyllisimmän ja luotettavimman tiedon Tampellan alueen leveistä (ja kapeistakin) raiteista antaa kuitenkin yhtiön aluekartta vuodelta 1941, joka on mm. kirjan Tampellasta Patriaan (2003) sivulla 9. Kartta osoittaa että leveä raide Porin radan risteyksestä tuli Masuuninmäen takana olevaa alempaa pihaa pitkin. Raiteisto kulki aseosaston oheisenkin kuvan tiilirakennuksen etupuolelta, rinnakkaisina raiteina SUORAAN kahteen konepajahalliin ja niiden välissä olevaan kujaan. Kaikissa Tampereen kaupungin kartoissa (1895-) Tampellan alueen leveä (ja kapea) raiteisto joko puuttuu tai on piirretty lonkalta vain yksi raide. Vielä vuoden 1992 Opaskartta -kirjassa (84 s.) on ainoa raide piirretty perättömästi kulkemaan aseosaston rakennuksen takaa. Se mukamas olisi kulkenut Tampellan korkean savupiipun läpi! Noin vuodelta 1894 olevaan Palopiirit Tampereen kaupungissa -karttaan on hahmotettu Porin radan reitti, ja lisäksi selkeästi maastomuodot Tampellan alueella. Kartta näyttää kärrytien Soukanlahdesta konepajan rakennusten luo. Juuri tätä kallioiden reunustamaa aluetta pitkin leveärata veturihallille tehtiin - siis vanhan kärrytien päälle. Historiaselvityksen havainnollisiin, Tampellan aktiivikäytössä olleen alueen aksonomiapiirroksiin (1900, 1920, 1950) ei ole piirretty leveäraitoistoa. Rinnakkaisissa karttapiirroksissa ainoa leveäraide on väärässä paikassa ja suunnassa. Erinomainen Tampellan alueen pienoismalli vuodelta 1945 on Vapriikissa. Historiaselvitys on palvellut hyvin kiinteistöpeliä, jota varten se vuonna 2013 tehtiinkin. Se on sensijaan onneton ja virheellinen edellä todetuissa suhteissa. Todettakoon vielä selvityksen sivun 24 valokuvista, että Masuuninmäen päältä kuvatussa valokuvassa on Porin rata täysin piilossa. Vasta korkeasta savupiipusta kuvatussa valokuvassa rata näkyy hyvin. Yhtään valokuvaa ei ole Tampellan alueen leveäraiteista. Selvityksen kirjallisuusluettelossa ei näy hyödyllisistä lähteistä ainakaan Tampellasta Patriaan -kirjaa. |
|
| 24.02.2020 10:17 | Kari Haapakangas: | Taustan tavaravaunu on siis tällä mainitulla leveäraideosuudella? | |
| 24.02.2020 14:57 | Reino Kalliomäki: | Olen samaa mieltä Erkin kanssa. Ylähiomolle johtava raide on piirretty halki korkean Masuuninmäen. Erkin mainitsemassa v. 1941 aluekartassa se johtaa pohjoispäässään rakennuksen yläkertaan VR:n raiteen vieressä. Piippukuvassa se vaikuttaa leveähköltä, mutta kartassa on merkitty kapearaiteiseksi. Tampellan valmistajankuvissa en huomaa ristiriitaa v. 1941 aluekartan raiteistoihin. Yhdessä selvityksen kuvassa näkyy raide: Alueen vanhimman rakennuksen, "Mäkipajan" vieressä on multaläjistä päätellen uusi raide. Se, joka tehtiin veturien kokoonpanohallille 1899-1900. Ja kuin ihme, tarkalleen saman näköinen rakennus näkyy 1930 otetussa lumiaurakuvassa! (26 - 5).Sekavuus raiteistojen merkinnässä saattaa johtua siitä, että osa raiteista ei ollut VR:n. 750 mm:n raiteet olivat väliaikaisia. Aikaisemmin toimitetut kapearaideveturit eivät kertaakaan esiinny kuvissa tehtaan omilla raiteilla. | |
| 24.02.2020 16:43 | Erkki Nuutio: | Vastaus Karin kysymykseen: Vuoden 1941 Tampella-kartassa on alueen kattava 600 mm:n kapearaideverkosto vielä jäljellä. Valokuva on myöhäisempi, luultavasti 50-luvun alkupuolelta. Leveäraide jossa VR:n vaunu näkyy on ajalta jolloin kapearaideverkosto on ainakin valtaosin jo purettu. Tässä vaiheessa lienee valokuvan vaja siirretty aseosaston rakennuksen edestä poispäin ja VR:n vaunun raide on tehty sen aikaisemmalle paikalle. |