??.06.1906 / Malmi
??.06.1906 Postikortti Malmin asemalta. Surukoristeltu Gb 7372 vaunu lähdössä kohti Porvoota. Eugen Schauman haudattiin 15.6.1904 Malmin hautausmaalla ns. köyhäinhautaan. Kaksi vuotta myöhemmin tuli mahdollisuus siirtää hänet perhehautaan Porvooseen. Kuva on kesäkuulta 1906. Postikortin on julkaissut O-y. Launis A.-b. H:ki
Kommentit
| 29.10.2015 17:51 | Jouni Halinen: | Tapauksen taustoista tarkemmin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov | |
| 29.10.2015 19:48 | Kurt Ristniemi: | Vaunu on litteraltaan Ga, ei Gb. (Näkyy paremmin toisaalla netissä) Ks. myös http://vaunut.org/kuva/42031 Vuonna 1902 yhteisen numeroavaruuden 4001-9600 jakoivat G: Katetut waunut kappaletawaraa ja karjaa warten Ga: Katetut waunut kappaletawaraa, hewosia ja karjaa warten Gc: Katetut waunut kappaletawaraa, karjaa ja kankirautaa warten Gd: Katetut waunut kappaletawaraa ja irtonaisia jywiä warten. Katetun tavaravaunun litteraksi Gb tuli vasta vuonna 1913. |
|
| 30.10.2015 07:44 | Timo Valtonen: | Rakennus, jonka katon reunaa näkyy vasemmassa yläkulmassa lienee Malmin hautausmaan rautatieasema, joka nykyään palvelee Malmin hautausmaan toimistona kehä ykkösen kupeessa hautausmaan aitausten sisäpuolella. Vielä ainakin 1970-luvulla havuköynnöksillä koristeltuja tavaravaunuja näkyi liikenteessä. Tämän opin kun harjoittelin alkavaa Lokrufer -uraani Linnanmäen kallioilla Helsingissä kun lintsattiin skolesta ja dokattiin eerikin pikakivääriä, porvoon lankkua tai kamelin kusta. Joskus klo 15 ja 18 välillä meni aina tavarajuna keskustasta pohjoiseen, jossa oli havuilla koristeltuja tavaravaunuja, joissa oli myös valkoisella kankaalla iso musta risti. Siihen sitten dokaussessio yleensä loppuikin, toimi kuin valomerkki kapakassa. kts.: http://www.lokruf-berlin.de/index.html |
|
| 30.10.2015 08:22 | Petri Koskela: | Nyt joutuu kysymään vain turkulaisen viinilistan muistaja: Egri Bikavér, Bordeaux Blanc ja ???? - algerialainenko? | |
| 30.10.2015 20:59 | Ari Palin: | Malmin hautausmaa jäänee hieman kuvan oikealle puolelle. Hautausmaan rata kulki taustalla ilmeisesti näkyvän Sepänmäen editse. Penkka erottuu kuvassa juuri ja juuri vaaleana nauhana? | |
| 20.11.2015 17:00 | Kurt Ristniemi: | - Kuvan päiväys on 9.5.1906. Se siis ei ole kesäkuulta 1906. - Ja vaunu ei ole litteraltaan Gb, vaan Ga. - Kuva todellakin on Malmin asemalta, niinkuin kuvatekstissä sanotaan. Siinä ei siis näy Malmin hautausmaan rakennuksen katon reunaa. - Ymmärtääkseni kuva on otettu aseman länsipuolelta ja sen suunta on suurinpiirtein itään. Taustalla oleva mäki lienee siten Niinimäki (Linkulla), jonka takaa hautausmaan rata kiersi kuvan ulkopuolelle hyvänmatkaa oikealle. Ihan varma tästä tulkinnasta en voi olla, sillä en ole löytänyt yhtään karttaa, josta kävisi ilmi kummalla puolella rataa asemarakennus tuolloin oli. - Teksti '"M. M:n" kunnianosoitus Malmin asemalla' tarkoittaa M. M. laulukunnan, eli Muntra Musikanter -kuoron lauluesitystä. Tämä kuva on julkaistu myös kirjassa 'Suomen kansan aikakirjat' IX sivulla 223. Kuvatekstinä: "Eugen Schaumanin ruumis siirretään Malmilta Porvooseen. M. M.-kuoro laulaa Malmin asemalla." Scahumanin omaiset olivat alunperin halunneet haudata Eugen Schaumanin perheen sukuhautaan Porvoossa, mutta venäläisvalta oli aikeen estänyt, ja ruumis oli haudattu Malmin hautausmaalle Helsingissä. Olojen 2 vuotta myöhemmin hieman rauhoituttua ruumis saatettiin lopultakin siirtää sukuhautaan. Keskiviikkoaamuna 9.5.1906 Schaumanin arkku nostettiin haudasta Malmin hautausmaalla omaisten läsnäollessa. Päivystysveturi siirsi arkun umpinaisessa tavaravaunussa Malmin asemalle. Arkku koristeltiin laakeriseppelein ja peitettiin punakeltaisella Suomen lipulla. Vaunu koristeltiin sekä sisältä että ulkoa kuusin ja köynnöksin. Useihin satoihin noussut yleisömäärä oli saapunut keskiviikkoillaksi Malmin asemalle, jossa M. M. laulukunta kunnioitti vainajan muistoa laululla. Arkku kuljetettiin iltajunalla Porvooseen, jossa Schaumanin uudelleenhautaus tapahtui seuraavana päivänä, eli torstaina 10.5.1906, Schaumanin syntymäpäivänä, klo 1 päivällä. Valokuvia hautajaisista oli myynnissä jo 11.5. ja postikortteja 15.5.1906. Tämä nimenomainen kortti kuuluu sarjaan, johon kuului neljä kuvaa: Tämä M. M:n laulukunnan kunniaterwehdys Malmin asemalla, ylioppilasten saapuminen laiwalla Porwooseen ja Eugen Schaumanin hautakumpu kahdesta eri kohdasta kuwattu. Kuvalehti Veckans Krönikan numerossa 20 oli artikkeli, jossa oli tapahtumasta valokuvia. Pari niistä jopa Malmin asemalta. Helsingin Kaiku -kuvalehden numerossa 20 kerrotaan tapahtumasta olleen kuusi kuvaa. Lähteet: - Ajankohdan sanoma- ja aikakauslehdet. - Arkun ja vaunun koristelusta ym. erityisesti Åbo Underrättelser no 125, 11.5.1906 - Vaikka uudelleenhautaus oli huomattava mediatapahtuma, keskiviikon tapahtumista lehdissä oli vain muutama pieni maininta. Esim. Länsi-Suomi no 54, 15.05.1906 |
|
| 21.11.2015 16:53 | Kurt Ristniemi: | Edellisen kommenttini maininta punakeltaisesta Suomen lipusta, jolla Egen Schaumanin arkku oli verhottu, saattaa kaivata hieman taustoitusta: Laki Suomen siniristilipusta annettiin vasta vuonna 1918. Sitä ennen kansallislippuina oli käytetty mitä monimaisimpia lippuja. 1900-luvun alussa vakiintuneimmat mallit olivat ehkä kaksikenttäiset kansallisvärinen sinivalkoinen ja vaakunavärejä toistava punakeltainen. |
|
| 21.11.2015 18:20 | Erkki Nuutio: | Lisäkommenttina edelliseen: Suomen lipusta käytiin pitkä ja kuuma keskustelu ennen mittasuhteiltaan oikeaan siniristilippuun päätymistä. J.Alfred Tanner lausui ja lauloi tuoreeltaan herkullisesti näistä kansanedustajien puheista kupletissaan Eduskunnassa tammikuulla 1918. ...."Nyt te olette taas riidelleet Suomen lipusta ja sekoittaneet siihen kaikki värit, jota meikäläinen ei enää voi selittää muuten, kuin että edestä se on takaa ja musta se on valkea. Lipun ON oltava punanen ja vähän keltasta, ja-ja minä voin näyttää sen toteen, sillä meitä on verrattava vastasyntyneeseen lapseen ja se vähä mitä se saa aikaan, on keltasta, SE ON keltasta".... Kupletti löytyy rakennusmestarin itsensä äänitteenä sekä hänen kirjastaan Kuolemattomat kupletit (itselläni 3.painos 1947). |