31.08.1947 7. marraskuuta on tärkeä päivä, koska 7.11.1947 ajoi ensimmäisen kerran suomalainen juna Porkkalan vuokra-alueen läpi. Aluksi vain laivapikajunat, seuraavasta kesästä lähtien kolme junaparia. Ikkunat oli tietysti peitetty kun mentiin sotilastukikohdan läpi. Yhden voitto on toisen tappio. Kuvassa Hangonradan huippukausi juuri ennen Porkkalan läpiajon sallintaa. Pikajunat Turun ja Helsingin välillä ajettiin Karjaa-Lohja-Hyvinkää kautta. Lähdöt Turusta 7:40 ja 13:24 ja tuloajat Helsinkiin 14:41 ja 19:18. Siis 6-7 tuntia, houkuttelevaa? Miten meni kääntö Hyvinkäällä? Sama veturi ajoi koko matkan Turun ja Helsingin välillä. Oletan, että juna ajettiin Hangonradan laituriin, veturi kävi tallilla kääntymässä, painoi junan linjalle ja ajoi Keravalle pysähtymättä Hyvinkään pääradan laiturilla. Hyvinkään pysähdys oli 25 min ja ajoaika Hy-Ke 1 min enemmän kuin muilla pikajunilla. Toiseen suuntaan Hyvinkään aseman ohi, peruutus Hangonradan laituriin, veturi irti ja käynti tallilla kääntymässä. Tämä olisi mielestäni nopein tapa samalla veturilla. Onko muita ehdotuksia tai varmaa tietoa johonkin suuntaan? Jottei tarvitse muistella liikaa, niin Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuodeksi Moskovan välirauhassa ja se oli evakuoitava 29.9.1944 mennessä. Suomalaisten asemien Kauklahden ja Tähtelän välillä junaa veti venäläinen veturi ja matkustajavaunujen ikkunat oli suljettu luukuilla. Ensimmäinen ikkunaluukuton juna ajoi sitten vasta 21.12.1955 ja alue palautettiin Suomelle 26.1.1956. Reitti oli suosittu ulkomaalaisten harrastajien keskuudessa, koska näin pääsi käymään "rautaesiripun" toisella puolen ilman Neuvostoliiton viisumia. Kai muistatte, että radan haltija Porkkalan läpi oli nimeltään "Neuvostoliiton Porkkalan merisotatukikohdan rautatie" (lyh. "Porkkalan rautatie") ja minusta se pitäisi huomioida suomalaisista yksityisrautateistä koskevissa luetteloissa ym, koska se oli kuitenkin Suomen valtion alueella.
Kommentit
| 07.11.2015 02:44 | Eljas Pölhö: | Pitikö kuvatekstit jotenkin saada jaettua kappaleisiin? Yritin kolmella tavalla, mutta aina kaikki tuli yhteen pötköön. | |
| 07.11.2015 09:31 | Mikko Nyman: | Mielenkiintoista pohdintaa Eljakselta, joihin ainakin allekirjoittanut on täysin kädetön vastaamaan. Mitä Porkkalan vuokra-alueeseen tulee, suosittelen historiasta kiinnostuneita lukemaan esimerkiksi tämän kirjan: http://www.adlibris.com/fi/kirja/suljettu-aika-9789510251287 Porkkalan entiseltä vuokra-alueelta löytyy yhä edelleen neuvostoliittolaisten kyhäämiä, väsäämiä, värkkäämiä tai whatever maamerkkejä, kuten riemukaari Kirkkonummen läheltä ja Friggesbyn lentokentän jämät. Jämät sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä oikeastaan ainoa maastossa näkyvä merkki entisestä lentokentästä on tien nimi "Lentotie": https://goo.gl/maps/NSZYw9zcB9T2 |