??.??.1962 / Valmet, Lentokonetehtaan raide, Tampere, välillä Sääksjärvi (vanha)–Lentokonetehdas
tuntematon

??.??.1962 Tällä kohtaa tehtaalle menevä raide eroaa pääraiteista. Pyöreässä merkissä etusäleikön alla lukee:"Voith vaihteisto"

Kuvan tiedot
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Kuvasarja: Dieselvetureita Tampereelta
Lisätty: 21.11.2015 00:01
Muu tunniste
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

21.11.2015 11:18 Markku Knuutti: Missä punavalot?
21.11.2015 11:26 Jimi Lappalainen: Ei missään. Niitä alettiin lisäämään vasta myöhemmin.
21.11.2015 13:58 Jorma Toivonen: Puskinlyhdyissä oli erillinen punainen polttimo punavaloja varten.
04.08.2023 16:43 Erkki Nuutio: Aalto päätti paitsi värityksen muuttamisesta Vr11-vaiheessa myös ruotsalaislisenssillä Tampellassa valmistetun SRM-vaihteiston vaihtamisesta Saksasta ostettavaan Voith-vaihteistoon siirryttäessä Vv15-vaiheeseen.
Voith oli/on kallis toimittaja, mutta muutoksesta toki oli teknistä hyötyä.
Tämä muutos lieni Työryhmä Aalto -Korsimo - Mattila suhmurointireissun antia liittyen K-linjan varainhankintaan.
Katso Nils Björklund Kakkosmies (Otava, 1983, 248 s.)
04.08.2023 18:19 Petri Nummijoki: En tiedä suhmuroinneista mutta vaihteiston muuttaminen myöhemmissä tilauserissä SRM:stä Voithiin oli mitä ilmeisimmin oikea päätös. Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/141393 yhteydessä oli esimerkki siitä, että Helsingin 16 Vr11-veturista saattoi 4-5 kpl olla samanaikaisesti konepajalla tai varikkokorjauksessa, kun muutamaa vuotta myöhemmin 20 Vv15-veturista pajalla oli 2-3 kpl samanaikaisesti. Ylipäätään 20 Vv15-veturia pystyi Helsingissä tekemään suunnilleen samat työt, mihin aikaisemmin tarvittiin 16 Vr11-veturin lisäksi vielä 2 kpl Vv13-vetureita, 6 kpl Vr1-vetureita ja 3 kpl Vr5-vetureita.

Täältä löytyy keskustelua (esim. http://www.vaunut.org/kuva/47200) myös siitä, että löyhän rakenteen lisäksi SRM-vaihteistolla varustetuilla vetureilla oli käytettävyyden kannalta epämiellyttäviä piirteitä. Niillä liikkeellelähtö oli hyökkäävä, joka teki siitä vaihtotyössä jossain määrin vaarallisenkin. Lisäksi vaihde saattoi kytkeytyä päälle tyhjäkäynnin aiheuttamasta tärinästä itsestään ja saman hyökkäävän lähdön vuoksi käsijarru ei pystynyt pidättelemään veturia paikoillaan edes tyhjäkäynnin kerrosluvulla, joten Vr11 saattoi lähteä liikkeelle omia aikojaan.
04.08.2023 19:04 Petri Sallinen: Värityksen vaihtaminen höyryveturin vihreästä "Aallon punaiseksi" liittyi vetokaluston modernisointiin. Aalto halusi eroon höyryveturi-imagosta, josta väritys oli yksi ilmentymä. Pohjolan Voima Oy:n toimitusjohtajan jakkaralta VR:lle siirtyneenä sähkömiehenä Aalto olisi halunnut käynnistää rautateiden sähköistyksen. Suunnitelmiin kuului mm. rautatielaitoksen oman ydinvoimalaitoksen rakentaminen, joka olisi sijoitettu Helsingin Kaisaniemeen.

Aallon siirtyminen yksityisestä yrityksestä parlamentaarisesti valvottuun rautatielaitokseen ei sujunut hyvin. VR:llä operatiivinen johto oli alisteinen edukunnan päätöksille ja budjettivallankäytölle. Yksityisessä yrityksessä opittu patruunajohtaminen ei sopinut, vaikka Aalto olikin Kekkosen hyvä kaveri. Kaveruudesta ei ollut enää hyötyä siinä vaiheessa, kun Hr13:n hankintaan liittyvät kähminnät tulivat julki. Aalto ei ehkä yksin ollut kähmintöjen syntipukki, vaikka saikin lähteä, kun Kekkonen ei enää halunnut/kyennyt pelastamaan kaveriaan.
04.08.2023 21:04 Esa J. Rintamäki: Kekkonen oli tunnettu pitkävihaisuudestaan. Ei kovin mukava ominaisuus poliitikolla, mikäli vihatun henkilön osaamista olisikin tarvittu myöhemmin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!