31.10.2013 / Konepaja, Hyvinkää asema

31.10.2013 Ed 28005 oli huollossa Hyvinkään konepajalla. Vaunu pääsee pian käymään Keravan kolmioraiteella käännettävä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hyvinkää asema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Konepaja
Kuvaaja: Karri Pietikäinen
Lisätty: 14.12.2015 14:58
Junatyyppi
V: 11923
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

14.12.2015 15:18 Mikko Herpman: Eikö ole konepajalla paikkaa missä saisi kalustoyksiköitä käännettyä?
14.12.2015 15:39 Nikolas Peippo: Ei ole.
15.12.2015 17:06 Tuukka Ryyppö: Kääntöpöytiä ei enää käytännössä käytetä Suomessa. Kaksi asiaa olen käsittänyt pääsyiksi: Ensinnäkin kalustoa tarvitsee nykyään pyöritellä _paljon_ vähemmän kuin ennen, koska toisin kuin höyryissä, nykysähkärissä on ohjaamo molemmissa päissä. Toisekseen nykykalusto on niin pitkää, että jo olemassa olevien kääntöpöytien pituus ei riitä. Kääntäminen tehdään siis (käsittääkseni) aina kolmioraiteilla, jollaista sitäkään ei rakenneta pelkästään kaluston kääntelyä varten siitä samasta syystä, että kääntelyä tarvitaan niin harvoin. On halvempaa ajaa satunnaisesti ylimääräisiä reissuja Keravalle (myös Ilmalasta käydään Keravalla kääntämässä kalustoa!) kuin rakentaa joukko isoja kolmioraiteita tai kääntöpöytiä.
15.12.2015 17:16 Juhani Pirttilahti: Kyllä niitä kääntöpöytiä käytetään. Ehkä suurin käyttö on työkoneiden kääntely.
15.12.2015 17:28 Panu Breilin: Monella varikolla iso osa vetureista seisoo nykyäänkin tallikaaren raiteilla (joko tallin ulko- tai sisäpuolella) ja tulee ja lähtee sieltä kääntöpöydän kautta.
15.12.2015 18:13 Juhani Pirttilahti: Muutamilla paikoilla kääntöpöytiä on myös pidennetty, että pitkät vaunut mahtuvat niille.
15.12.2015 23:16 Kimmo T. Lumirae: Se, että jossain Ilmalassa ei ole kääntöpöytää, ei tarkoita, etteikö muualla Suomessa pöytiä olisi ja niitä käytettäisi. Ei tarvitse lähteä kuin Turkuun todetakseen, että talliin ei pääse muuta kuin käänneltävän pöydän kautta.

Ja mitä kaluston pituuteen tulee, mielestäni Hr 1 ja Tr 1 22,25 -metrisinä ovat huomattavan pitkiä ja Tr 2 samaa luokkaa. Mikä nykykalustosta on näitä pidempää? Dr12 oli 18,56 ja Dr13 18,67 metriä ja Sr1 18,96 metriä. Dm12 25,2 -metrisenä tekee poikkeuksen säännöstä, kaiketi ainoana? Dr18:kaan ei ole kuin 17,36 m pitkä.
15.12.2015 23:29 [Tunnus poistettu]: Turun kääntöpöytä on muuten joskus ammoisina aikoina pidennetty. Varikon ja konepajan kulta-aikoina eräässä pilttuussa korjattiin matkustajavaunuja sekä tiedän siellä Dv15 kansiremonttiakin tehdyn, oli matkustajavaunu ja Dv15 peräkkäin samassa lävessä. Konepaja-alueen raiteisto on pääosin purettu ja varikonkin alue tyhjenee kerrostalojen tieltä. Osa rakennuksista puretaan. Olipa täällä joskus toinen kääntöpöytä puretun Pohjolan sillan luona. (korvattiin uudella leveämmällä, painorajoituksettomalla ja ehjällä Aninkaistensillalla.)
https://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparis​to/rakentaminen/vrn-konepaja-alueen-rake​ntaminen
16.12.2015 12:30 Kimmo T. Lumirae: Se oli varmaan siinä toisen veturitallin luona. Mikä sen toisen tallin tarina tai käyttö oli; oliko se alkuperäinen veturitalli, joka kävi pieneksi tms. ? Sehän purettiin varsin myöhään. Osaako joku neuvoa kuvia?
16.12.2015 15:19 Niila Heikkilä: Kimmon kääntöpöytä/kalustokysymykseen voisi vastata vastauksen jota ei välttämättä veturikeskeisessä keskustelussa tule helpolla ajatelleeksi. 2-kerrosvaunu on 26.4m pitkä ja näinollen hakkaa pisimmätkin veturit. Niitä käänneltiin aivan viime vuosiin saakka ainakin Tampereella Perkiön kääntöpöydällä lähes viikoittain kun vaunujen huoltotoimintaa oli varikolla. Vaunuhan ei tavallaan edes mahdu pöydälle vaan puskimet tulevat yli. Tiukasti passaamalla telien ulommaiset pyöräkerrat mahtuvat kuitenkin juuri ja juuri pöydälle. Kyse on senttimetripelistä.
16.12.2015 16:38 Teppo Niemi: Haapamäellä on (viimeisen minulla olevan tiedon mukaan) Liikenneviraston ylläpidossa oleva 22,0 m kääntölava. Sillä onnistuu lähes kaikkien teräskoristen vaunujen (pituus puskimineen myös 26,4 m) kääntö. Ainoa tiedossani oleva poikkeus on SIG-teleillä varustetut Rt-vaunut.

Turun toisesta kääntölavasta löytyy kuvaa mm: http://vaunut.org/kuva/48033 , joskin lava ei näy kokonaisena. Lavan pituus näyttäisi olevan 13,7 m lava, jollainen on ollut Turussa vuoden 1965 aikataulukirjan A-osan mukaan.

Turun satamassakin on ollut kääntölava: http://kuvat.vaunut.org/thumb/47685d0a03​0c390af492d53b230c5482.jpg
16.12.2015 17:28 Mikko Herpman: Listataanko 22m tai yli pöytiä, tai yli: Lappeenranta, Kotka, Kouvola, Riihimäki, Haapamäki, Turku, Tampere, Pasila, Oulu, Seinäjoki, Pieksämäki(purettu), Varkaus(purettu). Onko melko suoraan vanhat Trumppien kohteet?

Pidennetyt 20M pöydät: Iisalmi, Joensuu, onko muita? Pystyy Vankan kääntämään tarvittaessa.

Moniko näistä on liikenneviraston ylläpidossa...
17.12.2015 08:31 Teppo Niemi: Liikenneviraston julkaisussa Rataverkon kuvaus 1.7.2014 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut​/pdf8/lv_2014-02_rataverkon_kuvaus_web.p​df ) luetellaan Liikenneviraston rataverkolla olevat kääntölavat:'
Haapamäki 22 m, Hyvinkää 20 m, Joensuu 20 m, Jämsänkoski 20 m, Karjaa 20 m Kerava 20m Lahti 20m Lappeenranta 22 m, Lieksa 20 m, Nurmes 18 m, Orivesi 13,7, Pasila 22 m, Rovaniemi 20 m, Seinäjoki 22 m Suonenjoki 20 m, Tampere 20 m, Ylivieska 20 m.

Lisäksi yksityisraiteilla ja vastaavilla on kääntölavoja edellisessä kommentissa mainittujen lavojen lisäksi. esim Kokkola (20 m), Kontiomäki (20 m)
17.12.2015 09:16 Jorma Toivonen: Mihinkä ovat unohtuneet Riihimäen kaksi kääntölavaa ja Kouvolastakin taitaa vielä löytyä?
17.12.2015 10:40 Mikko Herpman: Verkkoselostuksessa on merkattuna Y (Yksityisomistuksessa) Riihimäen, Kouvolan ja monen muunkin paikan kohdalla. Tampereen pöytä lienee kuitenkin 22m tai 22,5 kuvan perusteella: http://vaunut.org/kuva/52008.

Uusin verkkoselostus on tullut ja siellä näkyy olevan vähentynyt ylläpidossa olevien kääntöpöytien määrä.

Kivana huomiona Nurmes 18m, Orivesi 13,7, Seinäjoki Asema 21m (liekö pidennetty 20m) ovat edelleen liikenneviraston ylläpidossa. Uusimmassa selostuksessa mainitaan myös kolmioraiteet KR. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut​/pdf8/lv_2015-02_rautateiden_verkkoselos​tus_2017_web.pdf

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!